Salme 68
1 Til Sangmesteren. Af David. En Salme. En Sang.
Davidin Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle. Nouskaan Jumala, että hänen vihollisensa hajoitettaisiin; ja jotka häntä vihaavat, paetkaat hänen edestänsä.
2 Naar Gud staar op, da splittes hans Fjender, hans Avindsmænd flyr for hans Aasyn,
Aja heitä pois, niinkuin savu ajetaan pois; niinkuin vedenvaha sulaa tulen edessä, niin hukkukaan jumalattomat Jumalan kasvoin edessä.
3 som Røg henvejres, saa henvejres de; som Voks, der smelter for Ild, gaar gudløse til Grunde for Guds Aasyn.
Mutta vanhurskaat riemuitkaan ja iloitkaan Jumalan edessä, ja riemuitkaan ilossa.
4 Men retfærdige frydes og jubler med Glæde og Fryd for Guds Aasyn.
Veisatkaan Jumalalle, veisatkaat kiitosta hänen nimellensä; tehkäät hänelle tietä, joka istuu ylimmäisten taivasten päällä; hänen nimensä on Herra, ja iloitkaat hänen edessänsä.
5 Syng for Gud, lovsyng hans Navn, hyld ham, der farer frem gennem Ørknerne! HERREN er hans Navn, jubler for hans Aasyn,
Joka on orpoin isä ja leskein tuomari: hän on Jumala pyhässä asumisessansa.
6 faderløses Fader, Enkers Værge, Gud i hans hellige Bolig,
Jumala, joka yksinäisten antaa asua huoneessa, ja vie vangit ulos oikeudella; mutta vastahakoiset asuvat kuivassa.
7 Gud, som bringer ensomme hjem, fører Fanger ud til Lykke; men genstridige bor i tørre Egne.
Jumala, koskas kävit kansas edellä, koskas vaelsit korvessa, (Sela)
8 Da du drog ud, o Gud, i Spidsen for dit Folk, skred frem gennem Ørkenen, (Sela) da rystede Jorden,
Niin maa vapisi ja taivaat tiukkuivat Jumalan edessä: tämä Sinai, Jumalan edessä, joka Israelin Jumala on.
9 ja, Himlen dryppede for Guds Aasyn, for Guds Aasyn, Israels Guds.
Mutta nyt sinä, Jumala, annat armollisen sateen, ja virvoitat perimises, joka väsynyt on.
10 Regn i Strømme lod du falde, o Gud, din vansmægtende Arvelod styrkede du;
Että sinun laumas siinä asuis: Jumala, sinä virvoitat hyvyydelläs raadolliset.
11 din Skare tog Bolig der, for de arme sørged du, Gud, i din Godhed.
Herra antaa sanan suurella evankelistain joukolla.
12 Ord lægger Herren de Kvinder i Munden, som bringer Glædesbud, en talrig Hær:
Sotaväen kuninkaat pakenevat, he pakenevat; ja kotona asuva jakaa saaliit.
13 »Hærenes Konger flyr, de flyr, Husets Frue uddeler Bytte.
Kuin te tarhain välissä makaatte, niin mettisen sulat ovat silatut hopialla, ja hänen siipensä ruskialla kullalla.
14 Vil I da blive imellem Foldene? Duens Vinger dækkes af Sølv, dens Fjedre af gulgrønt Guld.
Kuin Kaikkivaltias siinä joka paikassa kuninkaat levittää, niin Zalmonissa valaisee kuin lumi.
15 Da den Almægtige splittede Kongerne der, faldt der Sne paa Zalmon.«
Jumalan vuori on hedelmällinen vuori: korkia vuori on se hedelmällinen vuori.
16 Et Gudsbjerg er Basans Bjerg, et Bjerg med spidse Tinder er Basans Bjerg;
Miksi te, suuret vuoret, kippaatte? Tämä on Jumalan vuori, jossa hän mielistyy asumaan; ja Herra asuu siellä ijankaikkisesti.
17 Hvi skæver I Bjerge med spidse Tinder til Bjerget, Gud ønsked til Bolig, hvor HERREN ogsaa vil bo for evigt?
Jumalan rattaita on monta tuhatta kertaa tuhatta: Herra on heissä, pyhässä Sinaissa.
