Daniel 5
1 Ruoth Belshazar noloso nyasi maduongʼ ne jodonge alufu achiel kendo nomadho kodgi divai.
Kuningas Belsassar laittoi suuret pidot tuhannelle ylimyksellensä, ja hän joi viiniä näiden tuhannen edessä.
2 Kane Belshazar madho divai, nogolo chik mondo okel e nyime tewni mag dhahabu kod mag fedha ma Nebukadneza kwargi nogolo e hekalu mane nitie Jerusalem, mondo ruoth kaachiel gi jodonge gi monde kod jotichne ma nyiri mane oloko monde omethgo.
Kun viini oli makeimmillaan, käski Belsassar tuoda ne kulta-ja hopea-astiat, jotka hänen isänsä Nebukadnessar oli ottanut Jerusalemin temppelistä, että kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa joisivat niistä.
3 Omiyo negikelo tewni mag dhahabu mane ogol e hekalu mar Nyasaye mane ni Jerusalem, kendo ruoth kaachiel gi jodonge gi monde kod jotichne ma nyiri mane oloko monde nometho gi tewnigo.
Silloin tuotiin ne kulta-astiat, jotka oli otettu temppelistä, Jumalan huoneesta, Jerusalemista, ja niistä joivat kuningas ja hänen ylimyksensä, hänen puolisonsa ja sivuvaimonsa.
4 E seche mane gimadho divai, negipako nyiseche mag dhahabu gi fedha gi mula gi nyinyo gi bao kod kidi.
He joivat viiniä ja ylistivät kultaisia ja hopeisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia.
5 Lwet dhano nothinyore mondiko e kor ot apoya nono, but kama ichunge taya ei od ruoth. Ruoth noneno lwedono kandiko.
Sillä hetkellä ilmestyivät ihmiskäden sormet ja kirjoittivat kuninkaan palatsin kalkitulle seinälle, vastapäätä lampunjalkaa, ja kuningas näki käden, joka kirjoitti.
6 Lela wangʼ ruoth nojowore, kendo nobwok matek, mi chongene notuomore, kendo fuond embene nonyosore.
Silloin kuninkaan kasvot kalpenivat, ja hänen ajatuksensa peljästyttivät hänet; hänen lanteittensa nivelet herposivat, ja hänen polvensa tutisivat.
7 Ruoth nogolo chik mondo okelne jokor wach, joma riek ma jo-Kaldea kod jo-nyakalondo kendo nowachone jomariek ma Babulon niya, “Ngʼato angʼata mosomo ndikoni kendo onyisa tiende, to ibiro rwakne law maralik kendo ibiro ketne thiwni mar dhahabu e ngʼute, bende ibiro kete jalupna mar adek kuom duongʼ e pinyruoth.”
Kuningas huusi kovalla äänellä ja käski tuoda noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät. Kuningas lausui ja sanoi Baabelin tietäjille: "Kuka ikinä voi lukea tämän kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, hänet puetaan purppuraan, ja hänen kaulaansa pannaan kultakäädyt, ja hän on oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä".
8 Eka jomariek duto mag ruoth nodonjo e ot, to ne ok ginyal somo ndikono kata nyiso ruoth tiende.
Silloin tulivat kaikki kuninkaan viisaat, mutta he eivät voineet lukea kirjoitusta eivätkä ilmoittaa kuninkaalle sen selitystä.
9 Kuom mano Ruoth Belshazar nomedo bedo maluor, kendo lela wangʼe nomedo jowore, kendo jodonge nodhier nono.
Kuningas Belsassar peljästyi silloin suuresti, ja hänen kasvonsa kalpenivat, ja hänen ylimyksensä tyrmistyivät.
10 Ka jaod ruoth nowinjo dwond ruoth gi jodonge, nobiro ei ot kama ne nyasi timore. Nowacho niya, “Yaye ruoth, dag amingʼa! Chunyi kik chandre! Lela wangʼi owe jowore!
Kuninkaan äiti tuli kuninkaan ja hänen ylimystensä puheen tähden pitohuoneeseen. Kuninkaan äiti lausui ja sanoi: "Eläköön kuningas iankaikkisesti! Älkööt sinun ajatuksesi peljättäkö sinua, älköötkä kasvosi kalvetko.
11 Nitie ngʼat moro e pinyruodhi ka ma chuny mar nyiseche maler ni kuome. E kinde mag loch wuonu, noyud ni en gi paro matut, gi ngʼeyo kod rieko machalo gi mago mag nyiseche. Ruoth Nebukadneza ma wuonu, nokete jatelo maduongʼ mar ajuoke, jokor wach, joma riek mag jo-Kaldea kod jo-nyakalondo.”
