1 Weche Mag Ndalo 21
1 Satan ne dwaro hinyo jo-Israel omiyo nosundo Daudi mondo okwan jo-Israel.
Mutta saatana nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidin laskemaan Israelin.
2 Daudi nowachone Joab kaachiel gi jotend jolweny niya, “Dhiuru kendo ukwan jo-Israel kochakore Bersheba nyaka chop Dan, bangʼe to inyisa kar rombgi mondo mi angʼe ni gin ji adi.”
Niin Daavid sanoi Jooabille ja kansan päämiehille: "Menkää ja laskekaa Israel Beersebasta Daaniin asti ja ilmoittakaa minulle, että saan tietää heidän lukumääränsä".
3 To Joab nodwoke niya, “Mad Jehova Nyasaye med jolweny madirom nyadi mia achiel. Ruodha kendo jatenda, to donge gin duto gin jo-ruoth? To en angʼo momiyo ruoth ma en ruodha didwar timo richo machal kama ni Israel?”
Jooab vastasi: "Herra lisätköön kansansa, olkoon se kuinka suuri tahansa, satakertaiseksi. Ovathan he, herrani, kuningas, kaikki herrani palvelijoita. Miksi herrani pyytää tätä? Miksi Israel näin joutuisi vikapääksi?"
4 Kata kamano ruoth notamo Joab omiyo Joab nowuok modhi e piny jo-Israel duto, bangʼe noduogo Jerusalem.
Kuitenkin kuninkaan sana velvoitti Jooabia, ja niin Jooab lähti ja kierteli koko Israelin. Sitten hän tuli Jerusalemiin.
5 Joab nokelo ne Daudi kar kwan jolweny kama: Kuom jo-Israel ne nitie ji tara achiel gi alufu mia achiel mane nyalo tingʼo ligangla koriwore gi jo-Juda alufu mia angʼwen gi piero abiriyo.
Ja Jooab ilmoitti Daavidille kansan lasketun lukumäärän: koko Israelissa oli yksitoistasataa tuhatta sotakuntoista miekkamiestä, ja Juudassa oli neljäsataa seitsemänkymmentä tuhatta miekkamiestä.
6 To Joab ne ok okwano jo-Lawi kod jo-Benjamin nikech nosin gi chik ruoth.
Mutta Leevistä ja Benjaminista hän ei pitänyt katselmusta yhdessä muiden kanssa, sillä kuninkaan käsky oli Jooabille kauhistus.
7 Chikni ne rach ahinya e nyim wangʼ Nyasaye omiyo nokumo jo-Israel.
Mutta tämä asia oli Jumalan silmissä paha, ja hän löi Israelia.
8 Eka Daudi nowacho ni Nyasaye niya, “Asetimo richo maduongʼ kuom gima asetimoni. To koro akwayi mondo igol richoni kuom jatichni. Asetimo gima ofuwo ahinya.”
Niin Daavid sanoi Jumalalle: "Minä olen tehnyt suuren synnin tehdessäni tämän; mutta anna nyt anteeksi palvelijasi rikos, sillä minä olen menetellyt ylen tyhmästi".
9 Jehova Nyasaye nowacho ne Gad ma jokor wach mar Daudi niya,
Ja Herra puhui Gaadille, Daavidin näkijälle, näin: "Mene ja puhu Daavidille:
10 “Dhiyo iwach ni Daudi ni, ‘Ma e gima Jehova Nyasaye wacho: Aketo weche adek e nyimi. Yier achiel kuomgi monego atimni.’”
Näin sanoo Herra: Kolme minä asetan sinun eteesi: valitse itsellesi yksi niistä, niin minä teen sen sinulle".
