Tich Joote 13

1 Kanisa mane ni Antiokia notingʼo jonabi gi jopuonj. Ne gin Barnaba gi Simeon miluongo ni Ratengʼ, gi Lukio ja-Kurene, gi Saulo kod Manaen mane odongo gi Herode ma ruoth.

Mutta Antiokian seurakunnassa oli muutamia prophetaita ja opettajia, Barnabas ja Simeon, joka Nigeriksi kutsuttiin, ja Lukius Kyreniläinen, ja Manahen, joka Herodes tetrarkan kanssa kasvatettu oli, ja Saulus.

2 Kane oyudo gilamo Ruoth Nyasaye kendo gitweyo chiemo, Roho Maler nowachonegi niya, “Walnauru Barnaba gi Saulo mondo gitina tich mane aluongogi mondo giti.”

Kuin siis nämät Herraa palvelivat ja paastosivat, sanoi Pyhä Henki: eroittakaat minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä heidät olen kutsunut.

3 Omiyo kane gimedo lemo kendo gitweyo chiemo, ne gigwedhogi mi giweyogi gidhi.

Ja kuin he olivat paastonneet ja rukoilleet, ja kätensä heidän päällensä panneet, päästivät he heidät menemään.

4 Ji ariyogo nowuok modhi ka Roho Maler otelonegi. Ne gilor nyaka Seleukia, bangʼe gikwangʼ ka gia kanyo nyaka Saipras.

Ja kuin he Pyhältä Hengeltä lähetetyt olivat, menivät he Seleukiaan ja purjehtivat sieltä Kypriin.

5 Kane gichopo Salamis, ne giyalo Wach Nyasaye e sinagoke mag jo-Yahudi. Johana ne ni kodgi kaka jakonygi.

Ja kuin he Salaminassa olivat, ilmoittivat he Jumalan sanan Juudalaisten synagogissa; ja heillä oli myös Johannes palveliana.

6 Ne giwuotho e chulano duto mi gichopo Pafo, kendo kanyo ne giyude ja-Yahudi moro ma ajwoga kendo mane wuondore ni janabi, ma nyinge Bar-Yesu.

Ja kuin he sen luodon lävitse matkustaneet olivat hamaan Paphoon asti, löysivät he velhon, väärän prophetan, Juudalaisen, jonka nimi oli Barjesus,

7 Ajuogani ne otwere but ruodh chulano miluongo ni Sergio Paulo, mane en ngʼat mariek, kendo kaka nodwaro winjo Wach Nyasaye, nooro wach mondo oluongne Barnaba gi Saulo.

Joka oli maaherran Sergius Pauluksen, toimellisen miehen kanssa. Se kutsui Barnabaan ja Sauluksen tykönsä, ja halusi kuulla Jumalan sanaa.

8 To ajuogano mane iluongo ni Elima (nikech mano e tiend nyinge) notamogi, kotemo gengʼo ruoth mondo kik olokre oyie kuom Yesu.

Mutta heitä vastaan seisoi Elimas velho (sillä niin tulkitaan hänen nimensä) ja pyysi kääntää maaherraa pois uskosta.

9 Eka Saulo, ma bende niluongo ni Paulo, nopongʼ gi Roho Maler, mi nongʼiyo wangʼ Elima tir, bangʼe owachone niya,

Mutta Saulus (joka myös Paavaliksi kutsutaan, ) oli täynnä Pyhää Henkeä, katsoi hänen päällensä,

10 “In nyathi Satan, kendo ikedo gi gik mabeyo duto! Ipongʼ gi kit wuondruok duto gi yore mag wito ji. Iniwe timni mar loko adiera Ruoth Nyasaye doko miriambo karangʼo?

Ja sanoi: voi sinä perkeleen poika, täynnä kaikkea vilppiä ja petosta, ja kaiken vanhurskauden vihamies, et sinä lakkaa vääntelemästä Herran oikeita teitä.

11 To winji, lwet Ruoth Nyasaye koro kedo kodi. Ibiro bedo muofu, kendo kuom kinde moromo ok ibi neno ler mar chiengʼ gi wangʼi.” Gikanyono mudho mandiwa nobiro moimo wangʼe, mi nochako tangni komulo gik moko gi lwete ka gi kacha, mondo oyudie ngʼato mane nyalo mako bade kataye.

Ja nyt katso, Herran käsi on sinun päälläs; ja sinun pitää sokiana oleman eikä näkemän aurinkoa hetkessä aikaa. Ja hänen päällensä lankesi kohta synkeys ja pimeys, ja hän kävi ympäri, etsein kuka häntä kädestä taluttais.