18 Titusinder er Guds Vogne, tusinde Gange tusinde, HERREN kom fra Sinaj til Helligdommen.
Sinä astuit ylös korkeuteen, ja olet vangiksi ottanut vankeuden. Sinä olet lahjoja saanut ihmisille: vastahakoiset myös, että Herra Jumala siellä kumminkin asuu.
19 Du steg op til det høje, du bortførte Fanger, Gaver tog du blandt Mennesker, ogsaa iblandt de genstridige, at du maatte bo der, HERRE, o Gud.
Kiitetty olkoon Herra joka päivä! Jumala panee kuorman meidän päällemme; mutta hän myös auttaa meitä, (Sela)
20 Lovet være Herren! Fra Dag til Dag bærer han vore Byrder; Gud er vor Frelse. (Sela)
Meillä on Jumala, Jumala, joka auttaa, ja Herra, Herra, joka kuolemasta vapahtaa.
21 En Gud til Frelse er Gud for os, hos den Herre HERREN er Udgange fra Døden.
Mutta Jumala särkee vihollistensa pään heidän päänlakeinsa kanssa, jotka pysyvät heidän synneissänsä.
22 Men Fjendernes Hoveder knuser Gud, den gudløses Isse, der vandrer i sine Synder.
Herra sanoo: minä palautan (muutamat) lihavista; meren syvyydestä minä heitä palautan,
23 Herren har sagt: »Jeg henter dem hjem fra Basan, henter dem hjem fra Havets Dyb,
Että sinun jalkas tulis painetuksi veressä, ja koirais kieli sinun vihollisistas.
24 at din Fod maa vade i Blod, dine Hundes Tunger faa del i Fjenderne.«
He näkivät, Jumala, kuinkas vaellat; kuinkas, minun Jumalani ja kuninkaani, pyhässä vaellat:
25 Se paa Guds Højtidstog, min Guds, min Konges Højtidstog ind i Helligdommen!
Laulajat käyvät edellä, ja sitte leikarit piikain seassa, jotka kanteleita soittavat.
26 Sangerne forrest, saa de, der spiller, i Midten unge Piger med Pauker:
Kiittäkäät Herraa Jumalaa seurakunnissa, te Israelin lähteestä.
27 »Lover Gud i Festforsamlinger, Herren, I af Israels Kilde!«
Siellä hallitsee heitä vähä Benjamin, Juudan päämiehet joukkoinensa, Zebulonin päämiehet, Naphtalin päämiehet.
28 Der er liden Benjamin forrest, Judas Fyrster i Flok, Zebulons Fyrster, Naftalis Fyrster.
Sinun Jumalas on käskenyt sinun olla väkevän: vahvista Jumala se, minkä sinä meissä tehnyt olet.
29 Opbyd, o Gud, din Styrke, styrk, hvad du gjorde for os, o Gud!
Sinun templis tähden, joka on Jerusalemissa, pitää kuninkaat sinulle lahjoja viemän.
30 For dit Tempels Skyld skal Konger bringe dig Gaver i Jerusalem.
Nuhtele ruovon petoa, härkäin laumaa kansain vasikkain kanssa, jotka kumartaen tuovat hopeakankeja: hajoittanut on hän kansat, jotka mielellänsä sotivat.
31 Tru ad Dyret i Sivet, Tyreflokken, Folkeslags Herrer, saa de hylder dig med deres Sølvstykker. Adsplit Folkeslag, der elsker Strid!
Egyptin päämiehet tulevat: Etiopia ojentaa käsiänsä Jumalalle.
32 De kommer med Olie fra Ægypten, Ætioperne iler til Gud med fulde Hænder.
Te maan valtakunnat, veisatkaat Jumalalle, veisatkaat kiitosta Herralle, (Sela)
33 I Jordens Riger, syng for Gud, lovsyng HERREN;
Sille joka asuu taivaissa joka paikassa, hamasta alusta: katso, hän antaa jylinälle voiman.
34 hyld ham, der farer frem paa Himlenes Himle, de gamle! Se, han løfter sin Røst, en vældig Røst.
Antakaat Jumalalle voima: hänen herrautensa on Israelissa, ja hänen voimansa pilvissä.
35 Giv Gud Ære! Over Israel er hans Højhed, Hans Vælde i Skyerne, frygtelig er Gud i sin Helligdom, Israels Gud; han giver Folket Styrke og Kraft. Lovet være Gud!
Jumala on ihmeellinen pyhässänsä, hän on Israelin Jumala: hän antaa kansalle väen ja voiman: kiitetty olkoon Jumala!
