Salme 2

1 Hvorfor fnyser Hedninger, hvi pønser Folkefærd paa, hvad faafængt er?

Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?

2 Jordens Konger rejser sig, Fyrster samles til Raad mod HERREN og mod hans Salvede:

Maan kuninkaat nousevat, ruhtinaat yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen voideltuansa vastaan:

3 »Lad os sprænge deres Baand og kaste Rebene af os!«

"Katkaiskaamme heidän kahleensa, heittäkäämme päältämme heidän köytensä".

4 Han, som troner i Himlen, ler, Herren, han spotter dem.

Hän, joka taivaassa asuu, nauraa; Herra pilkkaa heitä.

5 Saa taler han til dem i Vrede, forfærder dem i sin Harme:

Kerran hän on puhuva heille vihassansa, peljättävä heitä hirmuisuudessaan:

6 »Jeg har dog indsat min Konge paa Zion, mit hellige Bjerg!«

"Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin, pyhälle vuorelleni".

7 Jeg kundgør HERRENS Tilsagn. Han sagde til mig: »Du er min Søn, jeg har født dig i Dag!

Minä ilmoitan, mitä Herra on säätänyt. Hän lausui minulle: "Sinä olet minun poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.

8 Bed mig, og jeg giver dig Hedningefolk til Arv og den vide Jord i Eje;

Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinun perinnöksesi ja maan ääret sinun omiksesi.

9 med Jernspir skal du knuse dem og sønderslaa dem som en Pottemagers Kar!«

Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, niinkuin saviastian sinä särjet heidät."

10 Og nu, I Konger, vær kloge, lad eder raade, I Jordens Dommere,

Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.

11 tjener HERREN i Frygt, fryd jer med Bæven!

Palvelkaa Herraa pelvolla ja iloitkaa vavistuksella.

12 Kysser Sønnen, at ikke han vredes og I forgaar! Snart blusser hans Vrede op. Salig hver den, der lider paa ham!

Antakaa suuta pojalle, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä hänen vihansa syttyy äkisti. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.