12 Kane ruodhno oneno gima notimoreno, noyie kuom Yesu, kendo nohum nono kuom gik mane owinjo kuom Ruoth Yesu.

Kuin maaherra näki, mitä tapahtui, uskoi hän ja ihmetteli Herran opetusta.

13 Paulo kod joma ne en-go ne oa Pafo mi okwangʼ nyaka Perga, e piny Pamfilia, kendo kanyo ema Johana noweyogie modok Jerusalem.

Mutta kuin Paavali ja ne, jotka hänen kanssansa olivat, Paphosta purjehtivat, tulivat he Pamphilian Pergeen; mutta Johannes erkani heistä ja palasi Jerusalemiin.

14 Kane gia Perga, to negimedo dhi nyaka negichopo Antiokia manie piny Pisidia. Chiengʼ Sabato negidonjo e sinagogi mi gibet piny.

Mutta he vaelsivat Pergestä ja tulivat Pisidian Antiokiaan, ja menivät sabbatina synagogaan, ja istuivat.

15 To bangʼ kane osesom Ndiko moko mowuok e Chike Musa gi Jonabi, jotend sinagogi nooro wach ni Paulo gi joma ne en-go kagiwacho niya, “Owetewa, ka un gi wach ma udwaro jiwogo ji, to un thuolo mar timo mano.”

Ja sitte kuin laki ja prophetat olivat luetut, lähettivät synagogan päämiehet heidän tykönsä, sanoen: miehet, rakkaat veljet, onko teillä mitään kansaa neuvomista, niin sanokaat.

16 Kuom mano, Paulo nochungʼ motingʼo bade, kowacho niya, “Un jo-Israel kod joma ok jo-Yahudi moluoro Nyasaye, winjauru!

Niin Paavali nousi ja viittasi kädellänsä heitä vaikenemaan, ja sanoi: Israelin miehet, ja jotka Jumalaa pelkäätte, kuulkaat.

17 Nyasach jo-Israel noyiero kwerewa kendo nomiyo ginyaa e thuolo mane gidak Misri. Nyasaye notelonigi kagologi Misri kuno gi tekone maduongʼ;

Tämän kansan, Israelin, Jumala valitsi meidän isämme, ja korotti tämän kansan, muukalaisena ollessa Egyptin maalla, ja toi heidät sieltä ulos korkialla käsivarrella,

18 kendo nonano kodgi e thim kuom higni piero angʼwen, kata obedo ni timbegi ne richo kamano.

Ja kärsi heidän tapojansa korvessa lähes neljäkymmentä ajastaikaa.

19 Nokedo gi pinje abiriyo mag jo-Kanaan moloyogi, mi opogo lopgi ni joge kaka girkeni.

Ja perätti kadotti Kanaanin maalla seitsemän kansaa, ja arvalla jakoi heille niiden maan.

20 Magi duto nokawo higni madirom mia angʼwen gi piero abich. “Bangʼ mano, Nyasaye nomiyogi jongʼad bura mane oritogi nyaka kinde mag Samuel janabi.

Ja sitte lähes neljäsataa ja viisikymmentä ajastaikaa antoi hän heille tuomarit, Samuel prophetaan asti.

21 To achien jo-Israel nokwayo mondo omigi ruoth, mi Nyasaye nomiyogi Saulo wuod Kish, ma ja-dhood Benjamin. Saulo nobedo ruodh pinyno kuom higni piero angʼwen.

Ja he pyysivät sitte kuningasta, ja Jumala antoi heille Saulin, Kisin pojan, miehen Benjaminin suvusta, neljäksikymmeneksi vuodeksi.

22 Bangʼ kane osegolo Saulo e ruoth, noketo Daudi obedo ruodhgi, kendo kuom Daudi ema ne Nyasaye owuoyoe kowacho ni, ‘Aseyudo Daudi wuod Jesse, ngʼat ma chunye chal gi mara, obiro timo gik moko duto ma adwaro mondo otim.’

Ja kuin hän oli sen pannut pois, herätti hän Davidin heidän kuninkaaksensa, josta hän myös todisti ja sanoi: minä löysin Davidin, Jessen pojan, miehen minun sydämeni jälkeen, joka on kaikki minun tahtoni tekevä.

23 “Nyasaye osekelo ni jo-Israel Jawar ma en Yesu, koa e koth Daudi, mana kaka nosingore ni notim.

Tämän siemenestä on Jumala lupauksensa perään herättänyt Jesuksen Israelille Vapahtajaksi,

24 Kapok ne Yesu obiro, Johana noyalo Injili ne jo-Israel duto mondo gilokre giwe richogi kendo giduto giyud batiso.

Niinkuin Johannes saarnasi hänen tulemisensa edellä kaikelle Israelin kansalle parannuksen kastetta.

