Ordsprogene 19
1 Bedre Fattigmand med lydefri Færd end en, som gaar Krogveje, er han end rig.
Köyhä joka siveydessä vaeltaa, on parempi kuin väärä huulissansa, joka kuitenkin tyhmä on.
2 At mangle Kundskab er ikke godt, men den træder fejl, som har Hastværk.
Joka ei toimella laita, ei hänelle hyvin käy; ja joka on nopsa jaloista, se loukkaa itsensä.
3 Et Menneskes Daarskab øder hans Vej, men paa HERREN vredes hans Hjerte.
Ihmisen tyhmyys eksyttää hänen tiensä, niin että hänen sydämensä vihastuu Herraa vastaan.
4 Gods skaffer mange Venner, den ringe skiller hans Ven sig fra.
Tavara tekee monta ystävää, vaan köyhä hyljätään ystäviltä.
5 Det falske Vidne undgaar ej Straf; den slipper ikke, som farer med Løgn.
Ei väärä todistaja pidä pääsemän rankaisematta; joka rohkiasti valehtelee, ei hänen pidä selkeemän.
6 Mange bejler til Stormands Yndest, og alle er Venner med gavmild Mand.
Moni rukoilee päämiestä, ja jokainen on hänen ystävänsä, joka lahjoja jakaa.
7 Fattigmands Frænder hader ham alle, end mere skyr hans Venner ham da. Ej frelses den, som jager efter Ord.
Köyhää vihaavat kaikki hänen veljensä, ja hänen ystävänsä vetäytyvät taamma hänestä; ja joka sanoihin luottaa, ei hän saa mitään.
8 Den, der vinder Vid, han elsker sin Sjæl, og den, der vogter paa Indsigt, faar Lykke.
Joka viisas on, hän rakastaa henkeänsä, ja joka toimellinen on, se löytää hyvän.
9 Det falske Vidne undgaar ej Straf, og den, der farer med Løgn, gaar under.
Väärä todistaja ei pidä pääsemän rankaisematta; ja joka rohkiasti valehtelee, se kadotetaan.
10 Vellevned sømmer sig ikke for Taabe, end mindre for Træl at herske over Fyrster.
Ei hullulle sovi hyvät päivät, paljoa vähemmin palvelian päämiehiä hallita.
11 Klogskab gør Mennesket sindigt, hans Ære er at overse Brøde.
Joka on kärsivällinen, se on toimellinen ihminen; ja se on hänelle kunniaksi, että hän viat välttää.
12 Som Brøl af en Løve er Kongens Vrede, som Dug paa Græs er hans Gunst.
Kuninkaan viha on niinkuin nuoren jalopeuran kiljuminen; mutta hänen ystävyytensä on niinkuin kaste ruoholle.
13 Taabelig Søn er sin Faders Ulykke, Kvindekiv er som ustandseligt Tagdryp.
Hullu poika on isänsä murhe, ja riitainen vaimo on niinkuin alinomainen pisaroitseminen.
14 Hus og Gods er Arv efter Fædre, en forstandig Hustru er fra HERREN.
Huoneet ja tavarat peritään vanhemmilta, vaan toimellinen emäntä tulee Herralta.
15 Dovenskab sænker i Dvale, den lade Sjæl maa sulte.
Laiskuus tuo unen, ja joutilas sielu kärsii nälkää.
16 Den vogter sin Sjæl, som vogter paa Budet, men skødesløs Vandel fører til Død.
Joka käskyt pitää, hän on vapahtanut henkensä; vaan joka tiensä hylkää, hänen pitää kuoleman.
17 Er man god mod den ringe, laaner man HERREN, han gengælder en, hvad godt man har gjort.
Jöka köyhää armahtaa, hän lainaa Herralle, joka hänen hyvän työnsä hänelle jälleen maksava on.
18 Tugt din Søn, imens der er Haab, ellers stiler du efter at slaa ham ihjel.
Kurita lastas, koska vielä toivo on; mutta älä pyydä häntä tappaa;
19 Den, som er hidsig, maa bøde, ved Skaansel gør man det værre.
Sillä suuri julmuus saattaa vahingon: sentähden laske vallallensa, ja kurita häntä toistamiseen.
20 Hør paa Raad og tag ved Lære, saa du til sidst bliver viis.
Kuule neuvoa ja ota kuritus vastaan, tullakses vihdoinkin viisaaksi.
21 I Mands Hjerte er mange Tanker, men HERRENS Raad er det, der staar fast.
Monet aivoitukset oavt miehen sydämessä; mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 Vinding har man af Godhed, hellere fattig end Løgner.
Ihmiselle kelpaa hänen laupeutensa, ja köyhä mies on parempi kuin valehtelia.
23 HERRENS Frygt er Vej til Liv, man hviler mæt og frygter ej ondt.
Herran pelko saattaa elämän, ja se pysyy ravittuna, ettei mikään paha häntä lähesty.
24 Den lade rækker til Fadet, men fører ej Haanden til Munden.
Laiska kätkee kätensä poveensa, ja ei vie sitä jälleen suuhunsa.
25 Faar Spottere Hug, bliver tankeløs klog, ved Revselse faar den forstandige Kundskab.
Jos pilkkaajaa lyödään, niin taitamatoin tulee viisaaksi; ja jos toimellista lyödään, niin hän tulee toimelliseksi.
26 Mishandle Fader og bortjage Moder gør kun en daarlig, vanartet Søn.
Joka vaivaa isäänsä, ja ajaa ulos äitinsä, hän on häpeemätöin ja kirottu lapsi.
27 Hør op, min Søn, med at høre paa Tugt og saa fare vild fra Kundskabsord.
Lakkaa poikani, kuuntelemasta sitä neuvoa, joka sinua viettelee pois toimellisesta opista.
28 Niddingevidne spotter Retten, gudløses Mund er glubsk efter Uret.
Väärä todistus häpäisee tuomion, ja jumalattomain suu nielee vääryyden.
29 Slag er rede til Spottere, Hug til Taabers Ryg.
Pilkkaajille on rangaistus valmistettu, ja haavat hulluin selkään.
