Salme 122

1 Sang til Festrejserne. Af David. Jeg frydede mig, da de sagde til mig: »Vi drager til HERRENS Hus!«

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

2 Saa staar vore Fødder da i dine Porte, Jerusalem,

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

3 Jerusalem bygget som Staden, hvor Folket samles;

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

4 thi didop drager Stammerne, HERRENS Stammer: en Vedtægt for Israel om at prise HERRENS Navn.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

5 Thi der staar Dommersæder, Sæder for Davids Hus.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

6 Bed om Jerusalems Fred! Ro finde de, der elsker dig!

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

7 Der raade Fred paa din Mur, Tryghed i dine Borge!

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

8 For Brødres og Frænders Skyld vil jeg ønske dig Fred,

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

9 for HERREN vor Guds Hus's Skyld vil jeg søge dit Bedste.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.