Ordsprogene 15
1 Mildt svar stiller vrede, sårende ord vækker nag.
Leppeä vastaus taltuttaa kiukun, mutta loukkaava sana nostaa vihan.
2 Vises Tunge drypper af Kundskab, Dårskab strømmer fra Tåbers Mund.
Viisasten kieli puhuu tietoa taitavasti, mutta tyhmäin suu purkaa hulluutta.
3 Alle Vegne er HERRENs Øjne, de udspejder onde og gode.
Herran silmät ovat joka paikassa; ne vartioitsevat hyviä ja pahoja.
4 Et Livets Træ er Tungens Mildhed, dens Falskhed giver Hjertesår.
Sävyisä kieli on elämän puu, mutta vilpillinen kieli haavoittaa mielen.
5 Dåre lader hånt om sin Faders Tugt, klog er den, som tager Vare på Revselse.
Hullu pitää halpana isänsä kurituksen, mutta joka nuhdetta noudattaa, tulee mieleväksi.
6 Den retfærdiges Hus har megen Velstand, den gudløses Høst lægges øde.
Vanhurskaan huoneessa on suuret aarteet, mutta jumalattoman saalis on turmion oma.
7 Vises Læber udstrør Kundskab, Tåbers Hjerte er ikke ret.
Viisasten huulet kylvävät tietoa, mutta tyhmäin sydän ei ole vakaa.
8 Gudløses Offer er HERREN en Gru, retsindiges Bøn har han Velbehag i.
Jumalattomien uhri on Herralle kauhistus, mutta oikeamielisten rukous on hänelle otollinen.
9 Den gudløses Færd er HERREN en Gru, han elsker den, der stræber efter Retfærd.
Jumalattoman tie on Herralle kauhistus, mutta joka vanhurskauteen pyrkii, sitä hän rakastaa.
10 Streng Tugt er for den, der forlader Vejen; den, der hader Revselse, dør.
Kova tulee kuritus sille, joka tien hylkää; joka nuhdetta vihaa, saa kuoleman.
Tuonelan ja manalan Herra näkee, saati sitten ihmislasten sydämet. (Sheol h7585)
12 Spotteren ynder ikke at revses, til Vismænd går han ikke.
Pilkkaaja ei pidä siitä, että häntä nuhdellaan; viisasten luo hän ei mene.
13 Glad Hjerte giver venligt Ansigt, ved Hjertesorg bliver Modet brudt.
Iloinen sydän kaunistaa kasvot, mutta sydämen tuskassa on mieli murtunut.
14 Den forstandiges Hjerte søger Kundskab, Tåbers Mund lægger Vind på Dårskab.
Ymmärtäväisen sydän etsii tietoa, mutta tyhmien suu hulluutta suosii.
15 Alle den armes Dage er onde, glad Hjerte er stadigt Gæstebud.
Kurjalle ovat pahoja kaikki päivät, mutta hyvä mieli on kuin alituiset pidot.
16 Bedre lidet med HERRENs Frygt end store Skatte med Uro.
Parempi vähä Herran pelossa kuin paljot varat levottomuudessa.
17 Bedre en Ret Grønt med Kærlighed end fedet Okse og Had derhos.
Parempi vihannesruoka rakkaudessa kuin syöttöhärkä vihassa.
18 Vredladen Mand vækker Splid, sindig Mand stiller Trætte.
Kiukkuinen mies nostaa riidan, mutta pitkämielinen asettaa toran.
19 Den lades Vej er spærret af Tjørn, de flittiges Sti er banet.
Laiskan tie on kuin orjantappurapehko, mutta oikeamielisten polku on raivattu.
20 Viis Søn glæder sin Fader, Tåbe til Menneske foragter sin Moder.
Viisas poika on isällensä iloksi, mutta tyhmä ihminen halveksii äitiänsä.
21 Dårskab er Glæde for Mand uden Vid, Mand med Indsigt går lige frem.
Hulluus on ilo sille, joka on mieltä vailla, mutta ymmärtäväinen mies kulkee suoraan.
22 Er der ikke holdt Råd, så mislykkes Planer, de lykkes, når mange rådslår.
Hankkeet sortuvat, missä neuvonpito puuttuu; mutta ne toteutuvat, missä on runsaasti neuvonantajia.
23 Mand er glad, når hans Mund kan svare, hvor godt er et Ord i rette Tid.
Miehellä on ilo suunsa vastauksesta; ja kuinka hyvä onkaan sana aikanansa!
Taitava käy elämän tietä ylöspäin, välttääkseen tuonelan, joka alhaalla on. (Sheol h7585)
25 Hovmodiges Hus river HERREN bort, han fastsætter Enkens Skel.
Ylpeitten huoneen Herra hajottaa, mutta lesken rajan hän vahvistaa.
26 Onde Tanker er HERREN en Gru, men hulde Ord er rene.
Häijyt juonet ovat Herralle kauhistus, mutta lempeät sanat ovat puhtaat.
27 Den øder sit Hus, hvem Vinding er alt; men leve skal den, der hader Gave.
Väärän voiton pyytäjä hävittää huoneensa, mutta joka lahjuksia vihaa, saa elää.
28 Den retfærdiges Hjerte tænker, før det svarer, gudløses Mund lader ondt strømme ud.
Vanhurskaan sydän miettii, mitä vastata, mutta jumalattomien suu purkaa pahuutta.
29 HERREN er gudløse fjern, men hører retfærdiges Bøn.
Jumalattomista on Herra kaukana, mutta vanhurskasten rukouksen hän kuulee.
30 Milde Øjne fryder Hjertet, godt Bud giver Marv i Benene.
Valoisa silmänluonti ilahuttaa sydämen; hyvä sanoma tuo ydintä luihin.
31 Øret, der lytter til Livsens Revselse, vil gerne dvæle iblandt de vise.
Korva, joka kuuntelee elämän nuhdetta, saa majailla viisaitten keskellä.
32 Hvo Tugt forsmår, lader hånt om sin Sjæl, men Vid fanger den, der lytter til Revselse.
Joka kuritusta vieroo, pitää sielunsa halpana; mutta joka nuhdetta kuuntelee, se saa mieltä.
33 HERRENs Frygt er Tugt til Visdom, Ydmyghed først og siden Ære.
Herran pelko on kuri viisauteen, ja kunnian edellä käy nöyryys.
