1 Ruodhi 14
1 E kindeno Abija wuod Jeroboam nobedo matuo,
Siihen aikaan sairasti Abia Jerobemin poika.
2 kendo Jeroboam nowacho ni chiege niya, “Dhiyo, iwuondri mondo kik ngʼato fweny ni in chi Jeroboam, kendo dhi nyaka Shilo nimar Ahija janabi nikuro, en ema nonyisa ni anabed ruodh jogi.
Ja Jerobeam sanoi emännällensä: nouse ja muuta itses, niin ettei yksikään tuntisi sinua Jerobeamin emännäksi; ja mene Siloon. Katso siellä on propheta Ahia, joka minulle sanoi: että minä olen tuleva tämän kansan kuninkaaksi.
3 Kaw makati apar gi kek moko kod chupa mar mor kich kendo dhi ire. Obiro nyisi gima biro timore ni nyathino.”
Ja ota kätees kymmenen leipää ja kyrsää, ja astia hunajaa, ja mene hänen tykönsä, että hän sanois sinulle, mitä nuorukaiselle tapahtuu.
4 Omiyo chi Jeroboam notimo kaka nonyise modhi e od Ahija man Shilo. Ahija ne muofu ma ok nyal neno, nikech ne oseti.
Ja Jerobeamin emäntä teki niin, nousi ja meni Siloon, ja tuli Ahian huoneesen; mutta ei Ahia taitanut nähdä, sillä hänen silmänsä olivat pimenneet vanhuudesta.
5 To Jehova Nyasaye nosewacho ni Ahija niya, Chi Jeroboam biro penji kuom wuode, nimar otuo kendo nyaka imiye dwoko machalo kama kata kamacha. Kochopo to obiro wuondore ni en ngʼat machielo.
Mutta Herra sanoi Ahialle: katso Jerobeamin emäntä tulee kysymään sinulta yhtä asiaa pojastansa, sillä hän on sairas; niin puhu sinä hänelle niin ja niin. Ja kuin hän tuli sisälle, piti hän itsensä outona.
6 Kamano kane Ahija owinjo tiende e dhoot nowacho niya, “Donji, chi Jeroboam. En angʼo momiyo iwuondori? Oseora iri gi wach marach.
Kuin Ahia kuuli ovessa hänen jalkainsa töminän, sanoi hän: tule sisälle, sinä Jerobeamin emäntä: kuinkas itses niin outona pidät? Minä olen lähtetty sinun tykös kovan sanoman kanssa.
7 Dhiyo, inyis Jeroboam ni ma e gima Jehova Nyasaye Nyasach Israel owacho, ‘Ne ayieri e kind ji duto mi aketi jatend joga Israel.
Mene ja sano Jerobeamille: näin sanoo Herra Israelin Jumala: että minä olen korottanut sinun kansan seasta ja pannut sinun minun kansani Israelin ruhtinaaksi,
8 Ne apogo pinyruoth koa e od Daudi mi amiyi, to ok isebedo kaka jatichna Daudi mane orito chikena kendo noluwa gi chunye duto kotimo mana gima kare e nyima.
Ja olen reväissyt valtakunnan Davidin huoneelta pois, ja antanut sen sinulle: mutta et sinä ole ollut niinkuin minun palveliani David, joka piti minun käskyni ja vaelsi minun jälkeeni kaikella sydämellä, ja teki ainoastaan mitä minulle kelvollinen oli;
9 Isetimo richo moloyo ji duto mane odak kapok idak. Iseloso ne in iwuon nyiseche mamoko, nyiseche mag chuma; isemiyo iya owangʼ mi idhira ka ngʼeyi.
Mutta sinä olet tehnyt pahemmin kaikkia muita, jotka sinun edelläs olleet ovat, ja sinä olet mennyt ja tehnyt itselles vieraita jumalia ja valetuita kuvia kehoittaakses minua vihaan, ja olet heittänyt minun selkäs taa;
10 “‘Kuom mano, adhi kelo chandruok ne od Jeroboam. Abiro ngʼado yawuowi duto mawuok e od Jeroboam man Israel bed ni gin wasumbini kata ok gin wasumbini. Abiro wangʼo od Jeroboam mana kaka ngʼato wangʼo owuoyo nyaka oliel duto.
