2 Ruodhi 13
1 E higa mar piero ariyo gadek mar loch Joash wuod Ahazia ruodh Juda, Jehoahaz wuod Jehu nobedo ruodh Israel ka en Samaria kendo nobedo e ruoth kuom higni apar gabiriyo.
Juudan kuninkaan Jooaan, Ahasjan pojan, kahdentenakymmenentenä kolmantena hallitusvuotena tuli Jooahas, Jeehun poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa seitsemäntoista vuotta.
2 Notimo gik mamono e nyim wangʼ Jehova Nyasaye, kane oluwo timbe maricho mag Jeroboam wuod Nebat, mane omiyo jo-Israel odonje kendo ne ok olokore weyo gigo.
Ja hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vaelsi Jerobeamin, Nebatin pojan, synneissä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä; hän ei luopunut niistä.
3 Kuom mano Jehova Nyasaye nokecho gi jo-Israel kendo kuom ndalo mangʼeny noweyogi e bwo loch Hazael ruodh Aram kod Ben-Hadad wuode.
Niin Herran viha syttyi Israelia kohtaan, ja hän antoi heidät Hasaelin, Aramin kuninkaan, ja Benhadadin, Hasaelin pojan, käsiin koko siksi ajaksi.
4 Eka Jehoahaz nokwayo Jehova Nyasaye kendo Jehova Nyasaye nowinje, nimar noneno kaka ruodh Aram ne sando jo-Israel malit.
Mutta Jooahas lepytti Herraa, ja Herra kuuli häntä, sillä hän näki Israelin sorron, kun Aramin kuningas sorti heitä.
5 Jehova Nyasaye nochiwo ne jo-Israel jares, mi gitony gia e loch jo-Aram. Eka jo-Israel nochako odok modak e miechgi mana kaka ne gisebetie mokwongo.
Ja Herra antoi Israelille vapauttajan, ja he pääsivät aramilaisten käsistä. Ja israelilaiset asuivat majoissansa niinkuin ennenkin.
6 To kata kamano ne ok gilokore giweyo richo mane ni e od Jeroboam, mane omiyo jo-Israel otimo, to negidhi nyime mana gi timbegi. Kendo siro mar nyasaye madhako miluongo ni Ashera nosiko kochungʼ Samaria.
Eivät he kuitenkaan luopuneet Jerobeamin suvun synneistä, joilla hän oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan he vaelsivat niissä; aserakin jäi paikoilleen Samariaan.
7 Jolweny mag Jehoahaz notieki makmana joidh farese piero abich, geche mag lweny apar kod jolweny mawuotho gi tiendgi alufu apar ema ne odongʼ, nikech ruodh Aram nosetieko mamoko duto kendo nomiyo gichalo mihudhwe.
Niin ei Herra jättänyt Jooahaalle väkeä enempää kuin viisikymmentä ratsumiestä, kymmenet sotavaunut ja kymmenentuhatta jalkamiestä; sillä Aramin kuningas oli hävittänyt ne ja pannut ne tomuksi, niinkuin puitaessa tulee tomua.
8 To kuom gik mamoko duto mane ondiki e ndalo loch Jehoahaz gi gik moko duto mane otimo, donge ondikgi e kitepe mag weche ruodhi mag Israel?
Mitä muuta on kerrottavaa Jooahaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistänsä, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.
9 Jehoahaz nonindo moyweyo gi kwerene mi noyike Samaria kendo wuode ma Jehoash nobedo ruoth kare.
Ja Jooahas meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin Samariaan. Ja hänen poikansa Jooas tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
10 E higa mar piero adek gabiriyo mar loch Joash ruodh Juda, Jehoash wuod Jehoahaz nobedo ruodh Israel ka en piny Samaria kendo nobedo ruoth kuom higni apar gauchiel.
Juudan kuninkaan Jooaan kolmantenakymmenentenä seitsemäntenä hallitusvuotena tuli Jooas, Jooahaan poika, Israelin kuninkaaksi, ja hän hallitsi Samariassa kuusitoista vuotta.
11 Notimo timbe mamono e wangʼ Jehova Nyasaye kendo ne ok oweyo timbe mag richo mar Jeroboam wuod Nebat, mane omiyo jo-Israel otimo; nodhi nyime kotimogi.
Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä: hän ei luopunut mistään Jerobeamin, Nebatin pojan, synneistä, joilla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä, vaan vaelsi niissä.
12 To kuom weche duto mane ondiki e ndalo loch Jehoash; gi gik moko duto mane otimo, kod teko mane okedogo gi Amazia ruodh Juda, donge ondikgi e kitepe mag weche ruodhi mag Israel?
Mitä muuta on kerrottavaa Jooaasta, kaikesta, mitä hän teki, ja hänen urotöistään, kuinka hän soti Juudan kuningasta Amasjaa vastaan, se on kirjoitettuna Israelin kuningasten aikakirjassa.
13 Jehoash nonindo moyweyo gi kwerene kendo Jeroboam nobedo ruoth kare. Jehoash noiki e piny Samaria gi ruodhi mag Israel.
Ja Jooas meni lepoon isiensä tykö, ja Jerobeam istui hänen valtaistuimellensa. Ja Jooas haudattiin Samariaan Israelin kuningasten viereen.
