1 Samuel 15
1 Samuel nowachone ne Saulo niya, “An ema Jehova Nyasaye noora mondo awiri ibed ruodh joge Israel; omiyo koro lingʼ iwinj wach moa kuom Jehova Nyasaye.
Mutta Samuel sanoi Saulille: "Minut Herra lähetti voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi. Kuule siis Herran ääntä.
2 Ma e gima Jehova Nyasaye Maratego wacho: ‘Abiro kumo jo-Amalek kuom gima negitimo ni jo-Israel kaka ne gigengʼonegi e kinde mane gia Misri.
Näin sanoo Herra Sebaot: Minä kostan Amalekille sen, mitä hän teki Israelille asettumalla hänen tielleen, kun hän tuli Egyptistä.
3 Koro dhiyo imonj jo-Amalek kendo itiek gimoro amora ma mekgi. Kik iwegi; neg chwo gi mon, gi rowere gi nyithindo madhoth, dhok, rombe, ngamia gi punde.’”
Mene siis ja voita amalekilaiset, ja vihkikää tuhon omaksi kaikki, mitä heillä on; äläkä säästä heitä, vaan surmaa miehet ja naiset, lapset ja imeväiset, raavaat ja lampaat, kamelit ja aasit."
4 Omiyo Saulo noluongo joge Telaim mokwanogi kendo negiromo jolweny alufu mia ariyo mawuotho gi tiendegi to gi alufu apar moa Juda.
Saul kuulutti kansan kokoon ja piti heistä katselmuksen Telaimissa: kaksisataa tuhatta jalkamiestä ynnä kymmenentuhatta Juudan miestä.
5 Saulo nodhi e dala maduongʼ mar jo-Amalek koikore monjogi e holo.
Kun Saul tuli lähelle amalekilaisten kaupunkia, asettui hän laaksoon väijyksiin.
6 Eka nowachone jo-Keni niya, “Auru ka udhi mondo uwe jo-Amalek nikech ok adwar tiekou kodgi; nikech un ne utimo ngʼwono ni jo-Israel e kinde mane gia Misri.” Omiyo jo-Keni nowuok moweyo jo-Amalek.
Ja Saul sanoi keeniläisille: "Tulkaa, erotkaa ja siirtykää pois amalekilaisten joukosta, etten minä hukuttaisi teitä heidän kanssansa; sillä te teitte laupeuden kaikille israelilaisille, kun he tulivat Egyptistä". Niin keeniläiset erosivat amalekilaisista.
7 Eka Saulo nokedo gi jo-Amalek kochakore Havila nyaka ochopo Shur to nyaka ochopo yo wuok chiengʼ mar Misri.
Ja Saul voitti amalekilaiset ja ajoi heitä takaa Havilasta Suuriin päin, joka on Egyptistä itään päin.
8 Nomako Agag ruoth jo-Amalek kangima to joge duto to nonego gi ligangla pep.
Ja hän otti Agagin, Amalekin kuninkaan, elävänä vangiksi, mutta kaiken kansan hän vihki tuhon omaksi miekan terällä.
9 To Saulo gi jolweny noweyo Agag kod rombe mabeyo, gi dhok, gi nyiroye machwe gi nyirombe kod gimoro amora maber. Magi to ne ok giyie mondo oketh duto, to gimoro amora mane gichayo gi mago mayom yom to negitieko pep.
Mutta Saul ja väki säästivät Agagin sekä parhaimmat lampaat, lihavimmat raavaat ja karitsat, kaiken, mikä oli arvokasta; sitä he eivät tahtoneet vihkiä tuhon omaksi. Mutta kaiken karjan, mikä oli halpaa ja arvotonta, he vihkivät tuhon omaksi.
10 Eka wach Jehova Nyasaye nobiro ne Samuel kawacho niya,
Silloin Samuelille tuli tämä Herran sana:
11 “Akuyo nikech ne aketo Saulo obedo ruoth, nikech oseweyo luwa, kendo ok otimo kaka ne achike.” Samuel nochandore kendo noywak ne Jehova Nyasaye otieno mangima.
"Minä kadun, että tein Saulin kuninkaaksi, sillä hän on kääntynyt pois minusta eikä ole täyttänyt minun käskyjäni". Samuel pahastui, ja hän huusi Herraa kaiken sen yön.
12 Samuel nochiew okinyi mangʼich kendo nodhi romo gi Saulo, mi nowachne niya, “Saulo osedhi Karmel. Kanyo osechungoe rapar mimiyego duongʼ kuno kendo osewuok kuno olor kodhi Gilgal.”