25 Kane oyudo Johana koro tieko tije, nowacho ni, ‘Uparo ni an ngʼa? Ok an Jal mane ugeno ni biro biro; to winjuru Jal moro biro bangʼa, kendo ok awinjora gonyo tond wuochene.’

Mutta kuin Johannes juoksun täyttänyt oli, sanoi hän: kenenkä te luulette minun olevan? En minä se ole, mutta katso, hän tulee minun jälkeeni, jonka kenkiä en minä ole kelvollinen jaloista riisumaan.

26 “Owetena, ma nyikwa Ibrahim, kod un joma ok jo-Yahudi moluoro Nyasaye, wan ema oseornwa wach warruokni.

Miehet, rakkaat veljet, Abrahamin suvun lapset, ja jotka teissä ovat Jumalaa pelkääväiset, teille on tämän autuuden sana lähetetty.

27 Jo-Jerusalem gi jotendgi ne ok ongʼeyo ni Yesu e Jawar, to kata kamano, kane gingʼadone buch tho, to negichopo mana weche jonabi misomo pile chiengʼ Sabato.

Sillä Jerusalemin asuvaiset ja heidän ylimmäisensä, ettei he tätä tunteneet, ovat he myös prophetain äänet, joita kunakin sabbatina luetaan, tuomitessansa täyttäneet.

28 Kata obedo ni ne ok giyudo ketho moro kuome ma dine mi nege, ne gikwayo Pilato mondo ochiwe mondo onege.

Ja vaikka ei he yhtään kuoleman syytä löytäneet, anoivat he kuitenkin Pilatukselta, että hän piti tapettaman.

29 Kane gisechopo weche duto mondiki kuome, ne gigole ewi yath mi gikete e liel.

Ja kuin he kaikki olivat täyttäneet, mitä hänestä kirjoitettu oli, ottivat he hänen puun päältä ja panivat hautaan.

30 To Nyasaye nochiere oa kuom joma otho,

Mutta Jumala herätti hänen kuolleista.

31 kendo kuom ndalo mangʼeny, joma ne wuotho kode koa Galili nyaka Jerusalem nonene. Jogo ema koro odoko joneno mag wechegi ni jowa.

Ja hän on monta päivää niiltä nähty, jotka hänen kanssansa Galileasta Jerusalemiin olivat menneet ylös, jotka ovat hänen todistajansa kansan edessä.

32 “Injili ma wanyisou ema: Gima Nyasaye nosingo ne kwerewa

Ja me ilmoitamme myös teille sen lupauksen, joka isille luvattiin, että Jumala on sen meille heidän lapsillensa täyttänyt, herättäin Jesuksen.

33 osechoponwa, wan nyithindgi, kuom chiero Yesu. Mana kaka ondiki e Zaburi mar ariyo niya, “‘In Wuoda; kawuono asedoko Wuonu.’

Niinkuin toisessa psalmissa kirjoitettu on: sinä olet minun Poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.

34 To kuom chier mane Nyasaye ochierego oa kuom joma otho, mondo kik otow, to ondikie kama: “‘Anamiu gweth maler kendo madier, mane asingone Daudi.’

Mutta siitä, että hän hänen kuolleista herätti, eikä silleen tule turmelukseen, sanoi hän näin: minä tahdon teille antaa ne lujat Davidin armot.

35 Kamoro machielo bende ondikie kama: “‘Ok niyie Ngʼati Maler tow.’

Sentähden hän myös sanoo toisessa paikassa: et sinä salli sinun Pyhäs turmelusta näkevän.

36 “Nimar kane Daudi osetimo dwaro Nyasaye e ndalone, to notho moike kama noyike kwerene, mi ringre notowo,

Sillä David, kuin hän ajallansa oli Jumalan tahtoa palvellut, nukkui, ja pantiin isäinsä tykö, ja näki turmeluksen.

37 to Jal ma Nyasaye nochiero oa kuom joma otho to ringre ne ok otowo.

Mutta se, jonka Jumala herätti, ei ole nähnyt turmelusta.

38 “Emomiyo, adwaro mondo ungʼe malongʼo, owetena, ni kuom Yesu ema iyalonue yor weyo richo.

Sentähden olkoon teille tiettävä, miehet, rakkaat veljet, että teille tämän kautta ilmoitetaan syntein anteeksi antamus:

39 Kuome ema ngʼato angʼata moyie iketo kare mi gony kuom gimoro amora ma Chik Musa ne ok nyal gonyoe ngʼato.

Ja kaikista niistä, joista ette voineet Moseksen lain kautta vanhurskaaksi tulla, tämän kautta jokainen, joka uskoo, tulee vanhurskaaksi.

