Ordsprogene 23
1 Naar du sidder til Bords hos en Stormand, mærk dig da nøje, hvem du har for dig,
Koskas istus ja syöt jonkun herran kanssa, niin ota visu vaari, kuka edessäs on.
2 og sæt dig en Kniv paa Struben, i Fald du er alt for sulten.
Ja pane veitsi kaulaas, jos sinä tahdot henkes pitää.
3 Attraa ikke hans lækre Retter, thi det er svigefuld Kost.
Älä himoitse hänen herkustansa; sillä se on petollinen leipä.
4 Slid dig ikke op for at vinde dig Rigdom, brug ej din Forstand dertil!
Älä vaivaa sinuas tullakses rikkaksi, ja lakkaa sinun viisaudesta.
5 Skal dit Blik flyve efter den uden at finde den? Visselig gør den sig Vinger som Ørnen, der flyver mod Himlen.
Älä lennätä silmiäs sen jälkeen, jota et sinä taida saada; sillä se tekee itsellensä siivet niinkuin kotka, ja lentää taivasta päin.
6 Spis ej den misundeliges Brød, attraa ikke hans lækre Retter;
Älä syö leipää kateen kanssa, ja älä himoitse hänen hänen herkkuansa.
7 thi han sidder med karrige Tanker; han siger til dig: »Spis og drik!« men hans Hjerte er ikke med dig.
Sillä niinkuin hän itse sydämessänsä ajattelee, niin se on; hän sanoo sinulle: syö ja juo, ja ei kuitenkaan ole hänen mielensä sinun kanssas.
8 Den Bid, du har spist, maa du udspy, du spilder dine fagre Ord.
Sinun palas, jotka syönyt olet, pitää sinun oksentaman, ja sinun ystävälliset puhees pitää hukkaan tuleman.
9 Tal ikke for Taabens Ører, thi din kloge Tale agter han ringe.
Älä puhu hullun korvissa; sillä hän katsoo sinun toimellisen puheen ylön.
10 Flyt ej ældgamle Skel, kom ikke paa faderløses Mark;
Älä siirrä takaperin entisiä rajoja, ja älä mene orpoin pellolle.
11 thi deres Løser er stærk, han fører deres Sag imod dig.
Sillä heidän lunastajansa on voimallinen: hän toimittaa heidän asiansa sinua vastaan.
12 Vend dit Hjerte til Tugt, dit Øre til Kundskabs Ord.
Anna sydämes kuritukseen, ja korvas toimelliseen puheesen.
13 Spar ej Drengen for Tugt; naar du slaar ham med Riset, undgaar han Døden;
Älä lakkaa lasta kurittamasta; sillä jos sinä häntä vitsalla lyöt, niin ei hän kuole.
Sinä lyöt häntä vitsalla, vaan sinä vapahdat hänen sielunsa helvetistä. (Sheol h7585)
15 Min Søn, er dit Hjerte viist, saa glæder mit Hjerte sig ogsaa,
Poikani, jos sinä viisas olet, niin myös sydämeni iloitsee.
16 og mine Nyrer jubler, naar dine Læber taler, hvad ret er!
Ja minun munaskuuni ovat riemuiset, koska sinun huules puhuvat, mikä oikia on.
17 Dit Hjerte være ikke skinsygt paa Syndere, men stadig ivrigt i HERRENS Frygt;
Älköön sinun sydämes kiivoitelko syntisiä, vaan olkoon Herran pelvossa joka päivä.
18 en Fremtid har du visselig da, dit Haab bliver ikke til intet.
Sillä se on sinulle viimein hyväksi, ja ei sinun odottamises puutu.
19 Hør, min Søn, og bliv viis, lad dit Hjerte gaa den lige Vej.
Kuule, poikani, ja ole viisas, ja johdata sydämes tielle.
20 Hør ikke til dem, der svælger i Vin, eller dem, der fraadser i Kød;
Älä ole juomarien ja syömärien seassa.
21 thi Dranker og Fraadser forarmes, Søvn giver lasede Klæder.
Sillä juomarit ja syömärit köyhtyvät, ja unikeko pitää ryysyissä käymän.
22 Hør din Fader, som avlede dig, ringeagt ikke din gamle Moder!
Kuule isääs, joka sinun siittänyt on, ja älä katso äitiäs ylön, kuin hän vanhaksi tulee.
23 Køb Sandhed og sælg den ikke, Visdom, Tugt og Forstand.
Osta totuutta, ja älä sitä myy, niin myös viisautta, oppia ja ymmärrystä.
24 Den retfærdiges Fader jubler; har man avlet en Vismand, glædes man ved ham;
Vanhurskaan isä suuresti riemuitsee; ja joka viisaan siittänyt on, hän iloitsee hänestä.
25 din Fader og Moder glæde sig, hun, der fødte dig, juble!
Anna isäs ja äitis iloita; ja riemuitkaan se, joka sinun synnyttänyt on.
26 Giv mig dit Hjerte, min Søn, og lad dine Øjne synes om mine Veje!
Anna minulle, poikani, sydämes, ja sinun silmäs pitäköön minun tieni.
27 Thi en bundløs Grav er Skøgen, den fremmede Kvinde, en snæver Brønd;
Sillä portto on syvä kuoppa, ja vieras vaimo on ahdas kaivo.
28 ja, som en Stimand ligger hun paa Lur og øger de troløses Tal blandt Mennesker.
Ja hän väijyy niinkuin saalista, ja saattaa monta tottelemattomaksi ihmisten seassa.
29 Hvem har Ak, og hvem har Ve, hvem har Kiv, og hvem har Klage? Hvem har Saar uden Grund, hvem har sløve Øjne?
Kussa on kipu? kussa murhe? kussa tora? kussa valitus? kenellä haavat ilman syytä? kenellä punaiset silmät?
30 De, som sidder sent over Vinen, som kommer for at smage den stærke Drik.
Siinä, kussa viinan tykönä viivytään, ja tullaan tyhjentämään, mitä sisälle pantu on.
31 Se ikke til Vinen, hvor rød den er, hvorledes den perler i Bægeret; den glider saa glat,
Älä katsele viinaa, vaikka se punoittaa, ja on selkiänä lasissa, ja huokiasti menee alas;
32 men bider til sidst som en Slange og spyr sin Gift som en Øgle;
Vaan viimeiseltä puree se niinkuin käärme, ja pistää niinkuin kyykäärme.
33 dine Øjne skuer de sælsomste Ting, og bagvendt taler dit Hjerte;
Niin katsovat sinun silmäs muita vaimoja, ja sinun sydämes puhuu toimettomia asioita,
34 du har det, som laa du midt i Havet, som laa du oppe paa en Mastetop.
Ja sinä tulet niinkuin se, joka makaa keskellä merta, ja niinkuin se joka makaa ylhäällä haahden pielen päässä.
35 »De slog mig, jeg følte ej Smerte, gav mig Hug, jeg mærked det ikke; naar engang jeg vaagner igen, saa søger jeg atter til Vinen!«
Sinä sanot; he löivät minua, vaan en minä kipua tuntenut; he sysivät minua, ja en minä tiennyt. Kuin minä herään, niin tahdon minä vielä niin tehdä, ja sitä enempi etsiä.
