Ordsprogene 13
1 Viis Søn elsker tugt, spotter hører ikke paa skænd.
Viisas poika kuulee isän kuritusta, mutta pilkkaaja ei ota nuhdetta kuullaksensa.
2 Af sin Munds Frugt nyder en Mand kun godt, til Vold staar troløses Hu.
Suunsa hedelmästä saa nauttia hyvää, mutta uskottomilla on halu väkivaltaan.
3 Vogter man Munden, bevarer man Sjælen, den aabenmundede falder i Vaade.
Joka suistaa suunsa, se säilyttää henkensä, mutta avosuinen joutuu turmioon.
4 Den lade attraar uden at faa, men flittiges Sjæl bliver mæt.
Laiskan sielu haluaa, saamatta mitään, mutta ahkerain sielu tulee ravituksi.
5 Den retfærdige hader Løgnetale, den gudløse spreder Skam og Skændsel.
Vanhurskas vihaa valhepuhetta, mutta jumalattoman meno on iljettävä ja häpeällinen.
6 Retfærd skærmer, hvo lydefrit vandrer, Synden fælder de gudløse.
Vanhurskaus varjelee nuhteettomasti vaeltavan, mutta jumalattomuus syöksee syntisen kumoon.
7 Mangen lader rig og ejer dog intet, mangen lader fattig og ejer dog meget.
Toinen on olevinaan rikas, omistamatta mitään, toinen olevinaan köyhä, vaikka on tavaraa paljon.
8 Mands Rigdom er Løsepenge for hans Liv, Fattigmand faar ingen Trusel at høre.
Rikkautensa saa mies antaa henkensä lunnaiksi, mutta köyhän ei tarvitse uhkauksia kuunnella.
9 Retfærdiges Lys bryder frem, gudløses Lampe gaar ud.
Vanhurskasten valo loistaa iloisesti, mutta jumalattomien lamppu sammuu.
10 Ved Hovmod vækkes kun Splid, hos dem, der lader sig raade, er Visdom.
Ylpeys tuottaa pelkkää toraa, mutta jotka ottavat neuvon varteen, niillä on viisaus.
11 Rigdom, vundet i Hast, smuldrer hen, hvad der samles Haandfuld for Haandfuld, øges.
Tyhjällä saatu tavara vähenee, mutta joka vähin erin kokoaa, se saa karttumaan.
12 At bie længe gør Hjertet sygt, opfyldt Ønske er et Livets Træ.
Pitkä odotus tekee sydämen sairaaksi, mutta täyttynyt halu on elämän puu.
13 Den, der lader haant om Ordet, slaas ned, den, der frygter Budet, faar Løn.
Joka sanaa halveksii, joutuu sanan pantiksi; mutta joka käskyä pelkää, saa palkan.
14 Vismands Lære er en Livsens Kilde, derved undgaas Dødens Snarer.
Viisaan opetus on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
15 God Forstand vinder Yndest, troløses Vej er deres Undergang.
Hyvä ymmärrys tuottaa suosiota, mutta uskottomien tie on koleikkoa.
16 Hver, som er klog, gaar til Værks med Kundskab, Taaben udfolder Daarskab.
Jokainen mielevä toimii taitavasti, mutta tyhmä levittää hulluutta.
17 Gudløs Budbringer gaar det galt, troværdigt Bud bringer Lægedom.
Jumalaton sanansaattaja suistuu turmioon, mutta uskollinen lähetti on kuin lääke.
18 Afvises Tugt, faar man Armod og Skam; agtes paa Revselse, bliver man æret.
Köyhyys ja häpeä kuritusta vierovalle, kunnia nuhdetta noudattavalle!
19 Opfyldt Ønske er sødt for Sjælen, at vige fra ondt er Taaber en Gru.
Tyydytetty halu on sielulle suloinen, pahan karttaminen tyhmille kauhistus.
20 Omgaas Vismænd, saa bliver du viis, ilde faren er Taabers Ven.
Vaella viisasten kanssa, niin viisastut; tyhmäin seuratoverin käy pahoin.
21 Vanheld følger Syndere, Lykken naar de retfærdige.
Syntisiä vainoaa onnettomuus, mutta vanhurskaat saavat onnen palkakseen.
22 Den gode efterlader Børnebørn Arv, til retfærdige gemmes Synderens Gods.
Hyvä jättää perinnön lastensa lapsillekin, mutta syntisen tavara talletetaan vanhurskaalle.
23 Paa Fattigfolks Nyjord er rigelig Føde, mens mangen rives bort ved Uret.
Köyhien uudiskyntö antaa runsaan ruuan; mutta moni tuhoutuu, joka ei oikeudessa pysy.
24 Hvo Riset sparer, hader sin Søn, den, der elsker ham, tugter i Tide.
Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan; mutta joka häntä rakastaa, se häntä ajoissa kurittaa.
25 Den retfærdige spiser, til Sulten er stillet, gudløses Bug er tom.
Vanhurskas saa syödä kylläksensä, mutta jumalattomain vatsa jää vajaaksi.
