1 Ruodhi 12

1 Rehoboam nodhi Shekem, nimar jo-Israel duto nodhi kuno mondo okete ruoth.

Ja Rehabeam meni Sikemiin, sillä koko Israel oli silloin tullut Sikemiin, tekemään häntä kuninkaaksi.

2 Kane Jeroboam wuod Nebat nowinjo wachni (ne pod en Misri kuma noringo odhiye koa kuom ruoth Solomon), noduogo koa Misri.

Ja Jerobeam Nebatin poika kuuli sen ollessansa Egyptissä, johon hän kuningas Salomon edestä paennut oli: (ja Jerobeam viipyi Egyptissä.)

3 Omiyo negioro joote ir Jeroboam mi en kaachiel gi oganda duto mar Israel nodhi ir Rehoboam mi giwachone niya,

Ja he olivat lähettäneet häntä kutsumaan; ja Jerobeam tuli ja koko Israelin joukko, ja he puhuivat Rehabeamille ja sanoivat:

4 “Wuonu nomiyowa tingʼ mapek, to koro yie iket tingʼ mapekno kod tij achunano obednwa mayot, to wabiro tiyoni.”

Sinun isäs on meidän ikeemme raskauttanut: niin huojenna nyt sinä isäs kova palvelus ja raskas ijes, jonka hän meidän päällemme pannut on, niin me palvelemme sinua.

5 Rehoboam nodwoko niya, “Dhiuru kuom ndalo adek bangʼe dwoguru ira.” Bangʼe negia ma gidhi.

Mutta hän sanoi heille: menkäät pois kolmanteen päivään asti ja tulkaat jälleen minun tyköni; ja kansa meni.

6 Eka Ruoth Rehoboam nonono jodongo manotiyo e bwo wuon-gi Solomon kapod ongima. Nopenjogi niya, “Ere kaka unyalo ngʼadona rieko mondo adwok jogi?”

Niin kuningas Rehabeam piti neuvoa vanhempain kanssa, jotka hänen isänsä Salomon edessä seisoivat, kuin hän vielä eli, ja sanoi: kuinka te neuvotte vastaamaan tätä kansaa?

7 Negidwoke niya, “Ka kawuono ibiro doko jatich mar jogi mondo itinegi kendo kimiyogi dwoko mowinjore, to gibiro bedo jotichni ndalo duto.”

He puhuivat hänelle sanoen: jos sinä palvelet tänäpänä tätä kansaa ja noudat heidän mielensä, ja vastaat heitä ja annat heille hyviä sanoja; niin he ovat sinun palvelias kaiken sinun elinaikas.

8 To Rehoboam nodagi rieko mane jodongo ongʼadone kendo nopimo wach gi mbesene mane odongogo kendo ne tiyone.

Mutta hän hylkäsi vanhimpain neuvon, jonka he hänelle antaneet olivat, ja piti neuvoa nuorukaisten kanssa, jotka hänen kanssansa kasvaneet olivat ja hänen edessänsä seisoivat.

9 Nopenjogi niya, “Un to uneno nangʼo? Ere kaka dwadwok jogi mawacho ni, ‘Dwok chien tingʼ mapek mane wuonu oketo kuomwa’?”

Ja hän sanoi niille: mitä te neuvotte vastaamaan tätä kansaa, joka minulle on puhunut sanoen: Huojenna se ijes, jonka isäs meidän päällemme pannut on?

10 Mbesene mane odongogo nodwoke niya, “Dwok jogo mosekwayi ni, ‘Wuonu noketo tingʼ mapek kuomwa, yie iket tingʼni obed mayot.’ Koro nyisgi ni, ‘Lith lweta matin duongʼ moloyo nungo wuonwa.

Ja nuorukaiset, jotka hänen kanssansa kasvaneet olivat, puhuivat hänelle sanoen: näin pitää sinun sanoman kansalle, joka sinulle sanoo: sinun isäs on meidän ikeemme raskauttanut, huojenna se meiltä! sille pitää sinun sanoman: minun pienin sormeni on paksumpi kuin minun isäni kupeet.

11 Wuonwa noketo kuomu tingʼ mapek; an to abiro medo pekne moloyo. Wuonwa nochwadou gi boka, an to abiro chwadou malit makecho ka thomoni.’”

Minun isäni on teidän ikeenne raskauttanut, mutta minä lisään vielä nyt teidän ikeesenne: minun isäni on kurittanut teitä ruoskilla, vaan minä kuritan teitä skorpioneilla.

12 Bangʼ ndalo adek Jeroboam kod oganda duto noduogo ir Rehoboam mana kaka ruoth nosewacho niya, “Dwoguru ira bangʼ ndalo adek.”

