< Job 37 >
1 Ja, derover skælver mit Hjerte, bævende skifter det Sted!
Eny, izany no mampitepotepo ny foko ka mampiemponempona azy hiala amin’ ny fitoerany.
2 Lyt dog til hans bragende Røst, til Drønet, der gaar fra hans Mund!
Mihainoa dia mihainoa ny fikotrokotroky ny feony sy ny rohona izay mivoaka avy amin’ ny vavany.
3 Han slipper det løs under hele Himlen, sit Lys til Jordens Ender;
Mandefa izany ho eny ambanin’ ny lanitra rehetra Izy, ary ny helatra hatramin’ ny faran’ ny tany.
4 efter det brøler hans Røst, med Højhed brager hans Torden; han sparer ikke paa Lyn, imedens hans Stemme høres.
Manarakaraka izany, dia misy feo mirohondrohona; Mampikotrokotroka ny feon’ ny fahalehibiazany Izy, ka rehefa re ny feony, dia tsy sakanany ny helatra.
5 Underfuldt lyder Guds Tordenrøst, han øver Vælde, vi fatter det ej.
Mahagaga ny fikotrokotrok’ Andriamanitra amin’ ny feony; Manao zava-dehibe tsy takatry ny saintsika Izy.
6 Thi han siger til Sneen: »Fald ned paa Jorden!« til Byger og Regnskyl: »Bliv stærke!«
Fa ny oram-panala baikoiny hoe: Milatsaha eny ambonin’ ny tany ianao; Ary toy izany koa ny ranonorana mivatravatra, eny, dia ny ranonorany mivatravatra mafy.
7 For alle Mennesker sætter han Segl, at de dødelige alle maa kende hans Gerning.
Mampiohona ny tanan’ ny olona rehetra Izy, mba samy hahalala izany ny olona rehetra izay nataony;
8 De vilde Dyr søger Ly og holder sig i deres Huler:
Ary miditra ao am-piereny koa ny bibidia ka mamitsaka ao an-davany.
9 Fra Kammeret kommer der Storm, fra Nordens Stjerner Kulde.
Avy any atsimo ny tadio, ary entin’ ny rivotra avy any avaratra ny hatsiaka.
10 Ved Guds Aande bliver der Is, Vandfladen lægges i Fængsel.
Ny fofonain’ Andriamanitra mahamisy ranomandry, ka voageja ny rano malalaka.
11 Saa fylder han Skyen med Væde, Skylaget spreder hans Lys;
Ny rahona matevina tambesarany rano, ary ny rahon’ ny helatra dia ampieleziny;
12 det farer hid og did og bugter sig efter hans Tanke og udfører alt, hvad han byder, paa hele den vide Jord,
Dia mihodinkodina araka ny fitarihany azy ireo hanatanteraka izay rehetra andidiany azy eny ambonin’ ny tany eran’ izao tontolo izao,
13 hvad enten han slynger det ud som Svøbe, eller han sender det for at velsigne.
Na alatsany ho famaizana raha tokony ho an’ ny taniny izany na ho famindram-po kosa.
14 Job du maa lytte hertil, træd frem og mærk dig Guds Underværker!
Mihainoa izany, ry Joba; Mijanona, ka mba diniho ny fahagagana ataon’ Andriamanitra.
15 Fatter du, hvorledes Gud kan magte dem og lade Lys straale frem fra sin Sky?
Fantatrao va ny fanamboaran’ Andriamanitra ireny sy ny fampitselatselany ny helatry ny rahony?
16 Fatter du Skyernes Svæven, den Alvises Underværker?
Fantatrao va ny fihevahevan’ ny rahona matevina, dia ny fahagagana avon’ Ilay tanteraka amin’ ny fahalalana?
17 Du, hvis Klæder ophedes, naar Jorden døser ved Søndenvind?
Hianao izay mahatsiaro ny fitafianao ho mafana, raha migaingaina ny andro azon’ ny rivotra avy any atsimo,
18 Hvælver du Himlen sammen med ham, fast som det støbte Spejl?
Moa ianao niara-nanao taminy va, raha namelatra ny habakabaka Izy, izay mitoetra mafy toy ny zavatra manganohano natao an-idina?
19 Lær mig, hvad vi skal sige ham! Intet kan vi faa frem for Mørke.
Mba ampianaro anay ary izay holazainay aminy; Fa tsy hitanay izay halahatray noho ny aizina,
20 Meldes det ham, at jeg taler? Siger en Mand, at han er fra Samling?
Holazaina aminy va, raha miteny aho? Moa misy olona maniry ho levona tokoa va?
21 Og nu: Man ser ej Lyset, skygget af mørke Skyer, men et Vejr farer hen og renser Himlen,
Tsy hita ankehitriny ny mazava, Izay mamirapiratra any amin’ ny rahona: Nefa raha mandalo ny rivotra, dia mampisava azy ihany izany.
22 fra Norden kommer en Lysning. Over Gud er der frygtelig Højhed,
Avy any avaratra no ihavian’ ny mazava mitarehim-bolamena; Ao amin’ Andriamanitra ny voninahitra mahatahotra.
23 og den Almægtige finder vi ikke. Almægtig og rig paa Retfærd bøjer han ikke Retten;
Ny Tsitoha, tsy mahita Azy isika; Izay lehibe amin’ ny hery sy ny fitsarana mbamin’ ny fahamarinana tanteraka dia tsy mba mampahory.
24 derfor frygter Mennesker ham, men af selv kloge ænser han ingen.
Koa izany no atahoran’ ny olona Azy; Tsy mety mijery izay manao azy ho hendry Izy.