Ordsprogene 16
1 Hjertets Raad er Menneskets sag. Tungens Svar er fra HERREN.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 En Mand holder al sin Færd for ren, men HERREN vejer Aander.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Vælt dine Gerninger paa HERREN, saa skal dine Planer lykkes.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 Alt skabte HERREN, hvert til sit, den gudløse ogsaa for Ulykkens Dag.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Hver hovmodig er HERREN en Gru, visselig slipper han ikke for Straf.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 Ved Mildhed og Troskab sones Brøde, ved HERRENS Frygt undviger man ondt.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 Naar HERREN har Behag i et Menneskes Veje, gør han endog hans Fjender til Venner.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Bedre er lidet med Retfærd end megen Vinding med Uret.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 Menneskets Hjerte udtænker hans Vej, men HERREN styrer hans Fjed.
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 Der er Gudsdom paa Kongens Læber, ej fejler hans Mund, naar han dømmer.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 Ret Bismer og Vægtskaal er HERRENS, hans Værk er alle Posens Lodder.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 Gudløs Færd er Konger en Gru, thi ved Retfærd grundfæstes Tronen.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 Retfærdige Læber har Kongens Yndest, han elsker den, der taler oprigtigt.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 Kongens Vrede er Dødens Bud, Vismand evner at mildne den.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 I Kongens Aasyns Lys er der Liv, som Vaarregnens Sky er hans Yndest.
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 At vinde Visdom er bedre end Guld, at vinde Indsigt mere end Sølv.
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 De retsindiges Vej er at vige fra ondt; den vogter sit Liv, som agter paa sin Vej.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Hovmod gaar forud for Fald, Overmod forud for Snublen.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 Hellere sagtmodig med ydmyge end dele Bytte med stolte.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 Vel gaar det den, der mærker sig Ordet; lykkelig den, der stoler paa HERREN.
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 Den vise kaldes forstandig, Læbernes Sødme øger Viden.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 Kløgt er sin Mand en Livsens Kilde, Daarskab er Daarers Tugt.
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 Den vises Hjerte giver Munden Kløgt, paa Læberne lægger det øget Viden.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Hulde Ord er som flydende Honning, søde for Sjælen og sunde for Legemet.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 Mangen Vej synes Manden ret, og saa er dens Ende dog Dødens Veje.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 En Arbejders Hunger arbejder for ham, thi Mundens Krav driver paa ham.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 En Nidding graver Ulykkesgrave, det er, som brændte der Ild paa hans Læber.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 Rænkefuld Mand sætter Splid; den, der bagtaler, skiller Venner.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 Voldsmand lokker sin Næste og fører ham en Vej, der ikke er god.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 Den, der stirrer, har Rænker for; knibes Læberne sammen, har man fuldbyrdet ondt.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 Graa Haar er en dejlig Krone, den vindes paa Retfærds Vej.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 Større end Helt er sindig Mand, større at styre sit Sind end at tage en Stad.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 I Brystfolden rystes Loddet, det falder, som HERREN vil.
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.
