Salme 26

1 (Af David.) Skaf mig ret, o HERRE, thi jeg vandrer i Uskyld, stoler på HERREN uden at vakle.

Davidin Psalmi. Tuomitse minua, Herra; sillä minä olen vakuudessani vaeltanut: ja minä toivon Herraan, sentähden en minä livistele.

2 Ransag mig, HERRE, og prøv mig, gransk mine Nyrer og mit Hjerte;

Koettele minua, Herra, ja kiusaa minua: puhdista minun munaskuuni ja sydämeni.

3 thi din Miskundhed står mig for Øje, jeg vandrer i din Sandhed.

Sillä sinun hyvyytes on silmäini edessä, ja minä vaellan sinun totuudessas.

4 Jeg tager ej Sæde blandt Løgnere, blandt falske kommer jeg ikke.

En minä istu turhain ihmisten seassa, enkä seuraa petollisia.

5 Jeg hader de ondes Forsamling, hos gudløse sidder jeg ej.

Minä vihaan pahain seurakuntaa, enkä istu jumalattomain tykönä.

6 Jeg tvætter mine Hænder i Renhed, at jeg kan vandre omkring dit Alter, HERRE,

Minä pesen käteni viattomuudessa, ja oleskelen, Herra, alttaris tykönä,

7 for at istemme Takkesang, fortælle om alle dine Undere.

Kussa kiitossanan ääni kuullaan, ja kaikki sinun ihmees saarnataan.

8 HERRE, jeg elsker dit Hus, det Sted, hvor din Herlighed bor.

Herra, minä rakastin sinun huonees asuinsiaa ja sitä siaa, jossa sinun kunnias asuu.

9 Bortriv ikke min Sjæl med Syndere, mit Liv med blodstænkte Mænd,

Älä tempaa minun sieluani pois syntisten kanssa ja henkeäni verikoirain kanssa,

10 i hvis Hænder er Skændselsdåd, hvis højre er fuld af Bestikkelse.

Jotka pahanjuoniset ovat ja mielellänsä lahjoja ottavat.

11 Jeg har jo vandret i Uskyld, forløs mig og vær mig nådig!

Mutta minä vaellan viattomuudessani: vapahda minua ja ole minulle armollinen!

12 Min Fod står på den jævne Grund, i Forsamlinger vil jeg love HERREN.

Minun jalkani käy oikiasti: minä kiitän Herraa seurakunnissa.