Varhain seuraavana aamuna Samuel lähti tapaamaan Saulia. Mutta Samuelille ilmoitettiin: "Saul on mennyt Karmeliin ja pystyttänyt sinne itsellensä muistomerkin; sitten hän on palannut sieltä ja mennyt alas Gilgaliin".
13 Kane Samuel obiro ire, Saulo nowachone niya, “Mad Jehova Nyasaye gwedhi! Asetimo duto mane Jehova Nyasaye ochika.”
Kun Samuel tuli Saulin luo, sanoi Saul hänelle: "Herra siunatkoon sinua! Minä olen täyttänyt Herran käskyn."
14 To Samuel nowachone niya, “Marangʼo awinjo ywak rombe gi dhok e ita?”
Mutta Samuel sanoi: "Mitä tämä lammasten määkiminen sitten on, joka kuuluu minun korviini, ja tämä raavaiden ammuminen, jonka kuulen?"
15 Saulo nodwoko niya, “Jolweny nokelogi koa kuom jo-Amalek; negiweyo rombe kod dhok mabeyo mondo gitimgo misango ni Jehova Nyasaye ma Nyasachi, to modongʼ wanego pep.”
Saul vastasi: "Amalekilaisilta ne on tuotu; sillä kansa säästi parhaat lampaat ja raavaat uhrataksensa ne Herralle, sinun Jumalallesi; mutta muut me olemme vihkineet tuhon omiksi".
16 Samuel nowachone Saulo niya, “Lingʼ thi! We mondo anyisi gima Jehova Nyasaye nowachona otieno mokalo.” Saulo nodwoko niya, “Nyisawa.”
Silloin Samuel sanoi Saulille: "Lopeta; minä ilmoitan sinulle, mitä Herra on minulle tänä yönä puhunut". Hän sanoi hänelle: "Puhu".
17 Samuel nowachone niya, “Kata nobedo ni inenori ka ngʼama tin kamano, to donge ne ibedo jatelo mar dhout Israel? Jehova Nyasaye ne owiri mondo ibed ruodh Israel.
Samuel sanoi: "Sinä olet Israelin sukukuntien päämies, vaikka oletkin vähäinen omissa silmissäsi: Herra on voidellut sinut Israelin kuninkaaksi.
18 Kendo ne omiyi ote, kowacho ni, ‘Dhiyo mondo itiek chuth jo-Amalek marichogi; ked kodgi nyaka ine ni itiekogi pep.’
Ja Herra lähetti sinut matkaan ja sanoi: 'Mene ja vihi tuhon omiksi nämä syntiset, amalekilaiset, ja sodi heitä vastaan, kunnes olet tehnyt heistä lopun'.
19 Angʼo momiyo ne ok iwinjo dwond Jehova Nyasaye? Angʼo momiyo ne imuomori mi iyeko kendo itimo richo e wangʼ Jehova Nyasaye?”
Miksi et kuullut Herran ääntä, vaan syöksyit saaliin kimppuun ja teit sitä, mikä on pahaa Herran silmissä?"
20 Saulo nowacho niya, “To ne awinjo dwond Jehova Nyasaye ma atimo dwarone kendo atimo tich mane omiya mondo atim. Ne anego jo-Amalek pep kendo ne akawo Agag ruodhgi mi abirogo.
Saul vastasi Samuelille: "Minähän olen kuullut Herran ääntä ja tehnyt sen matkan, jolle Herra minut lähetti. Minä olen tuonut tänne Agagin, Amalekin kuninkaan, ja vihkinyt tuhon omiksi amalekilaiset.
21 Jolweny nokawo rombe gi dhok kuom gik moyaki, gigo mabeyo nowal ne Nyasaye mondo otimnego Jehova Nyasaye ma Nyasachi misango Gilgal.”
Mutta väki on ottanut saaliista lampaita ja raavaita, parhaan osan siitä, mikä oli vihitty tuhon omaksi, uhrataksensa ne Herralle, sinun Jumalallesi, Gilgalissa."
22 Samuel nodwoke niya, “Iparo ni Jehova Nyasaye mor gi chiwo kod misengini miwangʼo pep moloyo winjo dwonde? Winjo wach ber moloyo chiwo misango kendo chiko it ber moloyo boche imbe,
Silloin Samuel sanoi: "Haluaako Herra polttouhreja ja teurasuhreja yhtä hyvin kuin kuuliaisuutta Herran äänelle? Katso, kuuliaisuus on parempi kuin uhri ja tottelevaisuus parempi kuin oinasten rasva.
23 nimar ngʼanyo chal gi richo mar jwok, to tok teko chalo gi richo mar lamo nyiseche manono. Nikech isedagi wach Jehova Nyasaye En bende osedagi ni kik ibed ruoth.”