Sentähden katso, minä annan tulla pahaa Jerobeamin huoneen päälle, ja hukutan Jerobeamista sen, joka vetensä seinään heittää, suljetun ja hyljätyn Israelissa, ja käväisen Jerobeamin huoneen sukukunnan, niinkuin tunkio käväistään, perikatoonsa asti.
11 Guogi biro chamo joka Jeroboam motho e dala maduongʼ kendo winy mae kor polo biro chamo mago motho e pap. Jehova Nyasaye osewacho!’
Joka Jerobeamista kuolee kaupungissa, se pitää koirilta syötämän, mutta joka kuolee kedolla, se pitää taivaan linnuilta syötämän; sillä Herra on sen puhunut.
12 “To in, dogi dala, ka inyono dala. Ka inyono dala maduongʼ, to nyathino notho.
Niin nouse sinä ja mene kotias, ja kuin jalkas astuu kaupunkiin, niin pojan pitää kuoleman.
13 Israel duto biro ywage mi ike. En kende e jaka Jeroboam mibiro iki, nikech en kende ema en e od Jeroboam ma Jehova Nyasaye ma Nyasach Israel oseyudoe gimoro maber.
Ja koko Israel itkee häntä ja hautaa hänen, sillä ainoastansa tämä tulee Jerobeamista hautaan, että jotakin hyvää on löydetty hänen tykönänsä, Herran Israelin Jumalan edessä, Jerobeamin huoneessa.
14 “Jehova Nyasaye biro yiero ni en owuon ruoth ni jo-Israel mabiro tieko dhood joka Jeroboam. Ma e odiechiengʼ! Angʼo? Ee, kata mana sani.
Ja Herra herättää itsellensä yhden Israelin kuninkaan, se on hävittävä Jerobeamin huoneen sinä päivänä: ja mitä jo on tapahtunut?
15 Kendo Jehova Nyasaye biro goyo Israel, mochal mana gi odundu ma yamo tero ewi pi. Obiro pudho Israel oko kogologi e piny maber mane omiyo kweregi mi okegi loka Aora nikech negimiyo Jehova Nyasaye mirima ka giloso ludhe mag Ashera.
Ja Herra lyö Israelin niinkuin ruoko häälyy vedessä, ja repii Israelin tästä hyvästä maasta, jonka hän heidän isillensä antanut on, ja hajottaa heidät virran ylitse; että he ovat itsellensä tehneet metsistöitä, vihoittaksensa Herraa:
16 Nojwangʼ Israel nikech richo mane Jeroboam otimo kendo mosemiyo Israel otimo.”
Ja hylkää Israelin, Jerobeamin synnin tähden, joka syntiä teki ja saatti Israelin syntiä tekemään.
17 Eka chi Jeroboam noa malo modhi Tirza. E kinde mane ochopo e laru mar dino cham, nyathino notho.
Ja Jerobeamin emäntä nousi ja meni, ja tuli Tirtsaan; ja kuin hän astui huoneen kynnykseen, kuoli nuorukainen.
18 Ne giike kendo Israel duto noywage mana kaka Jehova Nyasaye nosewacho kaluwore gi dho jatichne janabi Ahija.
Ja he hautasivat hänen, ja koko Israel itki häntä, Herran sanan jälkeen, jonka hän palveliansa propheta Ahian kautta sanonut oli.
19 Timbe mamoko mag loch Jeroboam kaka lwenje mane okedo kod kaka nobedo e loch ondiki e kitepe mag rapar mag ruodhi mag Israel.
Mitä enempi Jerobeamista on sanomista, kuinka hän soti ja kuinka hän hallitsi: katso se on kirjoitettu Israelin kuningasten aikakirjassa.
20 Nobedo e loch kuom higni piero ariyo gariyo bangʼe to noyweyo gi kwerene. Kendo Nabad wuode nokawo lochne.
Ja aika, jonka Jerobeam hallitsi, oli kaksikolmattakymmentä ajastaikaa; ja hän nukkui isäinsä kanssa; ja hänen poikansa Nadab tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
21 Rehoboam wuod Solomon ne ruoth e Juda. Ne en ja-higni piero angʼwen gachiel kane obedo ruoth, kendo nobedo e loch kuom higni apar gabiriyo e Jerusalem, e dala maduongʼ mane Jehova Nyasaye oseyiero kuom dhoudi duto mag Israel mondo oketie Nyinge. Nying min-gi ne en Naama nyar jo-Amon.
