2 Weche Mag Ndalo 24
1 Joash ne ja-higni abiriyo kane odoko ruoth kendo norito piny kuom higni piero angʼwen kodak Jerusalem. Min mare ne nyinge Zibia mane nyar Bersheba.
Jooas oli seitsemän vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa neljäkymmentä vuotta. Hänen äitinsä nimi oli Sibja, Beersebasta.
2 Joash notimo gima kare e nyim wangʼ Jehova Nyasaye e ndalo duto mane Jehoyada jadolo.
Ja Jooas teki sitä, mikä on oikein Herran silmissä, niin kauan kuin pappi Joojada eli.
3 Jehoyada nogamone mon ariyo manonywologo yawuowi kod nyiri.
Ja Joojada otti hänelle kaksi vaimoa, ja hänelle syntyi poikia ja tyttäriä.
4 Bangʼ ndalo manok Joash noparo mondo olos hekalu mar Jehova Nyasaye.
Senjälkeen Jooas aikoi uudistaa Herran temppelin.
5 Nochoko jonabi kod jo-Lawi kanyakla achiel kowachonegi niya, Dhiuru e miech Juda kendo usol pesa ma jo-Israel owinjore ogol higa ka higa mondo walosgo hekalu mar Nyasachu. Neuru ni utimo mano mapiyo. To jo-Lawi ne ok otimo mapiyo.
Ja hän kutsui kokoon papit ja leeviläiset ja sanoi heille: "Menkää Juudan kaupunkeihin ja kootkaa kaikesta Israelista rahaa Jumalanne temppelin korjaamiseksi, vuodesta vuoteen, ja jouduttakaa tätä asiaa". Mutta leeviläiset eivät jouduttaneet sitä.
6 Omiyo ruoth noluongo Jehoyada jadolo maduongʼ mopenje niya, “Angʼo mosemoni oro jo-Lawi mondo osol osuru manoket gi Musa jatich Jehova Nyasaye kod jodong Israel kuom jo-Juda gi jo-Jerusalem mondo olosgo Hemb Romo?”
Silloin kuningas kutsui luokseen ylimmäisen papin Joojadan ja sanoi hänelle: "Miksi et ole pitänyt huolta siitä, että leeviläiset toisivat Juudasta ja Jerusalemista Herran palvelijan Mooseksen määräämän Israelin seurakunnan veron lainmajaa varten?
7 Koro yawuot Athalia dhako marachno noseketho hekalu mar Nyasaye kendo negitiyo ni Baal gi gik mopwodhi mag Nyasaye.
Sillä jumalaton Atalja ja hänen poikansa ovat murtautuneet Jumalan temppeliin; he ovat myös käyttäneet baaleja varten kaikki Herran temppelin pyhät lahjat."
8 Bangʼe ruoth nogolo chik mondo olos sanduku, kendo okete e dhoranga hekalu mar Jehova Nyasaye.
Sitten tehtiin kuninkaan käskystä arkku, ja se asetettiin Herran temppelin portin ulkopuolelle.
9 Noor wach mondo oland ne jo-Juda gi jo-Jerusalem ni mondo gikelne Jehova Nyasaye osuru mane Musa jatich Nyasaye ochiko jo-Israel e thim.
Ja Juudassa ja Jerusalemissa kuulutettiin, että vero, jonka Jumalan palvelija Mooses oli erämaassa määrännyt Israelille, oli tuotava Herralle.
10 Jotelo kod ji duto nokelo pokgi gi mor ka giketogi e sandugno nyaka nopongʼ thich.
Kaikki päämiehet ja kaikki kansa toivat iloiten rahaa ja heittivät arkkuun, kunnes se täyttyi.
11 E kinde ka kinde kane jo-Lawi okelo sanduku ne jotend ruoth kendo kane gineno ni pesa ne nitiere mangʼeny, to jagoro mar joka ruoth kod jatelo margi kod jatij jadolo maduongʼ ne jobiro mondo okaw sanduku kendo kane giseloko gik manie sanduku negidwoke kare. Kamano e kaka negitimo pile ka pile kendo negichoko pesa mangʼeny mokalo.
