2 Weche Mag Ndalo 8
1 E giko higni piero ariyo mane Solomon ogerogo hekalu mar Jehova Nyasaye kod kare owuon mar dak,
Niiden kahdenkymmenen vuoden kuluttua, joina Salomo oli rakentanut Herran temppelin ja oman linnansa,
2 Solomon noloso mier matindo mane Hiram omiye kendo noketoe jo-Israel mondo odagie.
linnoitti Salomo ne kaupungit, jotka Huuram oli antanut hänelle, ja hän asetti israelilaisia niihin asumaan.
3 Bangʼe Solomon nodhi Hamath Zoba mokawe.
Ja Salomo meni Hamat-Soobaan ja valloitti sen.
4 Bende nogero Tadmor mane nitie e thim kaachiel gi mier madongo mag keno manogero Hamath.
Hän linnoitti myös Tadmorin erämaassa ja kaikki varastokaupungit, jotka hän oli rakentanut Hamatiin.
5 Noloso Beth Horon Mamalo kod Beth Horon Mamwalo kaka mier madongo mochiel gohinga motegno kendo oketnegi rangeye miloro gi lodi.
Vielä hän linnoitti Ylä-Beet-Hooronin ja Ala-Beet-Hooronin muureilla, porteilla ja salvoilla varustetuiksi kaupungeiksi;
6 Bende nogero Baalath kaachiel gi mier duto madongo mag keno kod mier duto madongo mag geche lweny to gi faresegi, Solomon nogero gimoro amora mane odwaro gero Jerusalem gi Lebanon kod gwenge duto mane nitie e bwo lochne.
samoin Baalatin ja kaikki varastokaupungit, jotka hänellä oli, ja kaikki vaunukaupungit ja ratsumiesten kaupungit ja kaikki muut paikat, mitkä hän tahtoi linnoittaa Jerusalemissa ja Libanonilla ja kaikessa hallitsemassaan maassa.
7 Ji duto mane odongʼ e pinyno koa kuom jo-Hiti, gi jo-Amor kod jo-Perizi, gi jo-Hivi kod jo-Jebus (ogendinigi ne ok jo-Israel),
Kaiken kansan, mitä oli jäänyt jäljelle heettiläisistä, amorilaisista, perissiläisistä, hivviläisistä ja jebusilaisista, kaikki, jotka eivät olleet israelilaisia,
8 tiende ni, nyikwagi mane odongʼ e piny ma jo-Israel ne ok otieko, Solomon nolokogi wasumbini michuno mondo oti githuon, kaka obet nyaka chil kawuono,
ne niiden jälkeläiset, jotka vielä olivat jäljellä maassa ja joita israelilaiset eivät olleet tuhonneet, ne Salomo saattoi työveron alaisiksi, aina tähän päivään asti.
9 To Solomon ne ok oloko jo-Israel wasumbini kuom tije, to noketogi kaka jolwenje, jotelo mag jotend lweny kod jotelo mag geche lweny kod joriemb gechene.
Mutta israelilaisista Salomo ei tehnyt ketään työorjakseen, vaan heitä oli sotilaina, hänen vaunusoturiensa päällikköinä ja hänen sotavaunujensa ja ratsumiestensä päällikköinä.
10 Bende ne gin jodong Ruoth Solomon madongo ma kar rombgi ne jotelo mia ariyo gi piero abich mane orito ji.
Maaherrojen virkamiehiä oli Salomolla kaksisataa viisikymmentä, jotka vallitsivat väkeä.
11 Solomon nogolo nyar Farao e Dala Maduongʼ mar Daudi mokelo e od ruoth manogerone kowacho niya, “Chiega ok nyal dak e od ruoth Daudi ma ruodh jo-Israel nikech kuonde ma Sandug Muma mar Jehova Nyasaye mar singruok osedonje gin kuonde maler.”
Ja Salomo toi faraon tyttären Daavidin kaupungista linnaan, jonka hän oli tälle rakentanut; sillä hän sanoi: "Älköön nainen asuko Daavidin, Israelin kuninkaan, linnassa; sillä se on pyhäkkö, koska Herran arkki on tullut sinne".
12 Solomon nochiwo ne Jehova Nyasaye misengini miwangʼo pep e kendo mar misango mar Jehova Nyasaye mane ogero e nyim agola,
Siihen aikaan Salomo uhrasi polttouhreja Herralle Herran alttarilla, jonka hän oli rakentanut eteisen eteen.
13 kaluwore gi chik mane Musa ogolo kuom chiwo migolo pile ka pile mag odiechienge Sabato, Wuok Dwe, kaachiel gi sewni moyier adek mag higa ka higa ma gin Sawo mar makati ma ok oketie thowi, gi Sawo mar Jumbe kod Sawo mar Kiche.
Hän uhrasi kunakin päivänä sen päivän uhrit Mooseksen käskyn mukaan, sapatteina ja uudenkuun päivinä sekä juhlina kolme kertaa vuodessa: happamattoman leivän juhlana, viikkojuhlana ja lehtimajanjuhlana.
14 Kaluwore gi chike Daudi wuon mare, Solomon nochano migepe mag jodolo kuom tijegi kendo jo-Lawi notelo ni tich wer kod konyo jodolo kaluwore gi tije mopogore opogore mapile ka pile. Kendo nopogo jorit rangeye gi migepegi kuom rangeye mopogore opogore nikech ma e chik ma Daudi ngʼat Nyasaye nochiko.
Ja hän asetti, niinkuin hänen isänsä Daavid oli säätänyt, pappien osastot toimittamaan virkaansa ja leeviläiset suorittamaan tehtäviänsä, veisaamaan ylistysvirsiä ja palvelemaan pappeja, kunakin päivänä sen päivän tehtävissä, sekä ovenvartijat osastoittain joka ovelle, sillä niin oli Jumalan mies Daavid käskenyt.
15 Kuom weche duto mane ruoth ochiko jodolo kod jo-Lawi ne onge moro amora mane giweyo kata mana weche mag keno.
Eikä missään poikettu kuninkaan käskyistä, mitä tuli pappeihin, leeviläisiin ja aarrekammioihin.
16 Tije Solomon duto notim kochakore chiengʼ manochakoe gero hekalu mar Jehova Nyasaye nyaka tiekne. Omiyo hekalu mar Jehova Nyasaye notiek gero.
Ja niin suoritettiin Salomon kaikki työt, Herran temppelin perustamispäivään asti, sekä siihen saakka, kunnes se valmistui. Niin oli Herran temppeli valmis.
17 Bangʼe Solomon nodhi Ezion Geber kod Elath manie dho nam e piny Edom.
Siihen aikaan Salomo meni Esjon-Geberiin ja Elatiin, joka on meren rannalla Edomin maassa.
18 Omiyo Hiram nooro yiedhi kikwangʼogi kod jotende owuon, jogo molony kuom tich nam. Jogi kaachiel gi joge Solomon nokwangʼ nyaka Ofir ma gikelo dhahabu ma pekne romo kilo alufu apar gabiriyo kendo negikele ne Ruoth Solomon.
Ja Huuram lähetti palvelijansa tuomaan hänelle laivoja. Palvelijat olivat meritaitoisia ja menivät yhdessä Salomon palvelijain kanssa Oofiriin ja noutivat sieltä kultaa neljäsataa viisikymmentä talenttia ja toivat sen kuningas Salomolle.