Niin oli Rehabeam, Salomon poika kuningas Juudassa, ja oli yhdenviidettäkymmentä ajastaikainen tultuansa kuninkaaksi, ja hallitsi seitsemäntoistakymmentä ajastaikaa Jerusalemissa, siinä kaupungissa, jonka Herra valinnut on kaikista Israelin sukukunnista, pannaksensa siihen nimensä; ja hänen äitinsä nimi oli Naema Ammonilainen.
22 Juda notimo richo e nyim Jehova Nyasaye. Kuom richo mane gitimo, negimiyo Nyasaye mirima omako kodgi moloyo kaka kweregi notimo.
Ja Juuda teki pahaa Herran edessä; ja he saattivat hänen enempi kiivaaksi, kuin kaikki heidän esi-isänsä olivat tehneet synneillänsä, joita he tekivät.
23 Bende negilosone gin giwegi kuonde motingʼore, kite milamo kod yiende mag Ashera ewi gode maboyo kendo e bwo yiende motarore.
Sillä hekin rakensivat itsellensä korkeuksia, patsaita ja metsistöitä kaikille korkeille vuorille ja kaikkein viheriäisten puiden alle.
24 Bende ne nitie kata mana chwo materore kuonde lemo e pinyno, ne nitie kendo ji notimo timbe dwanyruok mag ogendini mane Jehova Nyasaye oriembo oko e nyim jo-Israel.
Ja maakunnassa oli huorintekijöitä; ja he tekivät kaikki pakanain kauhistukset, jotka Herra Israelin lasten edestä oli ajanut pois.
25 E higa mar abich mar loch ruoth Rehoboam, Shishak ruodh Misri nomonjo Jerusalem.
Ja tapahtui viidennellä kuningas Rehabeamin ajastajalla, että Sisak Egyptin kuningas meni Jerusalemia vastaan,
26 Noyako mwandu hekalu mar Jehova Nyasaye kaachiel gi mwandu mag od ruoth. Nokawo gimoro amora, kaachiel gi kuodi mag dhahabu mane Solomon ochuogo.
Ja otti Herran huoneen tavarat, ja kuninkaan huoneen tavarat, ja kaiken mitä sieltä taidettiin ottaa, ja otti kaikki kultaiset kilvet, jota Salomo oli antanut tehdä,
27 Omiyo ruoth Rehoboam nochwogo okumbni mag nyinyo mondo oket kar mane okawgo kendo nomiyo jotelo mag jorit mane rito rangach midonjogo e dala ruoth.
Joiden siaan kuningas Rehabeam antoi tehdä vaskisia kilpiä, ja antoi ne ylimmäisten vartioittensa haltuun, jotka kuninkaan huoneen ovea vartioitsivat.
28 E kinde moro amora mane ruoth dhi e hekalu mar Jehova Nyasaye, joritogo ne tingʼo kuodigo kendo bangʼe negidwokogi e od jorito.
Ja niin usein kuin kuningas meni Herran huoneesen, kantoivat vartiat niitä, ja veivät ne vartiakamariin jälleen.
29 Kuom weche mamoko mag loch Rehoboam, kaachiel gi gik moko duto mane otimo, donge ondikgi e kitap rapar mag ruodhi mag Juda?
Mitä enempi Rehabeamin asioista on sanomista ja kaikista mitä hän tehnyt oli: eikö se ole kirjoitettu Juudan kuningasten aikakirjassa?
30 Ne nitiere lweny ma ok rum e kind Rehoboam gi Jeroboam.
Ja Rehabeamin ja Jerobeamin välillä oli sota kaikkina heidän päivinänsä.
31 Rehoboam notho kaka kwerene kendo noyike kodgi e Dala Maduongʼ mar Daudi. Nying min-gi ne en Naama; ma nyar jo-Amon. Abija wuode nobedo ruoth kare.
Ja Rehabeam nukkui isäinsä kanssa ja haudattiin isäinsä tykö Davidin kaupunkiin. Ja hänen äitinsä nimi oli Naema Ammonilainen. Ja hänen poikansa Abiam tuli kuninkaaksi hänen siaansa.