Sillä tottelemattomuus on taikuuden syntiä, ja niskoittelu on valhetta ja kuin kotijumalain palvelusta. Koska sinä olet hyljännyt Herran sanan, on myös hän hyljännyt sinut, etkä sinä enää saa olla kuninkaana."
24 Eka Saulo nowachone Samuel niya. “Asetimo richo. Asetamora luwo chik Jehova Nyasaye kod wecheni bende. Ne aluoro ji kendo ne atimo dwarogi.
Saul sanoi Samuelille: "Minä olen tehnyt syntiä, kun olen rikkonut Herran käskyn ja sinun sanasi; sillä minä pelkäsin kansaa ja kuulin heidän ääntänsä.
25 Koro sani asayi ni iwena richona kendo wadog kodi mondo mi alam Jehova Nyasaye.”
Anna nyt minulle syntini anteeksi ja palaja minun kanssani, niin minä kumartaen rukoilen Herraa."
26 To Samuel nowachone niya, “Ok anyal dok kodi. Isedagi luwo wach Jehova Nyasaye, kuom mano Jehova Nyasaye bende osedagi ni kik ibed ruodh Israel!”
Samuel sanoi Saulille: "Minä en palaja sinun kanssasi; sillä sinä olet hyljännyt Herran sanan, ja Herra on myös hyljännyt sinut, niin että et enää saa olla Israelin kuninkaana".
27 Kane Samuel ochako wuoth mondo odhi, Saulo nomako riak lawe, mi oyiech.
Kun sitten Samuel kääntyi menemään pois, tarttui Saul hänen viittansa liepeeseen, niin että se repesi.
28 Samuel nowachone niya, “Jehova Nyasaye oseyiecho pinyruodh Israel kogole kuomi kawuononi kendo osemiye ja-libambau moro maber moloyi.
Ja Samuel sanoi hänelle: "Herra on tänä päivänä reväissyt Israelin kuninkuuden sinulta ja antanut sen toiselle, joka on sinua parempi.
29 Jalno ma en Jehova Nyasaye Maduongʼ mar Israel ok riambi bende ok olok pache; nimar ok en dhano mondo olok pache.”
Ja hän, joka on Israelin kunnia, ei valhettele eikä kadu; sillä hän ei ole ihminen, että hän katuisi."
30 Saulo nodwoko niya, “Asetimo richo. To kiyie to miya luor e nyim jodong joga kendo e nyim jo-Israel; dog koda mondo mi alam Jehova Nyasaye ma Nyasachi.”
Hän vastasi: "Minä olen syntiä tehnyt; mutta osoita minulle kuitenkin se kunnia kansani vanhimpien edessä ja Israelin edessä, että palajat minun kanssani, niin minä kumartaen rukoilisin Herraa, sinun Jumalaasi".
31 Omiyo Samuel nodok gi Saulo, kendo Saulo nolamo Jehova Nyasaye.
Niin Samuel palasi Saulin jäljessä; ja Saul kumartaen rukoili Herraa.
32 Eka Samuel nowacho niya, “Kelna Agag ruodh jo-Amalek.” Omiyo Agag nobiro ire ka en gi chir koparo e chunye niya, “Lit mar tho osekadho.”
Ja Samuel sanoi: "Tuokaa minun eteeni Agag, Amalekin kuningas". Ja Agag tuli iloisesti hänen eteensä; ja Agag sanoi: "Totisesti on katkera kuolema väistynyt pois".
33 To Samuel nowacho niya, “Kaka liganglani osemiyo mon owe maonge nyithindo, e kaka minu nobed maonge nyathi e kind mon mamoko.” Eka Samuel nonego Agag e nyim Jehova Nyasaye, Gilgal.
Mutta Samuel sanoi: "Niinkuin sinun miekkasi on tehnyt vaimoja lapsettomiksi, niin on myös sinun äitisi tuleva lapsettomaksi ennen muita vaimoja". Ja Samuel hakkasi Agagin kappaleiksi Herran edessä Gilgalissa.
34 Eka Samuel nowuok modhi Rama, to Saulo bende nodok dalane Gibea.
Sitten Samuel lähti Raamaan, mutta Saul meni kotiinsa Saulin Gibeaan.
35 Nyaka chop odiechiengʼ mane Samuel othoe, ne ok ochako oneno Saulo kendo, kata obedo ni Samuel ne oywage kamano. Jehova Nyasaye ne okuyo nikech ne oketo Saulo obedo ruodh Israel.
Eikä Samuel enää nähnyt Saulia kuolinpäiväänsä asti, ja Samuel suri Saulia. Mutta Herra katui, että oli tehnyt Saulin Israelin kuninkaaksi.