11 Omiyo Gad nodhi ir Daudi mowachone niya, “Ma e gima Jehova Nyasaye owacho: ‘Kaw achiel kuomgi:
Niin Gaad meni Daavidin tykö ja sanoi hänelle: "Näin sanoo Herra: Valitse itsellesi
12 higni adek mag kech, dweche adek ma wasiku biro lawoue gi ligangla ka negou kata ndalo adek mar ligangla mar Jehova Nyasaye (ma en ndalo mag dera marach e piny), ka malaika Jehova Nyasaye neko kamoro amora e piny Israel.’ Koro par ane mondo imiya dwoko matero ni ngʼama ne oora.”
joko kolme nälkävuotta tahi kolme kuukautta hävitystä ahdistajaisi vainotessa, vihollistesi miekka kintereilläsi, tahi kolmeksi päiväksi Herran miekka ja ruttotauti maahan, Herran enkeli tuottamaan tuhoa koko Israelin alueelle. Katso nyt, mitä minä vastaan hänelle joka minut lähetti."
13 Daudi nodwoko Gad niya, “An-gi chuny lit ahinya. Ber mondo alwar e lwet Jehova Nyasaye nikech ngʼwonone duongʼ, to kik iweya mondo alwar e lwet ji.”
Daavid vastasi Gaadille: "Minä olen suuressa hädässä. Tahdon langeta Herran käsiin, sillä hänen laupeutensa on sangen suuri; ihmisten käsiin minä en tahdo langeta."
14 Omiyo Jehova Nyasaye nokelo masira kuom jo-Israel kendo nonego jo-Israel alufu piero abiriyo.
Niin Herra antoi ruton tulla Israeliin, ja Israelista kaatui seitsemänkymmentä tuhatta miestä.
15 Kendo Nyasaye nooro malaika mondo oketh Jerusalem. To kane malaikano timo kamano Jehova Nyasaye noneno mano mi okuyo nikech tim malichno mi nonyiso malaika mane nego ji niya, “Oromo! Koro dwok lweti.” Malaika mar Jehova Nyasaye noyudo ochungʼ e kar dino cham mar Arauna ja-Jebus.
Ja Jumala lähetti enkelin Jerusalemia vastaan tuhoamaan sitä; ja kun se sitä tuhosi, katsoi Herra siihen ja katui sitä pahaa ja sanoi tuhoojaenkelille: "Jo riittää; laske kätesi alas". Ja Herran enkeli seisoi silloin jebusilaisen Ornanin puimatantereen luona.
16 Daudi nongʼiyo malo ma oneno malaika mar Jehova Nyasaye kochungo e kind polo gi piny ka otingʼo ligangla mager e lwete mane orieyo kuom Jerusalem. Bangʼe Daudi gi jodongo nopodho piny auma ka girwakore gi pien gugru.
Kun Daavid nosti silmänsä ja näki Herran enkelin seisovan maan ja taivaan välillä, kädessänsä paljastettu miekka ojennettuna Jerusalemin yli, lankesivat Daavid ja vanhimmat, säkkeihin verhottuina, kasvoillensa.
17 Daudi nowacho ni Jehova Nyasaye niya, “Donge an ema nagolo chik mondo okwan joma nyalo dhi e lweny? An ma an jakwath ema asetimo richo kendo aseketho. Magi to gin mana rombe, angʼo magiseketho? Yaye Jehova Nyasaye ma Nyasacha, akwayi ni an ema ikuma kaachiel gi joga to kik iwe masira odongʼ kuom jogi.”
Ja Daavid sanoi Jumalalle: "Minähän käskin laskea kansan, ja minä siis olen se, joka olen tehnyt syntiä ja menetellyt pahoin. Mutta nämä minun lampaani, mitä he ovat tehneet? Herra, minun Jumalani, sattukoon sinun kätesi minuun ja minun isäni perheeseen, mutta ei sinun kansaasi, sille vitsaukseksi."
18 Bangʼe malaika mar Jehova Nyasaye nochiko Gad mondo onyis Daudi odhi malo kar dino cham ma Arauna ja-Jebus mondo oger kendo mar misango ni Jehova Nyasaye.
Silloin Herran enkeli käski Gaadin sanoa Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Herralle alttarin jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.
19 Omiyo Daudi nodhi malo kaluwore gi wach mane Gad osewachone kuom nying Jehova Nyasaye.
Ja Daavid meni sen sanan mukaan, jonka Gaad oli Herran nimeen puhunut.