14 Kane Elisha tuo gi tuo mane biro nege, Jehoash ruodh Israel nodhi nene moywage niya, “Wuora! Wuora isebedonwa kaka geche lweny kod joidh farese mag Israel!”
Mutta kun Elisa sairasti kuolintautiansa, tuli Jooas, Israelin kuningas, hänen tykönsä. Ja kumartuneena hänen kasvojensa yli hän itki ja sanoi: "Isäni, isäni! Israelin sotavaunut ja ratsumiehet!"
15 Eka Elisha nowachone niya, “Kaw atungʼ kod aserni moko,” kendo notimo kamano.
Niin Elisa sanoi hänelle: "Nouda jousi ja nuolia". Ja hän nouti hänelle jousen ja nuolia.
16 Eka nowachone ruodh Israel niya, “Kaw atungʼ e lweti.” Kane osekawo atungʼno, Elisha noketo lwetene kuom lwete ruoth.
Sitten hän sanoi Israelin kuninkaalle: "Laske kätesi jouselle". Ja kun hän oli laskenut kätensä, pani Elisa kätensä kuninkaan kätten päälle.
17 Elisha nokone niya, “Yaw dirisa mochomo yo wuok chiengʼ,” minoyawe. Bangʼ mano nokone niya, “Dir asere.” Kane osediro asere, Elisha nokone niya, “Mano asech loch Jehova Nyasaye kendo onyiso adier ni ibiro loyo jo-Aram modak Afek.”
Ja hän sanoi: "Avaa ikkuna itään päin". Ja kun tämä oli avannut sen, sanoi Elisa: "Ammu". Ja hän ampui. Niin hän sanoi: "Herran voitonnuoli, voitonnuoli Aramia vastaan! Sinä olet voittava aramilaiset Afekissa perinpohjin."
18 Eka nowachone niya, “Kaw aserni kendo ruoth nokawo asernigo.” Elisha nokone niya, “Chwo asernigo piny, mine otimo kamano nyadidek bangʼe oweyo.”
Sitten hän sanoi: "Ota nuolet". Ja kun hän oli ne ottanut, sanoi hän Israelin kuninkaalle: "Lyö maahan". Niin hän löi kolme kertaa ja lakkasi sitten.
19 Elisha ngʼat Nyasaye nokecho kode mowacho niya, “Nonego ichwogi piny nyadibich kata nyadiuchiel; eka dine iloyo jo-Aram mitiekogi chuth, to sani to ibiro loyogi mana nyadidek kende.”
Mutta Jumalan mies vihastui häneen ja sanoi: "Sinun olisi pitänyt lyödä viisi tai kuusi kertaa: silloin olisit voittanut aramilaiset perinpohjin. Mutta nyt olet voittava aramilaiset ainoastaan kolme kertaa."
20 Elisha notho moike. E ndalogo jolwenj Moab nohero monjo pinyno e ndalo mag chwiri.
Sitten Elisa kuoli, ja hänet haudattiin. Ja mooabilaisten partiojoukkoja tuli maahan vuosi vuodelta.
21 Chiengʼ moro kane jo-Israel yiko ngʼato, negipo ka gineno wasigu kabiro, mi negibolo ringre ngʼatno e bur mane oike Elisha. Kane ringre ngʼatno olwar e choke Elisha, nopo ka chunye odwogo mochungʼ gi tiendene.
Ja kerran, kun he haudatessaan erästä miestä näkivät partiojoukon, heittivät he miehen Elisan hautaan ja menivät matkoihinsa. Kun mies kosketti Elisan luita, virkosi hän ja nousi jaloilleen.
22 Hazael ruodh Aram ne osando jo-Israel ndalo duto mag loch Jehoahaz.
Hasael, Aramin kuningas, sorti Israelia, niin kauan kuin Jooahas eli.
23 To Jehova Nyasaye notimonegi ngʼwono, kech kod miwafu koparo singruok mane otimo gi Ibrahim, Isaka kod Jakobo. To nyaka chil kawuono Jehova Nyasaye pok obedo gi paro mar tiekogi kata riembogi e wangʼe.
Mutta Herra oli heille laupias, armahti heitä ja kääntyi heidän puoleensa liiton tähden, jonka hän oli tehnyt Aabrahamin, Iisakin ja Jaakobin kanssa. Sillä hän ei tahtonut tuhota heitä, eikä hän ollut vielä heittänyt heitä pois kasvojensa edestä.
24 Hazael ruodh Aram notho kendo Ben-Hadad wuode nobedo ruoth kare.
Ja Hasael, Aramin kuningas, kuoli, ja hänen poikansa Benhadad tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
25 Eka Jehoash wuod Jehoahaz noduogo mier mane oyudo Ben-Hadad wuod Hazael nosemayo Jehoahaz wuon mare e lweny. Jehoash noloyo Ben-Hadad nyadidek e lweny mine odwoko miergo duto e lwet jo-Israel.
Ja Jooas, Jooahaan poika, otti Benhadadilta, Hasaelin pojalta, takaisin ne kaupungit, jotka tämä oli asevoimalla ottanut hänen isältänsä Jooahaalta. Kolme kertaa Jooas voitti hänet ja otti takaisin Israelin kaupungit.
