< Salme 89 >

1 (En Maskil af Ezraitten Etan.) Om HERRENs, Nåde vil jeg evigt synge, fra Slægt til Slægt med min Mund forkynde din Trofasthed.
Esrahilaisen Eetanin mietevirsi. Minä laulan Herran armoteoista lakkaamatta, julistan suullani sinun uskollisuuttasi polvesta polveen.
2 Thi du har sagt: "En evig Bygning er Nåden!" I Himlen har du grundfæstet din Trofasthed.
Minä sanon: ikiajoiksi on armo rakennettu, sinä olet perustanut uskollisuutesi taivaisiin. -
3 Jeg sluttede en Pagt med min udvalgte, tilsvor David, min Tjener:
"Minä olen tehnyt liiton valittuni kanssa, olen palvelijalleni Daavidille vannonut:
4 "Jeg lader din Sæd bestå for evigt, jeg bygger din Trone fra Slægt til Slægt!" (Sela)
'Minä vahvistan sinun jälkeläisesi ikiajoiksi ja rakennan sinulle valtaistuimen polvesta polveen'". (Sela)
5 Og Himlen priser dit Under, HERRE, din Trofasthed i de Helliges Forsamling.
Ja taivaat ylistävät sinun ihmeitäsi, Herra, ja pyhäin seurakunta sinun uskollisuuttasi.
6 Thi hvem i Sky er HERRENs Lige, hvo er som HERREN iblandt Guds Sønner?
Sillä kuka pilvissä on Herran vertainen, kuka Jumalan poikain joukossa on niinkuin Herra?
7 En forfærdelig Gud i de Helliges Kreds, stor og frygtelig over alle omkring ham.
Hän on Jumala, ylen hirmuinen pyhien kokouksessa, peljättävämpi kaikkia, jotka hänen ympärillänsä ovat.
8 HERRE, Hærskarers Gud, hvo er som du? HERRE, din Nåde og Trofasthed omgiver dig.
Herra, Jumala Sebaot, kuka on voimassa sinun vertaisesi, Herra? Ja sinun uskollisuutesi ympäröitsee sinua.
9 Du mestrer Havets Overmod; når Bølgerne bruser, stiller du dem.
Sinä hallitset meren raivon; kun sen aallot kohoavat, sinä ne asetat.
10 Du knuste Rahab som en fældet Kriger, splitted dine Fjender med vældig Arm.
Sinä ruhjoit Rahabin kuin sodassa kaatuneen; väkevällä käsivarrellasi sinä ajoit vihollisesi hajalle.
11 Din er Himlen, og din er Jorden, du grundede Jorderig med dets Fylde.
Sinun ovat taivaat, sinun on myös maa; maanpiirin täysinensä sinä olet perustanut.
12 Norden og Sønden skabte du, Tabor og Hermon jubler over dit Navn.
Sinä loit pohjoisen ja etelän; sinun nimestäsi riemuitsevat Taabor ja Hermon.
13 Du har en Arm med Vælde, din Hånd er stærk, din højre løftet.
Sinulla on käsivarsi voimaa täynnä, väkevä on sinun kätesi, korotettu sinun oikea kätesi.
14 Retfærd og Ret er din Trones Grundvold, Nåde og Sandhed står for dit Åsyn.
Vanhurskaus ja oikeus on sinun valtaistuimesi perustus, armo ja totuus käy sinun kasvojesi edellä.
15 Saligt det Folk, der kender til Frydesang, vandrer, HERRE, i dit Åsyns Lys!
Autuas se kansa, joka tuntee juhlariemun, ne, jotka vaeltavat sinun kasvojesi valkeudessa, Herra!
16 De lovsynger Dagen igennem dit Navn, ophøjes ved din Retfærdighed.
He riemuitsevat sinun nimestäsi kaikkina päivinänsä, ja sinun vanhurskautesi voimasta heidät korotetaan.
17 Thi du er vor Styrkes Stolthed, du løfter vort Horn ved din Yndest;
Sillä sinä olet heidän väkevyytensä, heidän kaunistuksensa, ja sinä armossasi kohotat meidän sarvemme.
18 thi vort Skjold er hos HERREN, vor Konge er Israels Hellige!
Sillä meidän kilpemme on Herran huomassa, meidän kuninkaamme on Israelin Pyhän huomassa.
19 Du taled engang i et Syn til dine fromme: "Krone satte jeg på en Helt, ophøjed en Yngling af Folket;
Silloin sinä näyssä puhuit hurskaillesi ja sanoit: "Minä olen pannut avun sankarin käteen, olen kansan keskeltä korottanut valittuni:
20 jeg har fundet David, min Tjener, salvet ham med min hellige Olie;
minä olen löytänyt Daavidin, palvelijani, olen voidellut hänet pyhällä öljylläni.
21 thi min Hånd skal holde ham fast, og min Arm skal give ham Styrke.
Minun käteni on lujasti tukeva häntä, minun käsivarteni on häntä vahvistava.
22 Ingen Fjende skal overvælde ham, ingen Nidding trykke ham ned;
Ei vihollinen yllätä häntä, eikä vääryyden mies häntä sorra;
23 jeg knuser hans Fjender foran ham og nedstøder dem, der bader ham;
vaan minä hävitän hänen ahdistajansa hänen edestänsä ja lyön hänen vihamiehensä maahan.
24 med ham skal min Trofasthed og Miskundhed være, hans Horn skal løfte sig ved mit Navn;
Minun uskollisuuteni ja armoni on hänen kanssansa, ja minun nimessäni kohoaa hänen sarvensa.
25 jeg lægger Havet under hans Hånd og Strømmene under hans højre;
Minä asetan hänen kätensä vallitsemaan merta ja virtoja hänen oikean kätensä.
