2 Samuel 20

1 To koro ne nitie ja-Benjamin machach ma nyinge Sheba wuod Bikri. Nogoyo turumbete kokok kowacho niya, “Waonge wat moro gi joka Daudi, kata gima oriwowa gi wuod Jesse! Yaye, ja-Israel moro ka moro odog e hembe!”

Ja siellä oli sattumalta kelvoton mies, nimeltä Seba, Bikrin poika, benjaminilainen. Hän puhalsi pasunaan ja sanoi: "Meillä ei ole mitään osaa Daavidiin eikä perintöosaa Iisain poikaan. Kukin majallensa, Israel!"

2 Omiyo jo-Israel duto noweyo Daudi mondo oluw Sheba wuod Bikri. To jo-Juda to nodongʼ gi ruodhgi ka gia Jordan nyaka gichopo Jerusalem.

Silloin kaikki Israelin miehet luopuivat Daavidista ja seurasivat Sebaa, Bikrin poikaa; mutta Juudan miehet riippuivat kiinni kuninkaassansa ja seurasivat häntä Jordanilta aina Jerusalemiin.

3 Kane Daudi odwogo dalane Jerusalem, nokawo monde apar mamoko mane oweyo mondo orit dalane, mine oketogi e ot moro miritogie. Nomiyogi gik ma gikonyorego, to ne ok oriwore kodgi. Nolornegi e ot nyaka ne githo, ka gidak ka mon ma chwogi otho.

Niin Daavid tuli linnaansa Jerusalemiin. Ja kuningas otti ne kymmenen sivuvaimoa, jotka hän oli jättänyt palatsia vartioimaan, ja panetti heidät vartioituun taloon; ja hän elätti heitä, mutta ei mennyt heidän luoksensa. Siellä he olivat eristettyinä kuolinpäiväänsä asti, elävän miehen leskinä.

4 Eka ruoth nowacho ni Amasa niya, “Luong jo-Juda mondo obi ira bangʼ ndalo adek, to in bende ibi ka.”

Ja kuningas sanoi Amasalle: "Kutsu koolle Juudan miehet kolmen päivän kuluessa ja ole silloin itse paikallasi täällä".

5 Kane Amasa odhi luongo jo-Juda nokawo ndalo mangʼeny moloyo ndalo mane ruoth omiye.

Niin Amasa meni kutsumaan koolle Juudaa; mutta hän viipyi ohi sen ajan, jonka hän oli määrännyt.

6 Daudi nowachone Abishai niya, “Koro Sheba wuod Bikri biro hinyowa moloyo kaka Abisalom notimo. Kaw jolwenj ruodhi mondo ilawe, ka ok kamano to onyalo yudo mier madongo mochiel mi odonjie kendo olalnwa.”

Silloin sanoi Daavid Abisaille: "Nyt Seba, Bikrin poika, tekee meille enemmän pahaa kuin Absalom. Ota sinä herrasi palvelijat ja aja häntä takaa, ettei hän saisi haltuunsa varustettuja kaupunkeja ja repisi meiltä silmiä."

7 Omiyo jo-Joab gi jo-Kereth gi jo-Peleth kod jolweny mathuondi duto nowuok kotelnegi gi Abishai. Ne giwuok Jerusalem mondo gilaw Sheba wuod Bikri.

Niin Jooabin miehet sekä kreetit ja pleetit ja kaikki urhot lähtivät liikkeelle hänen jäljessään; he lähtivät Jerusalemista ajamaan takaa Sebaa, Bikrin poikaa.

8 Kane pod gin e lwanda maduongʼ man Gibeon, Amasa nobiro romo kodgi. Joab norwako lepe mag lweny kendo notweyo okanda e nungone mosoyoe ligangla man e olalo. Kane osudo nyime, ligangla nolwar koa e olalo.