Aina kun leeviläiset toivat arkun kuninkaan asettamien tarkastusmiesten luo, huomattuaan, että siinä oli paljon rahaa, tulivat kuninkaan kirjuri ja ylimmäisen papin käskyläinen tyhjentämään arkun, ja sitten he kantoivat sen takaisin paikoilleen. Niin he tekivät päivä päivältä ja kokosivat paljon rahaa.
12 Ruoth kod Jehoyada nochiwo pesa ne jogo mane timo tich mane dwarore mar loso hekalu mar Jehova Nyasaye. Negindiko jogedo kod jopa bao kaachiel gi joma olony e tich nyinyo kod mula mondo olos hekalu mar Jehova Nyasaye.
Sitten kuningas ja Joojada antoivat sen niille, jotka teettivät työt Herran temppelissä, ja nämä palkkasivat kivenhakkaajia ja puuseppiä uudistamaan Herran temppeliä, niin myös rauta-ja vaskiseppiä korjaamaan Herran temppeliä.
13 Jogo mane rito tich ne ngʼiyo tich maber kendo tich nodhi maber e lwetgi. Negiloso hekalu mar Nyasaye kaluwore gi kaka nogere chon kendo negimedo sire mondo omed bedo motegno.
Ja työnteettäjät toimivat niin, että työ edistyi heidän käsissään, ja he asettivat Jumalan temppelin entiselleen sen määrämittojen mukaan ja panivat sen kuntoon.
14 Kane gisetieko, negikelo pesa mane odongʼ ne ruoth kod Jehoyada mi negiloso gik moko mitiyogo e lemo ei hekalu mar Jehova Nyasaye kaka: gik mitiyogo e misango miwangʼo pep kaachiel gi dise to gi gik mamoko molos gi dhahabu kod fedha. Negitimo misengini miwangʼo pep mapile pile e hekalu mar Jehova Nyasaye kinde duto ka Jehoyada pod ngima.
Ja kun he olivat päättäneet työnsä, veivät he rahan tähteet kuninkaalle ja Joojadalle; ja niillä teetettiin kaluja Herran temppeliin, jumalanpalvelus-ja uhraamiskaluja, kuppeja sekä kulta-ja hopeakaluja. Ja Herran temppelissä uhrattiin vakituisesti polttouhreja, niin kauan kuin Joojada eli.
15 Jehoyada koro noti kendo hike noniangʼ mine otho ka en ja-higni mia achiel gi piero adek.
Mutta Joojada kävi vanhaksi ja sai elämästä kyllänsä, ja hän kuoli. Sadan kolmenkymmenen vuoden vanha hän oli kuollessaan.
16 Ne oike e Dala Maduongʼ mar Daudi gi ruodhi nikech gigo mabeyo mane osetimo ni Nyasaye kod hekalu e Israel.
Ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin kuningasten joukkoon, sillä hän oli tehnyt sitä, mikä hyvää on, Israelille ja Jumalalle ja hänen temppelilleen.
17 Bangʼ tho Jehoyada, jotend jo-Juda nobiro mondo olim ruoth mi nowinjogi.
Mutta Joojadan kuoleman jälkeen tulivat Juudan päämiehet ja kumarsivat kuningasta; ja kuningas kuuli heitä.
18 Negijwangʼo hekalu mar Jehova Nyasaye, ma Nyasach kweregi kendo negilamo sirni milamo mag Ashera kod nyiseche manono. Mirima nomako Nyasaye gi jo-Juda gi jo-Jerusalem nikech richogi.
Ja he hylkäsivät Herran, isiensä Jumalan, temppelin ja palvelivat aseroita ja jumalankuvia. Niin viha kohtasi Juudaa ja Jerusalemia tämän heidän rikoksensa tähden.
19 Kata obedo ni Jehova Nyasaye nooronegi jonabi mondo odwokgi ire kendo osiemgi malit, to ne gidagi winjo.
Hän lähetti heidän keskuuteensa profeettoja palauttamaan heitä Herran tykö, ja nämä varoittivat heitä, mutta he eivät kuulleet.
