2 Weche Mag Ndalo 21
1 Jehoshafat notho kaka kwerene kendo noyike but kwerene e Dala Maduongʼ mar Daudi kendo Jehoram wuode nobedo ruoth kare.
Sitten Joosafat meni lepoon isiensä tykö, ja hänet haudattiin isiensä viereen Daavidin kaupunkiin. Ja hänen poikansa Jooram tuli kuninkaaksi hänen sijaansa.
2 Owete Jehoram ma yawuot Jehoshafat ne gin Azaria gi Jehiel gi Zekaria kod Azariahu gi Mikael kod Shefatia. Magi duto ne gin yawuot Jehoshafat ruodh Israel.
Ja hänellä oli veljiä: Joosafatin pojat Asarja, Jehiel, Sakarja, Asarjahu, Miikael ja Sefatja. Nämä kaikki olivat Joosafatin, Israelin kuninkaan, poikia.
3 Wuon-gi nosemiyogi mwandu mangʼeny mag fedha gi dhahabu gi gik moko ma nengogi tek kaachiel gi mier mag Juda mochiel gohinga motegno, kata kamano loch pinye nomiyo Jehoram pinyruoth nikech ne en wuode makayo.
Ja heidän isänsä oli antanut heille suuria lahjoja, hopeata, kultaa ja kalleuksia, sekä varustettuja kaupunkeja Juudassa; mutta kuninkuuden hän oli antanut Jooramille, sillä tämä oli esikoinen.
4 Kane Jehoram nosegurore motegno e kom duongʼ wuon mare, nonego owetene gi ligangla kaachiel gi joka dhood ruoth mamoko mag Israel.
Kun Jooram oli noussut isänsä valtaistuimelle ja vahvistunut, tappoi hän miekalla kaikki veljensä, niin myös muutamia Israelin päämiehiä.
5 Jehoram ne ja-higni piero adek gariyo kane obedo ruoth, kendo norito piny kodak Jerusalem kuom higni aboro.
Jooram oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta.
6 Noluwo timbe mag ruodhi Israel mana kaka jood Ahab notimo nimar nokendo nyar Ahab. Notimo timbe mamono e nyim Jehova Nyasaye.
Mutta hän vaelsi Israelin kuningasten tietä, niinkuin Ahabin suku oli tehnyt, sillä hänellä oli puolisona Ahabin tytär; ja niin hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä.
7 Kata kamano Jehova Nyasaye ne ok otieko od Daudi nikech noparo singruok mane otimo kode. Nosesingore ne Daudi gi ogandane ni ginibed e loch nyaka chiengʼ.
Mutta Herra ei tahtonut tuhota Daavidin sukua, koska hän oli tehnyt liiton Daavidin kanssa ja koska hän oli luvannut antaa hänelle ja hänen pojillensa lampun ainiaaksi.
8 E ndalo loch Jehoram, Edom nongʼanyo ne Juda mi gibedo gi ruodhgi giwegi.
Hänen aikanaan edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta ja asettivat itsellensä kuninkaan.
9 Omiyo Jehoram nodhi kuno gi jotende kod gechene duto mag lweny. Jo-Edom nolwore kaachiel gi jotend gechene mag lweny, to nochiewo gotieno momwomogi.
Niin Jooram lähti sinne päällikköineen ja kaikkine sotavaunuineen. Ja hän nousi yöllä ja voitti edomilaiset, jotka olivat saartaneet hänet, ja sotavaunujen päälliköt.
10 Nyaka chil kawuono jo-Edom pod ongʼanyo ne jo-Juda. Jo-Libna bende nongʼanyo e ndalono nikech Jehoram noweyo Jehova Nyasaye ma Nyasach kwerene.
Niin edomilaiset luopuivat Juudan vallanalaisuudesta vapaiksi, aina tähän päivään asti. Siihen aikaan luopui hänen vallanalaisuudestaan myös Libna, koska hän oli hyljännyt Herran, isiensä Jumalan.
11 Bende ne osegero kuonde motingʼore malo mag lemo e gode matindo mag Juda kendo nomiyo jo-Jerusalem oweyo Nyasaye kendo omiyo jo-Juda bende orwenyo.
