Job 19
1 Så tog Job til Orde og svarede:
Job vastasi ja sanoi:
2 "Hvor længe vil I krænke min Sjæl og slå mig sønder med Ord?
"Kuinka kauan te vaivaatte minun sieluani ja runtelette minua sanoillanne?
3 I håner mig nu for tiende Gang, mishandler mig uden Skam.
Jo kymmenenkin kertaa olette minua häväisseet, häpeämättä te minua rääkkäätte.
4 Har jeg da virkelig fejlet, hænger der Fejl ved mig?
Olenko todella hairahtunut, yöpyykö hairahdukseni minun luonani?
5 Eller gør I jer store imod mig og revser mig ved at smæde?
Tahi voitteko todella ylvästellä minua vastaan ja todistaa minun ansainneen häpeäni?
6 Så vid da, at Gud har bøjet min Ret, omspændt mig med sit Net.
Tietäkää siis, että Jumala on tehnyt minulle vääryyttä ja on kietonut minut verkkoonsa.
7 Se, jeg skriger: Vold! men får ikke Svar, råber om Hjælp, der er ingen Ret.
Katso, minä huudan: 'Väkivaltaa!' enkä saa vastausta; huudan apua, mutta ei ole mitään oikeutta.
8 Han spærred min Vej, jeg kom ikke frem, han hylled mine Stier i Mørke;
Hän on aidannut tieni, niin etten pääse ylitse, ja on levittänyt pimeyden poluilleni.
9 han klædte mig af for min Ære, berøved mit Hoved Kronen,
Hän on riisunut minulta kunniani ja ottanut kruunun minun päästäni.
10 brød mig ned overalt, så jeg må bort, oprykked mit Håb som Træet;
Hän repi minut maahan joka puolelta, niin että olen mennyttä, ja hän tempasi irti toivoni niinkuin puun.
11 hans Vrede blussede mod mig, han regner mig for sin Fjende;
Hän päästi vihansa syttymään minua vastaan ja piti minua vihollisenansa.
12 samlede rykker hans Flokke frem og bryder sig Vej imod mig, de lejrer sig om mit Telt.
Hänen sotajoukkonsa tulivat yhdessä ja tekivät tiensä minua vastaan ja leiriytyivät minun majani ympärille.
13 Mine Brødre har fjernet sig fra mig, Venner er fremmede for mig,
Veljeni hän on minusta loitontanut; tuttavani ovat minusta aivan vieraantuneet.
14 mine nærmeste og Hendinge holder sig fra mig, de, der er i mit Hus, har glemt mig;
Läheiseni ovat minusta luopuneet, ja uskottuni ovat unhottaneet minut.
15 mine Piger regner mig for en fremmed, vildfremmed er jeg i deres Øjne;
Ne, jotka talossani majailevat, ja palvelijattareni pitävät minua muukalaisena, minä olen tullut vieraaksi heidän silmissään.
16 ej svarer min Træl, når jeg kalder, jeg må trygle ham med min Mund;
Minä kutsun palvelijaani, eikä hän vastaa; minun suuni täytyy nöyrästi rukoilla häntä.
17 ved min Ånde væmmes min Hustru, mine egne Brødre er jeg en Stank;
Hengitykseni on vastenmielinen vaimolleni, hajuni on äitini pojista ilkeä.
18 selv Drenge agter mig ringe, når jeg reljser mig, taler de mod mig;
Poikasetkin halveksivat minua; kun nousen, niin he puhuvat minusta pilkkojaan.
19 Standsfælleræmmes til Hobe ved mig, de, jeg elskede, vender sig mod mig.
Kaikki seuratoverini inhoavat minua, ja ne, joita minä rakastin, ovat kääntyneet minua vastaan.
20 Benene hænger fast ved min Hud, med Kødet i Tænderne slap jeg bort.
Luuni ovat tarttuneet nahkaani, ihooni, eikä minusta ole enää kuin ikenet jäljellä.
21 Nåde, mine Venner, Nåde, thi Guds Hånd har rørt mig!
Armahtakaa minua, armahtakaa, te, minun ystäväni, sillä Jumalan käsi on minuun koskenut.
22 Hvi forfølger og I mig som Gud og mættes ej af mit Kød?
Miksi vainoatte minua niinkuin Jumala, ettekä saa kylläänne minun lihastani?
23 Ak, gid mine Ord blev skrevet op, blev tegnet op i en Bog,
Oi, jospa minun sanani kirjoitettaisiin muistiin, jospa ne piirrettäisiin kirjaan,
24 med Griffel af Jern, med Bly indristet i Hlippen for evigt!
rautataltalla ja lyijyllä hakattaisiin kallioon ikuisiksi ajoiksi!
25 Men jeg ved, at min Løser lever, over Støvet vil en Forsvarer stå frem.
Mutta minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.
26 Når min sønderslidte Hud er borte, skal jeg ud fra mit Kød skue Gud,
Ja sittenkuin tämä nahka on yltäni raastettu ja olen ruumiistani irti, saan minä nähdä Jumalan.
27 hvem jeg skal se på min Side; ham skal mine Øjne se, ingen fremmed! Mine Nyrer forgår i mit Indre!
Hänet olen minä näkevä apunani; minun silmäni saavat nähdä hänet-eikä vieraana. Munaskuuni hiukeavat sisimmässäni.
28 Når I siger: "Hor vi skal forfølge ham, Sagens Rod vil vi udfinde hos ham!"
Kun sanotte: 'Kuinka vainoammekaan häntä!' -minusta muka löydetään asian juuri-
29 så tag jer i Vare for Sværdet; thi Vrede rammer de lovløse, at I skal kende, der kommer en Dom!
niin peljätkää miekkaa, sillä viha on kohtaava miekanalaisia pahoja töitä, tietääksenne, että tuomari on."
