1 Ruodhi 5
1 Kane Hiram ruodh Turo owinjo ni Solomon osewir mondo obed ruoth kar Daudi wuon-gi, nooro joote ire nikech nosebedo ka en osiepe kod Daudi.
Hiiram, Tyyron kuningas, lähetti palvelijoitansa Salomon luo, kuultuaan, että hänet oli voideltu kuninkaaksi isänsä sijaan; sillä Hiiram oli aina ollut Daavidin likeinen ystävä.
2 Solomon nooro wachne Hiram kowacho niya,
Ja Salomo lähetti Hiiramille tämän sanan:
3 “Ingʼeyo ni nikech lwenje duto mane Daudi wuora kedogo koni gi koni mane miyo ok onyal gero hekalu moluongo Nying Jehova Nyasaye ma Nyasache nyaka chop Jehova Nyasaye ket wasike duto e bwo tiende.
"Sinä tiedät, ettei minun isäni Daavid voinut rakentaa temppeliä Herran, Jumalansa, nimelle niiden sotien tähden, joilla häntä joka puolelta ahdistettiin, kunnes Herra oli laskenut viholliset hänen jalkojensa alle.
4 To koro Jehova Nyasaye Nyasacha osemiya yweyo kuom pinje duto molwora bende onge Jawasigu kata masira moro amora.
Mutta nyt Herra, minun Jumalani, on suonut minun päästä rauhaan joka taholla; ei ole vastustajaa eikä vaaran uhkaa.
5 Omiyo achano gero hekalu ni Nying Jehova Nyasaye ma Nyasacha kaka Jehova Nyasaye nochiko Daudi wuonwa kowacho ni, ‘Wuodi ma anaketi e kom loch kari biro gero hekalu ni Nyinga.’
Sentähden minä aion rakentaa temppelin Herran, Jumalani, nimelle, niinkuin Herra puhui minun isälleni Daavidille, sanoen: 'Sinun poikasi, jonka minä asetan valtaistuimellesi sinun sijaasi, on rakentava minun nimelleni temppelin'.
6 “Kuom mano gol chik mondo ongʼadna Sida mag Lebanon. Jotichna biro tiyo kaachiel gi jotichni, bende abiro chulo jogi chudo moro amora miketo. Ingʼeyo ni waonge gi ngʼat ma olony e goyo yien piny kaka jo-Sidon.”
Niin käske nyt hakata minulle setripuita Libanonilta. Ja minun palvelijani olkoot sinun palvelijaisi kanssa. Ja minä annan sinulle palvelijaisi palkan, aivan niinkuin sinä määräät. Sillä sinä tiedät, ettei meillä ole ketään, joka osaisi niin hakata puita kuin siidonilaiset."
7 Kane Hiram owinjo ote Solomon ne omor ahinya mine owacho niya, “Pak obed ni Jehova Nyasaye kawuono nikech osemiyo Daudi wuowi mariek mondo olochi kuom oganda maduongʼni.”
Kun Hiiram kuuli Salomon sanat, tuli hän hyvin iloiseksi ja sanoi: "Kiitetty olkoon tänä päivänä Herra, joka on antanut Daavidille viisaan pojan hallitsemaan tuota monilukuista kansaa".
8 Omiyo Hiram nodwoko Solomon kawacho niya, “Aseyudo wach mane iorona kendo abiro timo duto midwaro kuom chiwo yiend Sida gi bao.
Ja Hiiram lähetti Salomolle tämän sanan: "Minä olen kuullut sanan, jonka sinä minulle lähetit. Minä olen täyttävä kaikessa sinun toivomuksesi, mitä tulee setripuihin ja kypressipuihin.
9 Joga biro ywayogi kagologi Lebanon nyaka e nam, kendo abiro kwangʼogi gi yie e nam nyaka kama iniwachi. Kanyo abiro pogogi kendo inyalo kawogi. To nyaka itim dwarona ka ichiwo chiemo moromo jooda ma joka ruoth duto.”
Minun palvelijani vetäkööt ne Libanonilta alas mereen, ja minä panetan ne meressä lauttoihin kuljetettaviksi paikkaan, minkä sinä minulle määräät, ja hajotan ne siellä; sinä saat noutaa ne sieltä. Mutta täytä sinä minun toivomukseni ja anna minun hovilleni muonaa."
10 Mano e kaka Hiram nochiwo ni Solomon gi yien duto mag Sida gi bao mane odwaro,
Niin Hiiram antoi Salomolle setripuita ja kypressipuita niin paljon, kuin tämä toivoi.
11 kendo Solomon nochiwo ni Hiram gunde alufu mia achiel gi piero ariyo gabich mag ngano mondo obed chiemb joode kod mo madirom lita mia angʼwen gi piero aboro. Solomon nomedo dhi nyime katimo maa ne Hiram higa ka higa.
Mutta Salomo antoi Hiiramille kaksikymmentä tuhatta koor-mittaa nisuja, ravinnoksi hänen hovillensa, ja kaksikymmentä koor-mittaa survomalla saatua öljyä. Tämän Salomo antoi Hiiramille joka vuosi.
12 Jehova Nyasaye nomiyo Solomon rieko mana kaka nosesingorene. Ne nitie winjruok mar kwe e kind Hiram kod Solomon kendo gin ji ariyogo negitimo singruok e kindgi.
Ja Herra oli antanut Salomolle viisautta, niinkuin hän oli hänelle luvannut. Ja rauha vallitsi Hiiramin ja Salomon välillä, ja he tekivät liiton keskenänsä.
13 Ruoth Solomon nondiko jotich lwedo mar achuna e piny Israel duto maromo joma chwo alufu piero adek.
Ja kuningas Salomo otti verotyöläisiä koko Israelista, ja verotyöläisiä oli kolmekymmentä tuhatta miestä.
14 Noorogi mondo gi dhi Lebanon dwe ka dwe ka gitiyo e migawo mar ji alufu apar e dwe, omiyo negitieko dwe achiel Lebanon to dweche ariyo gitieko dala. Adoniram ema ne otelo e tich lwedo matek mar achunano.
Nämä hän lähetti Libanonille vuorotellen, kymmenentuhatta kunakin kuukautena, niin että he olivat yhden kuukauden Libanonilla ja kaksi kuukautta kotonansa; ja Adoniram oli verotöiden valvojana.
15 Solomon ne nigi jotingʼo alufu piero abiriyo kod jopa kidi ewi got ji alufu piero aboro,
Ja Salomolla oli seitsemänkymmentä tuhatta taakankantajaa ja kahdeksankymmentä tuhatta kivenhakkaajaa vuoristossa;
16 kaachiel gi nyipeche alufu adek gi mia adek mane ochungʼ ne tich.
sen lisäksi Salomon maaherrojen virkamiehiä, jotka valvoivat töitä, kolmetuhatta kolmesataa miestä, vallitsemassa väkeä, joka teki työtä.
17 Kane ruoth oketonegi chik negimuko kite madongo ma nengogi tek mag mise mag kite mopa mag hekalu.
Ja kuningas käski louhia suuria kiviä, kallisarvoisia kiviä, laskeakseen temppelin perustuksen hakatuista kivistä.
18 Kamano jogedo molony mag Solomon gi Hiram kod jo-Gibal nongʼado yien kendo oloso bepe kod kite mag gero hekalu.
Niin Salomon ja Hiiramin rakentajat ja gebalilaiset hakkasivat niitä ja valmistivat puut ja kivet temppelin rakentamiseksi.
