1 Ruodhi 5
1 Kane Hiram ruodh Turo owinjo ni Solomon osewir mondo obed ruoth kar Daudi wuon-gi, nooro joote ire nikech nosebedo ka en osiepe kod Daudi.
Ja Hiram, Tyron kuningas, lähetti palveliansa Salomon tykö; sillä hän oli kuullut, että he olivat hänen voidelleet kuninkaaksi isänsä siaan; sillä Hiram rakasti Davidia niinkauvan kuin hän eli.
2 Solomon nooro wachne Hiram kowacho niya,
Ja Salomo lähetti Hiramille, ja käski hänelle sanoa:
3 “Ingʼeyo ni nikech lwenje duto mane Daudi wuora kedogo koni gi koni mane miyo ok onyal gero hekalu moluongo Nying Jehova Nyasaye ma Nyasache nyaka chop Jehova Nyasaye ket wasike duto e bwo tiende.
Sinä tiedät, ettei isäni David taitanut rakentaa Herran Jumalansa nimelle huonetta, sen sodan tähden, joka oli hänen ympärillänsä, siihen asti kuin Herra antoi heidät hänen jalkainsa alle.
4 To koro Jehova Nyasaye Nyasacha osemiya yweyo kuom pinje duto molwora bende onge Jawasigu kata masira moro amora.
Mutta nyt on Herra minun Jumalani antanut levon ympäristölläni, niin ettei vihollista eli pahaa estäjää ole.
5 Omiyo achano gero hekalu ni Nying Jehova Nyasaye ma Nyasacha kaka Jehova Nyasaye nochiko Daudi wuonwa kowacho ni, ‘Wuodi ma anaketi e kom loch kari biro gero hekalu ni Nyinga.’
Katso, minä aion rakentaa huoneen Herran Jumalani nimelle, niinkuin Herra on puhunut isälleni Davidille, sanoen: sinun poikas, jonka minä sinun siaas asetan istuimelles, pitää rakentaman minun nimelleni huoneen.
6 “Kuom mano gol chik mondo ongʼadna Sida mag Lebanon. Jotichna biro tiyo kaachiel gi jotichni, bende abiro chulo jogi chudo moro amora miketo. Ingʼeyo ni waonge gi ngʼat ma olony e goyo yien piny kaka jo-Sidon.”
Niin käske nyt hakata minulle sedripuita Libanonista, ja että minun palveliani olisivat sinun palveliais kanssa: ja minä annan sinulle sinun palveliais palkan kaiken sen jälkeen kuin sinä sanot; sillä sinä tiedät, ettei meillä ole yhtään miestä, joka taitaa hakata puita niinkuin Zidonilaiset.
7 Kane Hiram owinjo ote Solomon ne omor ahinya mine owacho niya, “Pak obed ni Jehova Nyasaye kawuono nikech osemiyo Daudi wuowi mariek mondo olochi kuom oganda maduongʼni.”
Mutta kuin Hiram kuuli Salomon puheen, iloitsi hän suuresti ja sanoi: kiitetty olkoon Herra tänäpänä, joka on antanut Davidille taitavan pojan tämän paljon kansan päälle!
8 Omiyo Hiram nodwoko Solomon kawacho niya, “Aseyudo wach mane iorona kendo abiro timo duto midwaro kuom chiwo yiend Sida gi bao.
Ja Hiram lähetti Salomon tykö, sanoen: minä olen kuullut, mitä minulle olet lähettänyt, ja minä teen myös kaiken sinun tahtos jälkeen, sedripuissa ja hongissa,
9 Joga biro ywayogi kagologi Lebanon nyaka e nam, kendo abiro kwangʼogi gi yie e nam nyaka kama iniwachi. Kanyo abiro pogogi kendo inyalo kawogi. To nyaka itim dwarona ka ichiwo chiemo moromo jooda ma joka ruoth duto.”
Ja minun palveliani pitää ne vetämän Libanonista mereen, ja minä annan ne panna lauttoihin merellä, ja vien siihen paikkaan, kuhunka sinä minun käsket, ja minä hajoittelen ne siellä, ja anna sinä ne sieltä ottaa. Mutta tee sinä myös minun tahtoni, ettäs annat minun perheelleni leivän ainetta.
10 Mano e kaka Hiram nochiwo ni Solomon gi yien duto mag Sida gi bao mane odwaro,
Ja niin antoi Hiram Salomolle sedripuita ja honkia, niin paljo kuin hän tahtoi.
11 kendo Solomon nochiwo ni Hiram gunde alufu mia achiel gi piero ariyo gabich mag ngano mondo obed chiemb joode kod mo madirom lita mia angʼwen gi piero aboro. Solomon nomedo dhi nyime katimo maa ne Hiram higa ka higa.
Ja Salomo antoi Hiramille kaksikymmentä tuhatta koria nisuja, hänen perheellensä ravinnoksi, ja kaksikymmentä koria survottua öljyä: niin antoi Salomo Hiramille joka vuosi.
12 Jehova Nyasaye nomiyo Solomon rieko mana kaka nosesingorene. Ne nitie winjruok mar kwe e kind Hiram kod Solomon kendo gin ji ariyogo negitimo singruok e kindgi.
Ja Herra antoi Salomolle taidon, niinkuin hän hänelle luvannut oli. Ja Salomon ja Hiramin välillä oli rauha, ja he tekivät myös liiton keskenänsä.
13 Ruoth Solomon nondiko jotich lwedo mar achuna e piny Israel duto maromo joma chwo alufu piero adek.
Ja Salomo antoi valita miesluvun koko Israelista, ja valittuin luku oli kolmekymmentä tuhatta miestä.
14 Noorogi mondo gi dhi Lebanon dwe ka dwe ka gitiyo e migawo mar ji alufu apar e dwe, omiyo negitieko dwe achiel Lebanon to dweche ariyo gitieko dala. Adoniram ema ne otelo e tich lwedo matek mar achunano.
Ja hän lähetti heidät Libanoniin, kymmenentuhatta kuukaudeksi vuorottain, niin että he olivat yhden kuukauden Libanonissa ja kaksi kuukautta kotonansa; ja Adoniram oli sen miesluvun päällä.
15 Solomon ne nigi jotingʼo alufu piero abiriyo kod jopa kidi ewi got ji alufu piero aboro,
ja Salomolla oli seitsemänkymmentä tuhatta, jotka kuormia kantoivat, ja kahdeksankymmentä tuhatta, jotka vuorella hakkasivat;
16 kaachiel gi nyipeche alufu adek gi mia adek mane ochungʼ ne tich.
Ilman ylimmäisiä Salomon käskyläisiä, jotka työn päälle asetetut olivat, kolmetuhatta ja kolmesataa, jotka vallitsivat kansaa joka työtä teki.
17 Kane ruoth oketonegi chik negimuko kite madongo ma nengogi tek mag mise mag kite mopa mag hekalu.
Ja kuningas käski heidän vetää suuria kiviä, kalliita kiviä, hakatuita kiviä huoneen perustukseksi.
18 Kamano jogedo molony mag Solomon gi Hiram kod jo-Gibal nongʼado yien kendo oloso bepe kod kite mag gero hekalu.
Ja Salomon rakentajat, ja Hiramin rakentajat ja Giblimiläiset, vuolivat ja valmistivat puita ja kiviä huoneen rakennukseksi.