26 mig skal han kalde: min Fader, min Gud og min Frelses Klippe.
Hän kutsuu minua: 'Sinä olet minun isäni, sinä minun Jumalani ja pelastukseni kallio'.
27 Jeg gør ham til førstefødt, den største blandt Jordens Konger;
Ja minä asetan hänet esikoiseksi, maan kuninkaista korkeimmaksi.
28 jeg bevarer for evigt min Miskundhed mod ham, min Pagt skal holdes ham troligt;
Minä säilytän armoni hänelle iankaikkisesti, ja minun liittoni hänen kanssaan on luja.
29 jeg lader hans Æt bestå for evigt, hans Trone, så længe Himlen er til.
Minä annan hänen jälkeläistensä säilyä iäti ja hänen valtaistuimensa niin kauan, kuin taivaat pysyvät.
30 Hvis hans Sønner svigter min Lov og ikke følger mine Lovbud,
Jos hänen poikansa hylkäävät minun lakini eivätkä vaella minun oikeuksieni mukaan,
31 hvis de bryder min Vedtægt og ikke holder mit Bud,
jos he minun säädökseni rikkovat eivätkä noudata minun käskyjäni,
32 da hjemsøger jeg deres Synd med Ris, deres Brøde med hårde Slag;
niin minä rankaisen vitsalla heidän rikoksensa ja heidän pahat tekonsa vitsauksilla;
33 men min Nåde tager jeg ikke fra ham, min Trofasthed svigter jeg ikke;
mutta armoani en minä ota häneltä pois enkä vilpistele uskollisuudestani.
34 jeg bryder ikke min Pagt og ændrer ej mine Læbers Udsagn.
En minä liittoani riko, enkä muuta sitä, mikä on minun huuliltani lähtenyt.
35 Ved min Hellighed svor jeg een Gang for alle - David sviger jeg ikke:
Minä olen kerran vannonut pyhyyteni kautta, ja totisesti, minä en Daavidille valhettele:
36 Hans Æt skal blive for evigt, hans Trone for mig som Solen,
'Hänen jälkeläisensä pysyvät iankaikkisesti, ja hänen valtaistuimensa on minun edessäni niinkuin aurinko,
37 stå fast som Månen for evigt, og Vidnet på Himlen er sanddru, (Sela)
se pysyy lujana iankaikkisesti niinkuin kuu. Ja todistaja pilvissä on uskollinen'." (Sela)
38 Men du har forstødt og forkastet din Salvede og handlet i Vrede imod ham;
Ja kuitenkin sinä hylkäsit voideltusi ja pidit häntä halpana ja olet vihastunut häneen.
39 Pagten med din Tjener har du brudt, vanæret hans Krone og trådt den i Støvet;
Sinä olet purkanut palvelijasi liiton, olet häväissyt hänen kruununsa, olet heittänyt sen maahan.
40 du har nedbrudt alle hans Mure, i Grus har du lagt hans Fæstninger;
Sinä olet särkenyt kaikki hänen muurinsa, olet pannut raunioiksi hänen linnoituksensa.
41 alle vejfarende plyndrer ham, sine Naboer blev han til Spot.
Kaikki tien kulkijat ovat häntä ryöstäneet, hän on joutunut naapuriensa häväistäväksi.
42 Du har løftet hans Uvenners højre og glædet alle hans Fjender;
Sinä olet korottanut hänen vihollistensa oikean käden, olet tuottanut ilon kaikille hänen vihamiehillensä.
43 hans Sværd lod du vige for Fjenden, du holdt ham ej oppe i Kampen;
Sinä olet kääntänyt takaisin hänen miekkansa terän etkä ole sodassa pitänyt häntä pystyssä.
44 du vristed ham Staven af Hænde og styrted hans Trone til Jorden,
Sinä olet tehnyt hänen loistostansa lopun ja olet syössyt maahan hänen valtaistuimensa.
45 afkorted hans Ungdoms Dage og hylled ham ind i Skam. (Sela)
Sinä olet lyhentänyt hänen nuoruutensa päivät, olet hänet häpeällä peittänyt. (Sela)
46 Hvor længe vil du skjule dig, HERRE, for evigt, hvor længe skal din Vrede lue som Ild?
Kuinka kauan sinä, Herra, itsesi yhäti kätket? Kuinka kauan sinun vihasi tulena palaa?
47 Herre, kom i Hu, hvad Livet er, til hvilken Tomhed du skabte hvert Menneskebarn!
Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on, kuinka katoavaisiksi sinä olet luonut kaikki ihmislapset.
48 Hvo bliver i Live og skuer ej Død, hvo frelser sin sjæl fra Dødsrigets Hånd? (Sela) (Sheol h7585)
Kuka on se mies, joka jää eloon eikä kuoloa näe, joka pelastaa sielunsa tuonelan kädestä? (Sela) (Sheol h7585)
49 Hvor er din fordums Nåde, Herre, som du i Trofasthed tilsvor David?
Herra, missä ovat sinun entiset armotekosi, jotka sinä uskollisuudessasi vannoit Daavidille?
50 Kom, Herre, din Tjeners Skændsel i Hu, at jeg bærer Folkenes Spot i min Favn,
Ajattele, Herra, palvelijaisi häpäisyä ja mitä minun kaikilta noilta monilta kansoilta täytyy povessani kestää,
51 hvorledes dine Fjender håner, HERRE, hvorledes de håner din Salvedes Fodspor.
kun, Herra, sinun vihollisesi herjaavat, herjaavat sinun voideltusi askeleita.
52 Lovet være HERREN i Evighed, Amen, Amen!
Kiitetty olkoon Herra iankaikkisesti. Amen, amen.

< Salme 89 >