Sinun valtakunnassasi on mies, jossa on pyhien jumalien henki ja jolla sinun isäsi päivinä havaittiin olevan valistus ja ymmärrys ynnä viisaus, samankaltainen kuin jumalien; hänet asetti isäsi, kuningas Nebukadnessar, tietäjäin, noitien, kaldealaisten ja tähtienselittäjäin päämieheksi-sinun isäsi, kuningas-
12 Ngʼat ma nyinge Daniel ni, ma ruoth ne luongo ni Belteshazar, noyud ni nigi rieko, ngʼeyo kod winjo, kaachiel gi nyalo mar loko lekgi, nyiso tiend weche ma tiendgi tek kendo konyo e weche matek machando ji. Luong Daniel, kendo obiro huloni tiend ndikono.
sentähden, että erinomainen henki ja tieto ynnä myös taito selittää unia, arvata arvoituksia ja ratkaista ongelmia havaittiin juuri hänessä, Danielissa, jolle kuningas oli antanut nimen Beltsassar. Kutsuttakoon nyt Daniel, niin hän ilmoittaa selityksen."
13 Omiyo nokel Daniel e nyim ruoth, kendo ruoth nopenje niya, In e Daniel ma achiel kuom joma otwe mane wuora ma ruoth okelo koa e piny Juda?
Silloin Daniel tuotiin kuninkaan eteen. Kuningas lausui ja sanoi Danielille: "Oletko sinä Daniel, joka on niitä juutalaisia pakkosiirtolaisia, mitkä minun isäni, kuningas, on tuonut Juudasta?
14 Asewinjo ni chuny mar nyiseche maler ni kuomi, kendo ni in gi rieko matut, ngʼeyo kod rieko mokalo apima.
Minä olen kuullut sinusta, että sinussa on jumalien henki ja että sinussa on havaittu valistus, taito ja erinomainen viisaus.
15 Ne osekel joma riek gi jokor wach e nyima mondo gisom ndikoni kendo ginyisa tiende, to ne ok ginyal nyisa tiende.
Ja nyt tuotiin minun eteeni viisaat ja noidat lukemaan tätä kirjoitusta ja ilmoittamaan minulle sen selitys, mutta he eivät voineet sen selitystä ilmoittaa.
16 To asewinjo ni in inyalo loko tiend weche mopondo ka ikonyo e weche matek machando ji. Kinyalo somo ndikoni mi inyisa tiende to ibiro rwakni law maralik kendo ibiro ketni thiwni mar dhahabu e ngʼuti, kendo ibiro keti jalupna mar adek kuom duongʼ e pinyruoth.
Mutta sinun minä olen kuullut voivan antaa selityksiä ja ratkaista ongelmia. Nyt siis, jos voit lukea kirjoituksen ja ilmoittaa minulle sen selityksen, niin sinut puetaan purppuraan, ja kultakäädyt pannaan sinun kaulaasi, ja sinä olet oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä."
17 Eka Daniel nodwoko ruoth niya, “Inyalo bedo abeda gi michnigo mondo ikonyrigo iwuon, kendo poknigo bende inyalo anyala miyo ngʼat machielo. Kata kamano, abiro somo ne ruoth ndikoni kendo abiro nyise tiende.
Silloin Daniel vastasi ja sanoi kuninkaalle: "Lahjasi pidä itse, ja antimesi anna toiselle. Mutta kirjoituksen minä luen kuninkaalle ja ilmoitan hänelle sen selityksen.
18 “Ruoth, ma en Nyasaye Man Malo Moloyo noketo Nebukadneza wuonu e loch kendo nomiye teko, duongʼ kod huma.
Sinä kuningas! Korkein Jumala antoi sinun isällesi Nebukadnessarille kuninkuuden, voiman, kunnian ja valtasuuruuden.
19 Nikech loch kod teko mamalo mane omiye, ogendini duto, gi pinje duto, gi ji mawacho dhok mopogore opogore ne tetni e nyime kendo noluore. Joma ruoth ne dwaro ni onegi, ne onego; to joma ne odwaro ngʼwonone, nongʼwononegi; joma ne odwaro medo teko e loch, nomedo teko; kendo joma nodwaro lonyo e telo, nolonyo alonya.
Ja sen voiman tähden, jonka hän oli hänelle antanut, vapisivat kaikki kansat, kansakunnat ja kielet ja pelkäsivät hänen edessään. Hän tappoi, kenen hän tahtoi, hän jätti henkiin, kenen hän tahtoi, hän ylensi, kenen hän tahtoi, hän alensi, kenen hän tahtoi.