Mutta kun he olivat suuren kiven luona, joka on Gibeonissa, tuli Amasa heitä vastaan. Ja Jooab oli puettu takkiinsa, ja sen päällä oli miekanvyö, kiinnitettynä vyötäisille; miekka oli tupessaan, mutta kun hän lähti liikkeelle, niin se putosi.

9 Joab nowachone Amasa niya, “Idhi nade owadwa?” Eka Joab nomako Amasa gi yie tike gi lwete ma korachwich ka gima odwaro mose gi nyoth.

Ja Jooab sanoi Amasalle: "Voitko hyvin, veljeni?" Ja Jooab tarttui oikealla kädellään Amasaa partaan, muka suudellakseen häntä.

10 To Amasa ne onge gi paro moro amora kuom ligangla mane ni e lwet Joab, kendo Joab nochwowo bund iye gi liganglano molal, mi nyimbiye noredhore piny. Amasa notho ma ok ochako ochwowe kendo. Eka Joab gi owadgi ma Abishai nolawo Sheba wuod Bikri.

Ja kun Amasa ei varonut miekkaa, joka Jooabilla oli kädessään, pisti tämä häntä sillä vatsaan, niin että hänen sisälmyksensä valuivat maahan; toista pistoa ei tarvittu: hän kuoli. Sitten Jooab ja hänen veljensä Abisai ajoivat takaa Sebaa, Bikrin poikaa.

11 Achiel kuom jo-Joab nochungʼ but Amasa mowacho niya, “Ngʼama jakor Joab; kendo moyie gi Daudi mondo oluw bangʼ Joab!”

Mutta eräs Jooabin palvelijoista jäi seisomaan Amasan ääreen ja huusi: "Jokainen, joka on Jooabille myötämielinen ja joka on Daavidin puolella, seuratkoon Jooabia!"

12 Amasa noriere piny kochadhore gi rembe e dier yo, kendo ngʼatno noneno ka jolweny duto ne chungʼ kochopo kanyo. Bende ka noneno ka ji duto chungʼ kochopo kama Amasa nothoeno, noywaye oko mar yo motere e pap moume gi law.

Ja Amasa virui verissään keskellä tietä; mutta kun se mies näki, että kaikki väki pysähtyi siihen, vei hän Amasan tieltä syrjään pellolle ja heitti vaatteen hänen päällensä, nähdessään, että kaikki ohikulkijat pysähtyivät.

13 Kane Amasa osegol e yo, ji duto nodhi gi Joab mondo gilaw Sheba wuod Bikri.

Ja kun hänet oli toimitettu pois tieltä, kulkivat kaikki ohi ja seurasivat Jooabia ajaakseen takaa Sebaa, Bikrin poikaa.

14 Sheba nokadho e dier dhout Israel duto mochopo nyaka Abel Beth Maaka, bende nokadho e gwenge jo-Beri duto, kendo jogo nochokore kaachiel mondo oluwe.

Tämä kulki kaikkien Israelin sukukuntien kautta Aabeliin ja Beet-Maakaan, ja kaikki beeriläiset kokoontuivat ja seurasivat häntä sinne saakka.

15 Migepe duto mag jolweny mane nigi Joab nobiro molworo Sheba ka en Abel Beth Maaka. Negigoyo agengʼa ne dala maduongʼno kendo ka gichungʼ e agengʼa molworo ohinga. To e kindeno mane gitwomo ohinganano mondo gimuke,

Mutta he tulivat ja piirittivät häntä Aabel-Beet-Maakassa ja loivat kaupunkia vastaan vallin, joka ulottui ulkomuuriin. Ja kaikki Jooabin väki teki hävitystyötä kukistaakseen muurin.

16 dhako moro mariek mane ni e dala maduongʼno nokok matek kowacho niya, “Winjuru! Nyisuru Joab obi ka mondo alos kode.”

Silloin huusi viisas vaimo kaupungista: "Kuulkaa! Kuulkaa! Sanokaa Jooabille, että hän tulee tänne lähelle puhutellakseni häntä".