20 Kane Arauna dino ngano, notingʼo wangʼe ma oneno malaika, yawuote mane ni kode nopondo.
Ja kun Ornan kääntyi, näki hän enkelin, ja hänen neljä poikaansa piiloutui; sillä Ornan oli puimassa nisuja.
21 Bangʼe Daudi nodhi ire, kane Arauna ogoyo wangʼe monene, nowuok kar dino mokulore auma nyaka e lowo e nyim Daudi.
Mutta Daavid meni Ornanin luo, ja kun Ornan katsahti ylös ja näki Daavidin, lähti hän puimatantereelta ja kumartui Daavidin eteen kasvoilleen maahan.
22 Daudi nonyise niya, “Yie imiya laru mar dino cham mondo angʼiew mondo agerie kendo mar misango ni Jehova Nyasaye eka tho manego ji orum. Yie iusnago e kar romb nengone duto.”
Ja Daavid sanoi Ornanille: "Anna minulle puimatantereen paikka, rakentaakseni siihen Herralle alttarin; täydestä hinnasta anna se minulle, että vitsaus taukoaisi kansasta".
23 Arauna nowacho ne Daudi niya, “Kawe! Mad ruodha ma jatenda okawe kendo otim kode gima chunye dwaro. Ne, anamiyi rwedhi mondo ichiw kaka misango miwangʼo pep, kod gige dino kaka yien kaachiel gi ngano kaka cham michiwo; abiro chiwogi duto.”
Ornan vastasi Daavidille: "Ota se itsellesi, ja herrani, kuningas, tehköön, mitä hyväksi näkee. Katso, minä annan härät polttouhriksi ja puimaäkeet haloiksi sekä nisut ruokauhriksi; kaikki minä annan."
24 To Ruoth Daudi nodwoko Arauna niya, “Ooyo, nyaka achuli nengone duto mowinjore kode.” Ok anayie ngangʼ kawo ne Jehova Nyasaye giri nono kata timo misango miwangʼo pep ma ok achuloe gimoro.
Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: "Ei niin, vaan minä ostan ne sinulta täydestä hinnasta; sillä minä en ota Herralle sitä, mikä on sinun, enkä uhraa ilmaiseksi saatua polttouhria".
25 Omiyo Daudi nochulo Arauna pesa mag dhahabu ma dirom kilo abiriyo mane nengo kar dinono.
Niin Daavid antoi Ornanille siitä paikasta kuudensadan sekelin painon kultaa.
26 Daudi nogero kendo mar misango ni Jehova Nyasaye kanyo kendo nochiwo misango miwangʼo pep kod chiwo mar lalruok. Noluongo Jehova Nyasaye, kendo Jehova Nyasaye nodwoke gi mach moa e polo kalwar e kendo mar misango miwangʼo pep.
Ja Daavid rakensi sinne alttarin Herralle ja uhrasi polttouhreja ja yhteysuhreja, ja kun hän huusi Herraa, vastasi Herra tulella, jonka hän lähetti taivaasta polttouhrialttarille.
27 Eka Jehova Nyasaye nowuoyo gi malaika mine odwoko liganglane e olalo mare.
Ja Herra käski enkelin pistää miekkansa tuppeen.
28 E sechego Daudi notimo misengini kanyo kane oneno ni Jehova Nyasaye osedwoke e laru mar dino mar Arauna ja-Jebus.
Siihen aikaan kun Daavid näki, että Herra oli kuullut häntä jebusilaisen Ornanin puimatantereella, uhrasi hän siellä.
29 Hekalu mar Jehova Nyasaye mane Musa oloso e thim, kaachiel gi kendo mar misango miwangʼo pep e kindego ne pod nitiere e kar lemo man Gibeon.
Mutta Herran asumus, jonka Mooses oli teettänyt erämaassa, ja polttouhrialttari olivat siihen aikaan Gibeonin uhrikukkulalla.
30 Kata kamano, Daudi ne ok nyal dhiyo bute mondo openj Nyasaye nikech ne oluoro ligangla mar malaika mar Jehova Nyasaye.
Eikä Daavid rohjennut mennä Jumalan eteen etsimään häntä, sillä hän oli peljästynyt Herran enkelin miekkaa.
