Salme 116
1 Halleluja! Jeg elsker HERREN, thi han hører min Røst, min tryglende Bøn,
Sitä minä rakastan, että Herra kuulee minun rukoukseni äänen;
2 ja, han bøjed sit Øre til mig, jeg paakaldte HERRENS Navn.
Että hän korvansa kallistaa minun puoleeni; sentähden minä avukseni huudan häntä elinaikanani.
3 Dødens Baand omspændte mig, Dødsrigets Angster greb mig, i Trængsel og Nød var jeg stedt. (Sheol h7585)
Kuoleman paulat ovat minun piirittäneet, ja helvetin ahdistukset ovat minun löytäneet: minä tulin vaivaan ja tuskaan. (Sheol h7585)
4 Jeg paakaldte HERRENS Navn: »Ak, HERRE, frels min Sjæl!«
Mutta minä avukseni huudan Herran nimeä: o Herra, pelasta minun sieluni!
5 Naadig er HERREN og retfærdig, barmhjertig, det er vor Gud;
Herra on armollinen ja vanhurskas, ja meidän Jumalamme on laupias.
6 HERREN vogter enfoldige, jeg var ringe, dog frelste han mig.
Herra kätkee yksinkertaiset: kuin minä olin kovin vaivattu, niin hän minua autti.
7 Vend tilbage, min Sjæl, til din Ro, thi HERREN har gjort vel imod dig!
Palaja taas, minun sieluni, sinun lepoos; sillä Herra tekee hyvästi sinulle.
8 Ja, han fried min Sjæl fra Døden, mit Øje fra Graad, min Fod fra Fald.
Sillä sinä olet sieluni temmannut pois kuolemasta, silmäni kyynelistä, jalkani kompastuksesta.
9 Jeg vandrer for HERRENS Aasyn udi de levendes Land;
Minä vaellan Herran edessä eläväin maassa.
10 jeg troede, derfor talte jeg, saare elendig var jeg,
Minä uskon, sentähden minä puhun; mutta minä sangen vaivataan.
11 sagde saa i min Angst: »Alle Mennesker lyver!«
Minä sanoin hämmästyksessä: kaikki ihmiset ovat valehteliat.
12 Hvorledes skal jeg gengælde HERREN alle hans Velgerninger mod mig?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa, jotka hän minulle teki?
13 Jeg vil løfte Frelsens Bæger og paakalde HERRENS Navn.
Minä otan sen autuaallisen kalkin, ja saarnaan Herran nimeä.
14 Jeg vil indfri HERREN mine Løfter i Paasyn af alt hans Folk.
Minä maksan lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
15 Kostbar i HERRENS Øjne er hans frommes Død.
Hänen pyhäinsä kuolema on kallis Herran edessä.
16 Ak, HERRE, jeg er jo din Tjener, din Tjener, din Tjenerindes Søn, mine Lænker har du løst.
O Herra! minä olen sinun palvelias, minä olen sinun palvelias, sinun piikas poika: sinä olet minun siteeni vallallensa päästänyt.
17 Jeg vil ofre dig Lovprisningsoffer og paakalde HERRENS Navn;
Minä uhraan sinulle kiitosuhria, ja Herran nimeä saarnaan.
18 mine Løfter vil jeg indfri HERREN i Paasyn af alt hans Folk
Minä maksan Herralle lupaukseni kaiken hänen kansansa edessä,
19 i HERRENS Hus's Forgaarde og i din Midte, Jerusalem!
Herran huoneen esikartanoissa, keskellä sinua, Jerusalem. Halleluja!