17 Joab nodhi kama dhakono ne nitie, mi nopenjo niya, “In e Joab?” Nodwoke niya, “En an.” Nowachone niya, “Chik iti ni gima jatichni dwaro wachoni.” Joab nowacho niya, “Awinjo.”

Ja kun tämä tuli häntä lähelle, sanoi vaimo: "Oletko Jooab?" Hän vastasi: "Olen". Vaimo sanoi hänelle: "Kuule palvelijattaresi sanoja". Hän vastasi: "Minä kuulen".

18 Nomedo wuoyo kowachone niya, “Chon gi lala ji ne jawacho ni, ‘Dhi Abel mondo ngʼadnie rieko,’ kendo wachno ne rumo kamano.

Silloin vaimo sanoi: "Muinoin oli tapana sanoa: 'On kysyttävä neuvoa Aabelista', ja niin tuli valmista.

19 Wan joma odak gi kwe kendo ma jo-adiera e piny Israel ka. In to itemo mondo iketh dala maduongʼ man Israel. Angʼo momiyo idwaro tieko oganda Jehova Nyasaye?”

Minä olen rauhallisimpia ja uskollisimpia Israelissa, ja sinä koetat ottaa hengen kaupungilta, joka on äiti Israelissa. Miksi sinä tahdot hävittää Herran perintöosan?"

20 Joab nodwoke niya, “Ngangʼ, ok en kamano! Mano gima ok anyal timo kendo ok anyal kethe!

Jooab vastasi ja sanoi: "Pois se, pois se! En minä tahdo hävittää enkä tuhota.

21 Ngangʼ, ok en kamano! To gima timore en ni ngʼat moro miluongo ni Sheba wuod Bikri, moa e piny gode mag Efraim, ema piem gi ruoth Daudi. Omiyo miya ngʼatno kende, to abiro weyo dala maduongʼni.” Dhakoni nowachone Joab niya, “Wiye ibiro dirni gi ewi ohinga.”

Niin ei ole asia, vaan eräs mies Efraimin vuoristosta, nimeltä Seba, Bikrin poika, on nostanut kätensä kuningas Daavidia vastaan; luovuttakaa hänet yksin, niin minä lähden pois kaupungin edustalta." Vaimo vastasi Jooabille: "Katso, hänen päänsä heitetään sinulle muurin yli".

22 Eka dhakono nodhi ir ji gi riekone mane ongʼadono, kendo negingʼado wi Sheba wuod Bikri mi gidiro ni Joab. Omiyo nogoyo turumbete, mi joge no-aa mi giweyo dala maduongʼno kendo moro ka moro nodok e dalane. Joab to nodok Jerusalem ir ruoth.

Sitten vaimo viisaudessaan meni kaiken kansan luo; niin he löivät Sebalta, Bikrin pojalta, pään poikki ja heittivät sen Jooabille. Silloin tämä puhalsi pasunaan, ja he hajaantuivat kaupungin edustalta, kukin majallensa. Mutta Jooab palasi kuninkaan luo Jerusalemiin.

23 Joab ne jatend jolweny Israel duto; ka Benaya wuod Jehoyada to ne otelo ne jolwenj jo-Kereth kod jo-Peleth.

Jooab oli Israelin koko sotajoukon ylipäällikkönä, ja Benaja, Joojadan poika, oli kreettien ja pleettien päällikkönä.

24 Adoniram to notelo ni joma tiyo tich achuna, Jehoshafat wuod Ahilud ne jandiko;

Adoram oli verotöiden valvojana, ja Joosafat, Ahiludin poika, oli kanslerina.

25 Sheva ne jagoro; to Zadok gi Abiathar ne jodolo.

Seja oli kirjurina, ja Saadok ja Ebjatar olivat pappeina.

26 To Ira ja-Jair ne jadolo mar Daudi.

Myöskin jaairilainen Iira oli Daavidilla pappina.