20 To ka nodoko jasunga ma wiye tek, kendo mopongʼ gi achaya, nogole oko e loch kendo omaye duongʼne.
Mutta kun hänen sydämensä paisui ja hänen henkensä kävi korskeaksi ja ylpeäksi, syöstiin hänet kuninkaalliselta valtaistuimeltansa, ja hänen kunniansa otettiin häneltä pois.
21 Noriembe e dier ji kendo nomiye paro mar kit le bende nodak gi kenje mag thim kendo nochamo lum kaka dhok tho nomiye ngʼich, nyaka noyie ni Nyasaye Mamalo Mogik nigi teko ewi pinjeruodhi mag dhano kendo oketo ngʼato angʼata mohero e wigi.
Hänet ajettiin pois ihmisten seasta, ja hänen sydämensä tuli eläinten sydämen kaltaiseksi; hänen asuntonsa oli villiaasien parissa, ja hän joutui syömään ruohoa niinkuin raavaat; hänen ruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hän tuli tuntemaan, että korkein Jumala hallitsee ihmisten valtakuntaa ja asettaa sen päämieheksi, kenen hän tahtoo.
22 “To in wuode, yaye Belshazar, pok ibolori, kata obedo ni ne ingʼeyo wechegi duto.
Mutta sinä, hänen poikansa Belsassar, et ole nöyryyttänyt sydäntäsi, vaikka tämän kaiken tiesit;
23 Kar bolori to isetingʼori malo mondo iked gi Ruodh polo. Isegolo chik mi okelni tewni kigolo e hekalu Mare, kendo in, kaachiel gi jodongi gi mondi kod jotichni ma nyiri miloko mondi, usemadho kodgi divai. Ne upako nyiseche mag fedha, gi dhahabu, gi mula, gi nyinyo, gi yien mopa kod kidi, ma ok nyal neno kata winjo kata ngʼeyo tiend gimoro. To Nyasaye motingʼo ngimani e lwete kaachiel gi yoregi duto, to ne idagi miyo luor.
vaan sinä olet korottanut itsesi taivaan Herraa vastaan: hänen huoneensa astiat on tuotu sinun eteesi, ja sinä ja sinun ylimyksesi, sinun puolisosi ja sivuvaimosi olette juoneet niistä viiniä, ja sinä olet ylistänyt hopeisia ja kultaisia, vaskisia, rautaisia, puisia ja kivisiä jumalia, jotka eivät näe, eivät kuule eivätkä mitään tiedä. Mutta sitä Jumalaa, jonka kädessä on sinun henkesi ja kaikki sinun tiesi, sinä et ole kunnioittanut.
24 Mano emomiyo Nyasaye nooro lwedo mondo ondik wechego.
Sentähden on tämä käsi lähetetty hänen tyköänsä ja tämä kirjoitus kirjoitettu.
25 “Ma e gima nondiki: mene, mene, tekel, parsin.
Ja tämä on kirjoitus, joka on tuonne kirjoitettu: 'Mene, mene, tekel, ufarsin'.
26 “Ma e tiend wechegi, moro ka moro: “Mene: Nyasaye osekwano ndaloni mag loch kendo osekele e gikone.
Ja tämä on sen selitys: mene merkitsee: Jumala on laskenut sinun valtakuntasi luvun ja on tehnyt siitä lopun.
27 “Tekel: Osepimi e ratil moyudi ni irem.
Tekel: sinut on vaa'alla punnittu ja köykäiseksi havaittu.
28 “Parsin: Pinyruodhi osepogi kendo osemiye jo-Medes gi jo-Pasia.”
Peres: sinun valtakuntasi on pirstottu ja annettu meedialaisille ja persialaisille."
29 Bangʼ ka Daniel noseloko lekno, Belshazar nogolo chik mondo orwak ne Daniel law maralik, oket ne thiwni mar dhahabu e ngʼute, kendo nokete jalup ruoth mar adek e pinyruoth duto.
Silloin Belsassar antoi käskyn, että Daniel oli puettava purppuraan ja kultakäädyt pantava hänen kaulaansa ja julistettava, että hän oli oleva yksi valtakunnan kolmesta valtamiehestä.
30 Gotienono Belshazar ruodh jo-Babulon nonegi,
Samana yönä tapettiin Belsassar, kaldealaisten kuningas,
31 kendo Darius ja-Media nokawo loch mar piny ka en ja-higni piero auchiel gariyo.
ja Daarejaves, meedialainen, sai haltuunsa valtakunnan ollessaan noin kuudenkymmenen kahden vuoden ikäinen.