20 Eka Roho mar Nyasaye nolor kuom Zekaria wuod Jehoyada jadolo. Nochungʼ e nyim ji kowacho niya, “Nyasaye wacho kama: ‘Angʼo momiyo ok urito chike Jehova Nyasaye? Omiyo ok unuyud hawi nikech useweyo Jehova Nyasaye omiyo en bende oseweyou.’”
Niin Jumalan Henki täytti Sakarjan, pappi Joojadan pojan, ja hän astui kansan eteen ja sanoi heille: "Näin sanoo Jumala: Miksi te rikotte Herran käskyt omaksi onnettomuudeksenne? Koska te olette hyljänneet Herran, hylkää hänkin teidät."
21 To ne giriwore ka gikwedo Zekaria mi negichiele kod kite e laru mar hekalu mar Jehova Nyasaye kaka ne ruoth omiyogi chik; mi notho.
Mutta he tekivät salaliiton häntä vastaan ja kivittivät hänet kuoliaaksi kuninkaan käskystä Herran temppelin esipihalla.
22 Ruoth Joash ne ok oparo ngʼwono mane Jehoyada wuon Zekaria notimone, to nonego wuode mane otho kaywak niya, “Mad Jehova Nyasaye ne gima itimona kendo ochulni kuor.”
Sillä kuningas Jooas ei muistanut rakkautta, jota hänen isänsä Joojada oli hänelle osoittanut, vaan tappoi Joojadan pojan. Ja tämä sanoi kuollessaan: "Herra nähköön ja kostakoon".
23 Kar chak higa, jolweny mag Aram nobiro monjo Joash, negimonjo Juda kod Jerusalem kendo neginego jotendgi duto kendo mwandu mane giyako ne giorone ruodhgi Damaski.
Vuoden vaihteessa kävi aramilaisten sotajoukko Jooaan kimppuun, ja he tunkeutuivat Juudaan ja Jerusalemiin asti ja tuhosivat kansasta kaikki kansan päämiehet. Ja kaiken saaliinsa he lähettivät Damaskon kuninkaalle.
24 Kata obedo ni jolweny mag Aram ne nok moloyo, Jehova Nyasaye nochiwo jo-Juda e lwetgi mana ka gima ne gin jolweny mangʼeny. Nikech Juda noweyo luwo Jehova Nyasaye ma Nyasach kweregi kendo nongʼadne Joash bura.
Sillä vaikka aramilaisten sotajoukko tuli vähälukuisena, antoi Herra näiden käsiin hyvin suuren sotajoukon, koska he olivat hyljänneet Herran, isiensä Jumalan. Ja niin nämä panivat toimeen rangaistustuomion Jooaalle.
25 Kane jo-Aram osea ne giweyo ka gihinyo Joash malit. Eka jodonge noriworene nikech nek mane onegogo wuod Jehoyada jadolo mi neginege e kitandane. Omiyo notho kendo ne giike e Dala Maduongʼ mar Daudi to ok kar yiko ruodhi.
Kun he sitten lähtivät häntä ahdistamasta-ja hän jäi heidän lähtiessään hyvin sairaaksi-tekivät hänen palvelijansa salaliiton häntä vastaan pappi Joojadan pojan murhan tähden ja tappoivat hänet hänen vuoteeseensa; ja niin hän kuoli. Ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin; kuitenkaan ei häntä haudattu kuningasten hautoihin.
26 Jogo mane oriworene ne gin Zabad wuod Shimeath nyar Amon kod Jehozabad wuod Shimrith nyar Moab.
Ne, jotka tekivät salaliiton häntä vastaan, olivat Saabad, ammonilaisen vaimon Simeatin poika, ja Joosabad, mooabilaisen vaimon Simritin poika.
27 Weche mane ondiki kuom yawuote gi weche mane jonabi okoro kuome kaachiel gi kaka noloso hekalu mar Nyasaye ondiki e kitap weche mag ndalo mar ruodhi. Kendo Amazia wuode nobedo ruoth kare.
Hänen pojistaan, monista häntä vastaan lausutuista ennustuksista ja Jumalan temppelin uudestaanrakentamisesta, katso, niistä on kirjoitettu Kuningasten kirjan selityskirjaan. Ja hänen poikansa Amasja tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