Niin Jerobeam ja kaikki kansa tuli Rehabeamin tykö kolmantena päivänä, niinkuin kuningas puhunut ja sanonut oli: tulkaat minun tyköni jälleen kolmantena päivänä.

13 Ruoth nodwoko jogo gi gero. Notamore tiyo gi rieko mane jodongo ongʼadone,

Ja kuningas vastasi kovin kansaa, ja hylkäsi sen neuvon, jonka vanhimmat olivat hänelle antaneet,

14 moluwo rieko mbesene mowacho niya, “Wuonwa nomiyou tingʼ mapek, an to abiro miyou tingʼ mapek moloyo. Wuonwa nochwadou gi boka an to abiro chwadou malit ka thomoni makecho.”

Ja puhui heille niinkuin nuoret olivat neuvoneet, ja sanoi: minun isäni on teidän ikeenne raskauttanut, mutta minä lisään teidän ikeesenne vielä: minun isäni on teitä kurittanut ruoskilla, vaan minä kuritan teitä skorpioneilla.

15 Omiyo ruoth ne ok odewo kwayo mar ji, nimar Jehova Nyasaye ema nomiyo mano otimore mondo ochop wach mane Jehova Nyasaye owacho gi dho Ahija ja-Shilo ne Jeroboam wuod Nebat.

Ja ei kuningas kuullut kansaa; sillä Herra oli sen niin kääntänyt, vahvistaaksensa sanansa jonka Herra puhui Jerobeamille Nebatin pojalle Ahian kautta Silosta.

16 Kane jo-Israel duto noneno ni ruoth nodagi winjo wachgi, negidwoko ruoth niya, “Wat mane moriwowa kod Daudi, angʼo moriwowa gi wuod Jesse? Doguru e hembeu, yaye jo-Israel! Rituru dhoutu uwegi, yaye oganda Daudi!” Kuom mano jo-Israel nodok e miechgi.

Kuin koko Israel sen näki, ettei kuningas kuullut heitä, vastasi kansa kuningasta ja sanoi: mikä osa meillä on Davidissa? eli perimys Isain pojassa? Israel, mene majoilles! katso siis sinä, David huonettas! Ja Israel meni majoillensa,

17 To ni jo-Israel mane odak e mier mag Juda, Rehoboam ne pod jatendgi.

Niin että Rehabeam ainoastansa vallitsi ne Israelin lapset, jotka Juudan kaupungeissa asuivat.

18 Ruoth Rehoboam nooro Adoniram mane jarit joma ichuno mondo oti githuon, to jo-Israel duto nochiele gi kite motho. Kata kamano ruoth Rehoboam nonwangʼo thuolo moidho gache nyaka Jerusalem mondo otony.

Ja kuin kuningas Rehabeam lähetti Adoramin verorahan haltian matkaan, niin koko Israel kivitti hänen, niin että hän kuoli. Mutta kuningas Rehabeam astui nopiasti vaunuihin ja pakeni Jerusalemiin.

19 Kuom mano Israel nongʼanyo ni joka Daudi nyaka chil kawuono.

Ja niin erkani Israel Davidin huoneesta, hamaan tähän päivään asti.

20 Kane jo-Israel duto nowinjo ni Jeroboam ne osedwogo, ne giorone jaote ma giluonge e chokruok, kendo gikete ruodh jo-Israel duto. Mana dhood Juda kende ema nodongʼ jo-adiera ni od Daudi.

Kuin koko Israel kuuli Jerobeamin tulleeksi jälleen, lähettivät he ja käskivät kutsua hänen kansan eteen, ja tekivät hänen kaiken Israelin kuninkaaksi; ja ei yksikään seurannut Davidin huonetta, vaan Juudan suku ainoastansa.

21 Kane Rehoboam ochopo Jerusalem, nochoko dhood Juda gi dhood Benjamin, chwo maromo alufu mia achiel gi piero aboro kendo gidhi giked gi jo-Israel mondo gidwok loch ni Rehoboam wuod Solomon pinyruodhe.

Ja kuin Rehabeam tuli Jerusalemiin, kokosi hän koko Juudan huoneen ja BenJaminin suvun, sata ja kahdeksankymmentä tuhatta valittua sotamiestä, sotimaan Israelin huonetta vastaan ja omistamaan valtakuntaa Rehabeamille Salomon pojalle jälleen.

