Job 27
1 Job vedblev at fremsætte sit Tankesprog:
Job jatkoi lausuen julki mietelmiään ja sanoi:
2 "Så sandt Gud lever, som satte min Ret til Side, den Almægtige, som gjorde mig mod i Hu:
"Niin totta kuin Jumala elää, joka on ottanut minulta oikeuteni, ja Kaikkivaltias, joka on sieluni murehuttanut:
3 Så længe jeg drager Ånde og har Guds Ånde i Næsen,
niin kauan kuin minussa vielä henkeä on ja Jumalan henkäystä sieramissani,
4 skal mine Læber ej tale Uret, min Tunge ej fare med Svig!
eivät minun huuleni puhu petosta, eikä kieleni vilppiä lausu.
5 Langt være det fra mig at give jer Ret; til jeg udånder, opgiver jeg ikke min Uskyld.
Pois se! En myönnä teidän oikeassa olevan. Siihen asti kunnes henkeni heitän, en luovu hurskaudestani.
6 Jeg hævder min Ret, jeg slipper den ikke, ingen af mine Dage piner mit Sind.
Minä pidän kiinni vanhurskaudestani, en hellitä; yhdestäkään elämäni päivästä omatuntoni ei minua soimaa.
7 Som den gudløse gå det min Fjende, min Modstander som den lovløse!
Käyköön viholliseni niinkuin jumalattoman ja vastustajani niinkuin väärän.
8 Thi hvad er den vanhelliges Håb, når Gud bortskærer og kræver hans Sjæl?
Mitä toivoa on riettaalla, kun Jumala katkaisee hänen elämänsä, kun hän tempaa pois hänen sielunsa?
9 Hører mon Gud hans Skrig, når Angst kommer over ham?
Kuuleeko Jumala hänen huutonsa, kun ahdistus häntä kohtaa?
10 Mon han kan fryde sig over den Almægtige, føjer han ham, når han påkalder ham?
Tahi saattaako hän iloita Kaikkivaltiaasta, huutaa Jumalaa joka aika?
11 Jeg vil lære jer om Guds Hånd, den Almægtiges Tanker dølger jeg ikke;
Minä opetan teille, mitä tekee Jumalan käsi; en salaa, mitä Kaikkivaltiaalla on mielessä.
12 se, selv har I alle set det, hvi har I så tomme Tanker?
Katso, itse olette kaikki sen nähneet; miksi te turhia kuvittelette?
13 Det er den gudløses Lod fra Gud, Arven, som Voldsmænd får fra den Almægtige:
Tämä on jumalattoman ihmisen osa, Jumalan varaama, tämä on perintöosa, jonka väkivaltaiset Kaikkivaltiaalta saavat.
14 Vokser hans Sønner, er det for Sværdet, hans Afkom mættes ikke med Brød;
Jos hänellä on paljonkin lapsia, ovat ne miekan omia; eikä hänen jälkeläisillään ole leipää ravinnoksi.
15 de øvrige bringer Pesten i Graven, deres Enker kan ej holde Klage over dem.
Jotka häneltä jäävät, ne saattaa rutto hautaan, eivätkä hänen leskensä pidä itkiäisiä.
16 Opdynger han Sølv som Støv og samler sig Klæder som Ler
Jos hän kokoaa hopeata kuin multaa ja kasaa vaatteita kuin savea,
17 han samler, men den retfærdige klæder sig i dem, og Sølvet arver den skyldfri;
kasatkoon: vanhurskas pukee ne päällensä, ja viaton perii hopean.
18 han bygger sit Hus som en Edderkops, som Hytten, en Vogter gør sig;
Hän rakentaa talonsa niinkuin kointoukka, se on kuin suojus, jonka vartija kyhää.
19 han lægger sig rig, men for sidste ang, han slår Øjnene op, og er det ej mer;
Rikkaana hän menee levolle: 'Ei häviä mitään'; hän avaa silmänsä, ja kaikki on mennyttä.
20 Rædsler når ham som Vande, ved Nat river Stormen ham bort;
Kauhut yllättävät hänet kuin tulvavedet, yöllä tempaa hänet mukaansa rajuilma.
21 løftet af Østenstorm farer han bort, den fejer ham væk fra hans Sted.
Itätuuli vie hänet, niin että hän menee menojaan, ja puhaltaa hänet pois paikaltansa.
22 Skånselsløst skyder han på ham, i Hast må han fly fra hans Hånd;
Jumala ampuu häneen nuolensa säälimättä; hänen täytyy paeta hänen kättänsä, minkä voi.
23 man klapper i Hænderne mod ham og piber ham bort fra hans Sted!
Silloin paukutetaan hänelle kämmeniä ja vihelletään hänelle hänen asuinpaikaltansa."
