< Job 33 >

1 Men hør nu Job, paa min Tale og lyt til alle mine Ord!
"Mutta kuule nyt, Job, minun puhettani, ja ota korviisi kaikki minun sanani.
2 Se, jeg har aabnet min Mund, min Tunge taler i Ganen;
Katso, minä olen avannut suuni, kieleni puhuu suulakeni alla.
3 mine Ord er talt af oprigtigt Hjerte, mine Læber fører lutret Tale.
Vilpittömästä sydämestä lähtevät sanani; mitä tietävät, sen huuleni suoraan sanovat.
4 Guds Aand har skabt mig, den Almægtiges Aande har givet mig Liv.
Jumalan henki on minut luonut, ja Kaikkivaltiaan henkäys elävöittää minut.
5 Svar mig, i Fald du kan, rust dig imod mig, mød frem!
Vastaa minulle, jos taidat; varustaudu minua vastaan, nouse taisteluun.
6 Se, jeg er din Lige for Gud, ogsaa jeg er taget af Ler;
Katso, Jumalan edessä minä olen samanlainen kuin sinä: hyppysellinen savea olen minäkin.
7 Rædsel for mig skal ikke skræmme dig, min Haand skal ej ligge tyngende paa dig.
Katso, ei käy minusta kauhu, joka sinut peljästyttää, eikä minun painoni ole raskaana ylläsi.
8 Dog, det har du sagt i mit Paahør, jeg hørte saa lydende Ord:
Mutta sinä olet sanonut korvieni kuullen, minä olen kuullut sinun sanojesi äänen:
9 »Jeg er ren og uden Brøde, lydeløs, uden Skyld;
'Puhdas minä olen, rikoksesta vapaa; olen viaton, eikä minussa ole vääryyttä.
10 men han søger Paaskud imod mig, regner mig for sin Fjende;
Katso, hän keksii vihan syitä minua vastaan, hän pitää minua vihollisenansa;
11 han lægger mine Fødder i Blokken, vogter paa alle mine Veje.«
hän panee minun jalkani jalkapuuhun, vartioitsee kaikkia minun polkujani.'
12 Se, der har du Uret, det er mit Svar, thi Gud er større end Mennesket.
Katso, sinä et ole oikeassa-niin minä vastaan sinulle-sillä Jumala on suurempi kuin ihminen.
13 Hvorfor tvistes du med ham, fordi han ej svarer paa dine Ord?
Miksi olet riidellyt häntä vastaan, jos hän ei vastaa kaikkiin ihmisen sanoihin?
14 Thi paa een Maade taler Gud, ja paa to, men man ænser det ikke:
Sillä Jumala puhuu tavalla ja puhuu toisella; sitä vain ei huomata.
15 I Drømme, i natligt Syn, naar Dvale falder paa Mennesker, naar de slumrende hviler paa Lejet;
Unessa, öisessä näyssä, kun raskas uni valtaa ihmiset ja he nukkuvat vuoteillansa,
16 da aabner han Menneskers Øre, gør dem angst med Skræmmebilleder
silloin hän avaa ihmisten korvat ja sinetillä vahvistaa heidän saamansa kurituksen,
17 for at faa Mennesket bort fra Uret og udrydde Hovmod af Manden,
kääntääkseen ihmisen pois pahasta teosta ja varjellakseen miestä ylpeydestä,
18 holde hans Sjæl fra Graven, hans Liv fra Vaabendød.
säästääkseen hänen sielunsa haudasta ja hänen henkensä syöksymästä peitsiin.
19 Eller han revses med Smerter paa Lejet, uafbrudt staar der Kamp i hans Ben;
Myös kuritetaan häntä tuskalla vuoteessansa, kun hänen luissaan on lakkaamaton kapina,
20 Livet i ham væmmes ved Brød og hans Sjæl ved lækker Mad;
ja hänen henkensä inhoaa leipää ja hänen sielunsa herkkuruokaa.
21 hans Kød svinder hen, saa det ikke ses, hans Knogler, som før ikke saas, bliver blottet;
Hänen lihansa kuihtuu näkymättömiin, ja hänen luunsa, ennen näkymättömät, paljastuvat.
22 hans Sjæl kommer Graven nær, hans Liv de dræbende Magter.
Näin lähenee hänen sielunsa hautaa ja hänen henkensä kuolonvaltoja.
23 Hvis da en Engel er paa hans Side, een blandt de tusind Talsmænd, som varsler Mennesket Tugt,
Jos silloin on hänen puolellansa enkeli, välittäjä, yksi tuhansista, todistamassa ihmisen puolesta hänen vilpittömyyttään,
24 og den viser ham Naade og siger: »Fri ham fra at synke i Graven, Løsepenge har jeg faaet!«
niin Jumala armahtaa häntä ja sanoo: 'Vapauta hänet, ettei hän mene hautaan; minä olen saanut lunastusmaksun'.
25 da svulmer hans Legem af Friskhed, han oplever atter sin Ungdom.
Silloin hänen ruumiinsa taas uhkuu nuoruuden voimaa, hän palajaa takaisin nuoruutensa päiviin.
26 Han beder til Gud, og han er ham naadig, han skuer med Jubel hans Aasyn, fortæller Mennesker om sin Frelse.
Hän rukoilee Jumalaa, ja Jumala mielistyy häneen ja antaa hänen riemuiten katsella hänen kasvojaan; niin hän palauttaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
27 Han synger det ud for Folk: »Jeg synded og krænkede Retten og fik dog ej Løn som forskyldt!
Hänpä nyt laulaa muille ihmisille ja sanoo: 'Minä olin tehnyt syntiä ja vääristänyt oikean, mutta ei sitä kostettu minulle;
28 Han har friet min Sjæl fra at fare i Grav, mit Liv ser Lyset med Lyst!«
hän pelasti minun sieluni joutumasta hautaan, ja minun henkeni saa iloiten katsella valkeutta'.
29 Se, alle disse Ting gør Gud to Gange, ja tre med Mennesket
Katso, kaiken tämän tekee Jumala kahdesti ja kolmastikin ihmiselle,
30 for at redde hans Sjæl fra Graven, saa han skuer Livets Lys!
palauttaakseen hänen sielunsa haudasta ja antaakseen elämän valkeuden hänelle loistaa.
31 Lyt til og hør mig, Job, ti stille, saa jeg kan tale!
Tarkkaa, Job, kuule minua; vaikene ja anna minun puhua.
32 Har du noget at sige, saa svar mig, tal, thi gerne gav jeg dig Ret;
Mutta jos sinulla on, mitä sanoa, niin vastaa minulle; puhu, sillä mielelläni soisin sinun olevan oikeassa.
33 hvis ikke, saa høre du paa mig, ti stille, at jeg kan lære dig Visdom!
Ellei, niin kuule minua; vaikene, niin minä opetan sinulle viisautta."

< Job 33 >