22 To wach Nyasaye nobiro ne Shemaya ngʼat Nyasaye niya:

Mutta Jumalan sana tuli sen Jumalan miehen Semajan tykö, sanoen:

23 “Wachne Rehoboam wuod Solomon ruodh Juda kaachiel gi dhood Juda kod dhood Benjamin gi oganda duto ni,

Puhu Rehabeamille Salomon pojalle Juudan kuninkaalle ja koko Juudan huoneelle, ja BenJaminille ja jääneelle kansalle, ja sano:

24 ‘Ma e gima Jehova Nyasaye owacho: Kik udhi utug lweny gi oweteu ma jo-Israel. Doguru e miechu, ngʼato ka ngʼato, nimar ma osetimore nikech an.’” Omiyo negiwinjo wach Jehova Nyasaye mi gidok e miechgi kaka Jehova Nyasaye nochiko.

Näin sanoo Herra: älkäät menkö sotimaan teidän veljiänne Israelin lapsia vastaan. Palatkaan jokainen kotiansa; sillä se on minulta tapahtunut. Ja he kuulivat Herran sanan ja palasivat menemään Herran sanan jälkeen.

25 Eka Jeroboam nochielo ohinga motegno molworo Shekem e piny manie wi gode mag Efraim mi nodak kuno. Bangʼe noa kanyo modhi mogero Peniel.

Ja Jerobeam rakensi Sikemin Ephraimin vuorelle ja asui siinä, ja läksi sieltä ja rakensi Pnuelin.

26 Jeroboam noparo kende owuon mowacho niya, “Loch nyalo dok e lwet dhood Daudi.

Ja Jerobeam ajatteli sydämessänsä: nyt valtakunta tulee Davidin huoneelle jälleen:

27 Ka jogi odhi e hekalu mar Jehova Nyasaye man Jerusalem mondo gichiw misengini, to chunygi biro dok ni ruodhgi, ma en Rehoboam ruodh Juda. Gibiro nega mi gidog ni Ruoth Rehoboam.”

Jos tämä kansa menee Jerusalemiin uhraamaan Herran huoneesen, ja tämän kansan sydän kääntyy jälleen herransa Rehabeamin Juudan kuninkaan puoleen; niin he tappavat minun ja palajavat jälleen Rehabeamin Juudan kuninkaan tykö.

28 Bangʼ dwaro rieko, ruoth noloso nyiroye ariyo mag dhahabu. Nowacho ni ji niya, “Ok en gima yot mondo udhi Jerusalem. Nyisecheu nika mane ogolou kua Misri, yaye Israel.”

Ja kuningas piti neuvon ja teki kaksi kultaista vasikkaa; ja hän sanoi heille: teidän on työläs mennä Jerusalemiin, katso, tässä on sinun Jumalas, Israel, joka sinun on johdattanut Egyptin maalta.

29 Achiel noket Bethel to machielo noket Dan.

Ja pani niistä yhden Beteliin, ja toisen pani hän Daniin.

30 Kendo gino nodoko richo; nimar ji nodhi kata mana nyaka Dan mondo gilam gimane ni kuno.

Ja se asia joutui synniksi; sillä kansa meni sen yhden eteen hamaan Daniin.

31 Jeroboam nogero kuonde mitimoe misango mane ni kuonde motingʼore kendo noyiero jodolo kuom ogendini mopogore opogore kata obedo ni ne ok gin jo-Lawi.

Niin teki hän myös huoneen kukkulalle ja teki papit halvimmista kansan seasta, jotka ei Levin lapsia olleet.

32 Nochako nyasi mar sawo chiengʼ mar apar gabich mar dwe mar aboro machal gi nyasi mar sawo mitimo Juda, mi notimo misengini e kendo mar misango. Ma notimo Bethel kotimo misango ni nyiroye mane oseloso. Kendo bende noketo jodolo Bethel e kuonde motingʼore mane oseloso.

Ja Jerobeam teki juhlan viidentenätoistakymmenentenä päivänä, kahdeksantena kuukautena, niin kuin Juudan juhlapäivän, ja uhrasi alttarilla. Niin hän myös teki Betelissä, uhraten vasikoille, jotka hän tehnyt oli. Ja hän toimitti Betelin papit kukkuloille, jotka hän tehnyt oli.

33 Chiengʼ mar apar gabich mar dwe mar aboro, dwe mane oyiero en owuon, notimo misengini e kendo mar misango mane oloso Bethel. Kamano bende noketo nyasi mar sawo ni jo-Israel mi nodhi e kendo mar misango mondo otim misengini.

Ja hän uhrasi alttarilla, (jonka hän Beteliin tehnyt oli) viidentenätoistakymmenentenä päivänä kahdeksantena kuukautena, jonka hän sydämessänsä ajatellut oli. Ja teki Israelin lapsille juhlan, ja uhrasi alttarilla suitsutukseksi.