Hänkin teetti uhrikukkuloita Juudan vuoristoon ja saattoi Jerusalemin asukkaat haureuteen ja vietteli Juudan.
12 Jehoram nonwangʼo baruwa koa ir Elija janabi mawacho niya, “Ma e gima Jehova Nyasaye ma Nyasach kwaru Daudi wacho, ‘Ok iseluwo yore wuonu Jehoshafat kata mago mag Asa ruodh Juda.
Mutta profeetta Elialta tuli hänelle tällainen kirjoitus: "Näin sanoo Herra, sinun isäsi Daavidin Jumala: Koska et ole vaeltanut isäsi Joosafatin teitä etkä Aasan, Juudan kuninkaan, teitä,
13 To isewuotho e yore mag ruodhi mag Israel, omiyo isemiyo jo-Juda kod jo-Jerusalem oseweyo luwa mana kaka dhood Ahab notimo. Bende isenego oweteni monywoligo ma nyithind wuonu hie, joma ne ber moloyi.
vaan olet vaeltanut Israelin kuningasten tietä ja saattanut Juudan ja Jerusalemin asukkaat haureuteen, niinkuin Ahabin suku saattoi heidät haureuteen; ja koska myös olet tappanut veljesi, jotka olivat sinun isäsi perhekuntaa ja paremmat kuin sinä,
14 Koro omiyo Jehova Nyasaye biro chwado jogi, yawuoti kod mondi kod gimoro amora miluongo ni mari, noyud chwat malit.
katso, sentähden Herra rankaisee sinun kansaasi, poikiasi, vaimojasi ja kaikkea, mitä sinulla on, kovalla vitsauksella;
15 In iwuon nibed gi tuo marach manocham nyimbiyi, kendo tuoni nomi nyimbiyi wuog oko.’”
ja sinä itse olet sairastava vaikeata tautia, sisusvaivaa, kunnes vuoden, parin kuluttua sisuksesi taudin voimasta tunkeutuvat ulos."
16 Jehova Nyasaye nomiyo jo-Filistia gi jo-Arabu modak mokiewo kod jo-Kush obedo mamono kod Jehoram.
Niin Herra herätti Jooramia vastaan filistealaisten hengen ja niiden arabialaisten hengen, jotka asuivat etiopialaisten naapureina,
17 Negimonjo Juda magi kedo kode kendo negipeyo gik moko duto mane nitie e od ruoth kaachiel gi yawuote kod monde. Onge wuode mane odongʼ makmana wuode ma chogo miluongo ni Ahazia.
ja he menivät Juudaa vastaan, valloittivat sen ja veivät saaliinaan kaiken tavaran, mitä oli kuninkaan linnassa, niin myöskin hänen poikansa ja vaimonsa, niin ettei hänelle jäänyt muuta poikaa kuin Jooahas, hänen nuorin poikansa.
18 Bangʼ mano Jehova Nyasaye nogoyo Jehoram gi tuo malich momako nyimbiye ma ok thiedhre.
Ja kaiken tämän jälkeen Herra rankaisi häntä parantumattomalla sisusvaivalla.
19 Bangʼ kinde manok madirom higni ariyo, tuone nomedore ma nyimbiye nowuok oko omiyo notho ka en gi rem malich. Joge ne ok olosone mach mar magenga kaka nolosne kwerene.
Parin vuoden kuluttua, toisen vuoden lopulla, hänen sisuksensa taudin voimasta tunkeutuivat ulos, ja hän kuoli koviin tuskiin. Mutta hänen kansansa ei polttanut hänen kunniakseen kuolinsuitsutusta, niinkuin oli poltettu hänen isiensä kunniaksi.
20 Jehoram ne ja-higni piero adek gariyo ka nodoko ruoth, kendo norito piny kuom higni aboro kodak Jerusalem. Notho maonge ngʼama nokuyo kuom thone kendo noyike e Dala Maduongʼ mar Daudi to ok kuma iyikoe ruodhi.
Hän oli kolmenkymmenen kahden vuoden vanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa kahdeksan vuotta. Ja hän meni pois kenenkään kaipaamatta, ja hänet haudattiin Daavidin kaupunkiin, mutta ei kuningasten hautoihin.