40 Omiyo tangʼuru, mondo gik mane jonabi okoro kik timrenu. Ne gikoro niya:

Katsokaat siis, ettei teidän päällenne se tule, mitä prophetain kautta sanottu on:

41 “‘Neuru, un joma obwono ji-gi, beduru morwenyo nyaka thou, nimar abiro timo gimoro e ndalou ma ok ubi yiego, kata ka ngʼato oleronu tiende.’”

Katsokaat, te ylönkatsojat, ja ihmetelkäät ja hukkukaat; sillä minä teen yhden työn teidän aikananne, sen työn, jota ei teidän pidä uskoman, jos joku sanois teille.

42 Kane oyudo Paulo gi Barnaba wuok e sinagogi, ji nokwayogi mondo gimed loso kuom wechegi chiengʼ Sabato moluwo mano.

Kuin Juudalaiset synagogasta läksivät, rukoilivat pakanat, että sabbatin välissä heille niitä sanoja puhuttaisiin.

43 To ka nosegony chokruok mondo odhiyo, jo-Yahudi mangʼeny gi ji ma nolokore oluwo din jo-Yahudi noluwo Paulo gi Barnaba, kendo negimedo wuoyo kodgi ka gijiwogi mondo gimed dhi nyime e ngʼwono mar Nyasaye.

Ja kuin synagogan joukko erkani, seurasi monta Juudalaista ja myös monta jumalista uutta Juudalaista Paavalia ja Barnabasta, jotka heille puhuivat, ja heitä neuvoivat Jumalan armossa pysymään.

44 Chiengʼ Sabato moluwo mano, chiegni ji duto modak Antiokia nochokore mondo owinj wach Ruoth.

Mutta sitte lähimmäisenä lepopäivänä kokoontui lähes kaikki kaupunki Jumalan sanaa kuulemaan.

45 To ka jo-Yahudi noneno ogandano, nyiego nomakogi mi gichako wuoyo marach kuom gik mane Paulo wacho.

Kuin Juudalaiset näkivät kansan, täytettiin he kateudesta, ja sanoivat vastaan niitä, mitä Paavalilta sanoittiin, sanoen vastaan ja pilkaten.

46 Eka Paulo gi Barnaba nomedo wuoyo gi chir kagiwacho niya, “Ne bernwa mondo un ema wayalnu Wach Nyasaye mokwongo. To nikech udage kendo nikech ok ukwanoru ka joma owinjore yudo ngima mochwere, koro waweyou mondo wayal wachni ni joma ok jo-Yahudi. (aiōnios g166)

Niin Paavali ja Barnabas puhuivat rohkiasti ja sanoivat: teille piti ensin Jumalan sanaa puhuttaman; vaan että te sen hylkäätte ja luette itsenne mahdottomaksi ijankaikkiseen elämään, katso, niinme käännymme pakanain tykö. (aiōnios g166)

47 Ruoth Nyasaye osemiyowa chik niya, “‘Asemiyo udoko ler ne Ogendini, mondo uland warruok e tunge piny duto.’”

Sillä niin on Herra meitä käskenyt: minä panin sinun pakanain valkeudeksi, ettäs olisit autuus, maan ääriin asti.

48 Kane joma ok jo-Yahudi owinjo wachno, negimor kendo negirwako wach Ruoth Nyasaye, kendo joma nochan-negi yudo ngima mochwere noyie kuom Yesu. (aiōnios g166)

Ja kuin pakanat sen kuulivat, iloitsivat he ja kunnioittivat Herran sanaa; ja niin monta uskoi, kuin ijankaikkiseen elämään säädetty oli. (aiōnios g166)

49 Wach Ruoth Nyasaye nolandore e gwengʼno duto.

Ja Herran sana leveni kaikkeen siihen maakuntaan.

50 To jo-Yahudi nokelo mirima e chuny mon moluoro Nyasaye man-gi nying kod joma chwo midewo mane odak e dalano. Jogi nothuwo ji mondo osand Paulo gi Barnaba, kendo negiriembogi e gwengʼno.

Mutta Juudalaiset yllyttivät jumalisia ja kunniallisia vaimoja, niin myös kaupungin ylimmäisiä, ja kehoittivat vainon Paavalia ja Barnabasta vastaan; ja he sysäsivät heidät ulos maansa ääristä.

51 Kuom mano ne gitengʼo buch tiendgi ka gikwedo timgi eka negidhi Ikonio.

Mutta he pudistivat tomun jaloistansa heidän päällensä, ja tulivat Ikonioon.

52 Jopuonjre mane ni Antiokia nodongʼ kopongʼ gi mor kod Roho Maler.

Niin opetuslapset täytettiin ilolla ja Pyhällä Hengellä.