Job 33
1 Men hør nu Job, paa min Tale og lyt til alle mine Ord!
Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
2 Se, jeg har aabnet min Mund, min Tunge taler i Ganen;
Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
3 mine Ord er talt af oprigtigt Hjerte, mine Læber fører lutret Tale.
Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
4 Guds Aand har skabt mig, den Almægtiges Aande har givet mig Liv.
Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
5 Svar mig, i Fald du kan, rust dig imod mig, mød frem!
Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
6 Se, jeg er din Lige for Gud, ogsaa jeg er taget af Ler;
Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
7 Rædsel for mig skal ikke skræmme dig, min Haand skal ej ligge tyngende paa dig.
Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
8 Dog, det har du sagt i mit Paahør, jeg hørte saa lydende Ord:
Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
9 »Jeg er ren og uden Brøde, lydeløs, uden Skyld;
Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
10 men han søger Paaskud imod mig, regner mig for sin Fjende;
Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
11 han lægger mine Fødder i Blokken, vogter paa alle mine Veje.«
Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
12 Se, der har du Uret, det er mit Svar, thi Gud er større end Mennesket.
Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
13 Hvorfor tvistes du med ham, fordi han ej svarer paa dine Ord?
Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
14 Thi paa een Maade taler Gud, ja paa to, men man ænser det ikke:
Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
15 I Drømme, i natligt Syn, naar Dvale falder paa Mennesker, naar de slumrende hviler paa Lejet;
Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
16 da aabner han Menneskers Øre, gør dem angst med Skræmmebilleder
Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
17 for at faa Mennesket bort fra Uret og udrydde Hovmod af Manden,
Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
18 holde hans Sjæl fra Graven, hans Liv fra Vaabendød.
Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
19 Eller han revses med Smerter paa Lejet, uafbrudt staar der Kamp i hans Ben;
Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
20 Livet i ham væmmes ved Brød og hans Sjæl ved lækker Mad;
Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
21 hans Kød svinder hen, saa det ikke ses, hans Knogler, som før ikke saas, bliver blottet;
Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
22 hans Sjæl kommer Graven nær, hans Liv de dræbende Magter.
Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
23 Hvis da en Engel er paa hans Side, een blandt de tusind Talsmænd, som varsler Mennesket Tugt,
Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
24 og den viser ham Naade og siger: »Fri ham fra at synke i Graven, Løsepenge har jeg faaet!«
Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
25 da svulmer hans Legem af Friskhed, han oplever atter sin Ungdom.
Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
26 Han beder til Gud, og han er ham naadig, han skuer med Jubel hans Aasyn, fortæller Mennesker om sin Frelse.
Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
27 Han synger det ud for Folk: »Jeg synded og krænkede Retten og fik dog ej Løn som forskyldt!
Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
28 Han har friet min Sjæl fra at fare i Grav, mit Liv ser Lyset med Lyst!«
Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
29 Se, alle disse Ting gør Gud to Gange, ja tre med Mennesket
Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
30 for at redde hans Sjæl fra Graven, saa han skuer Livets Lys!
Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
31 Lyt til og hør mig, Job, ti stille, saa jeg kan tale!
Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
32 Har du noget at sige, saa svar mig, tal, thi gerne gav jeg dig Ret;
Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
33 hvis ikke, saa høre du paa mig, ti stille, at jeg kan lære dig Visdom!
Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.
