Job 28
1 Sølvet har jo sit Leje, som renses, sit Sted,
"Hopeallakin on suonensa ja löytöpaikkansa kullalla, joka puhdistetaan;
2 Jern hentes op af Jorden, og Sten smeltes om til Kobber.
rauta otetaan maasta, ja kivestä sulatetaan vaski.
3 Paa Mørket gør man en Ende og ransager indtil de dybeste Kroge Mørkets og Mulmets Sten;
Tehdään loppu pimeydestä, ja tutkitaan tyystin kivi, jonka synkkä pilkkopimeä peittää.
4 man bryder en Skakt under Foden, og glemte, foruden Fodfæste, hænger de svævende fjernt fra Mennesker.
Kaivos louhitaan syvälle maan asujain alle; unhotettuina he riippuvat siellä ilman jalan tukea, heiluvat kaukana ihmisten ilmoilta.
5 Af Jorden fremvokser Brød, imedens dens Indre omvæltes som af Ild;
Maasta kasvaa leipä, mutta maan uumenet mullistetaan kuin tulen voimalla.
6 i Stenen der sidder Safiren, og der er Guldstøv i den.
Sen kivissä on safiirilla sijansa, siellä on kultahiekkaa.
7 Stien derhen er Rovfuglen ukendt, Falkens Øje udspejder den ikke;
Polkua sinne ei tiedä kotka, eikä haukan silmä sitä havaitse.
8 den trædes ikke af stolte Vilddyr, Løven skrider ej frem ad den.
Sitä eivät astu ylväät eläimet, ei leijona sitä kulje.
9 Paa Flinten lægger man Haand og omvælter Bjerge fra Roden;
Siellä käydään käsiksi kovaan kiveen, ja vuoret mullistetaan juuriaan myöten.
10 i Klipperne hugger man Gange, alskens Klenodier skuer Øjet;
Kallioihin murretaan käytäviä, ja silmä näkee kaikkinaiset kalleudet.
11 man tilstopper Strømmenes Kilder og bringer det skjulte for Lyset.
Vesisuonet estetään tihkumasta, ja salatut saatetaan päivänvaloon.
12 Men Visdommen — hvor mon den findes, og hvor er Indsigtens Sted?
Mutta viisaus-mistä se löytyy, ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
13 Mennesket kender ikke dens Vej, den findes ej i de levendes Land;
Ei tunne ihminen sille vertaa, eikä sitä löydy elävien maasta.
14 Dybet siger: »I mig er den ikke!« Havet: »Ej heller hos mig!«
Syvyys sanoo: 'Ei ole se minussa', ja meri sanoo: 'Ei se ole minunkaan tykönäni'.
15 Man faar den ej for det fineste Guld, for Sølv kan den ikke købes,
Sitä ei voida ostaa puhtaalla kullalla, eikä sen hintaa punnita hopeassa.
16 den opvejes ikke med Ofirguld, med kostelig Sjoham eller Safir;
Ei korvaa sitä Oofirin kulta, ei kallis onyks-kivi eikä safiiri.
17 Guld og Glar kan ej maale sig med den, den faas ej i Bytte for gyldne Kar,
Ei vedä sille vertoja kulta eikä lasi, eivät riitä sen vaihtohinnaksi aitokultaiset kalut.
18 Krystal og Koraller ikke at nævne. At eje Visdom er mere end Perler,
Koralleja ja kristalleja ei sen rinnalla mainita, ja viisauden omistaminen on helmiä kalliimpi.
19 Ætiopiens Topas kan ej maale sig med den, den opvejes ej med det rene Guld.
Ei vedä sille vertoja Etiopian topaasi, ei korvaa sitä puhdas kulta.
20 Men Visdommen — hvor mon den kommer fra, og hvor er Indsigtens Sted?
Mistä siis tulee viisaus ja missä on ymmärryksen asuinpaikka?
21 Den er dulgt for alt levendes Øje og skjult for Himmelens Fugle;
Se on peitetty kaiken elävän silmiltä, salattu taivaan linnuiltakin.
22 Afgrund og Død maa sige: »Vi hørte kun tale derom.«
Manala ja kuolema sanovat: 'Korvamme ovat kuulleet siitä vain kerrottavan'.
23 Gud er kendt med dens Vej, han ved, hvor den har sit Sted;
Jumala tietää tien sen luokse, hän tuntee sen asuinpaikan.
24 thi han skuer til Jordens Ender, alt under Himmelen ser han.
Sillä hän katsoo maan ääriin saakka, hän näkee kaiken, mitä taivaan alla on.
25 Dengang han fastsatte Vindens Vægt og maalte Vandet med Maal,
Kun hän antoi tuulelle voiman ja määräsi mitalla vedet,
26 da han satte en Lov for Regnen, afmærked Tordenskyen dens Vej,
kun hän sääti lain sateelle ja ukkospilvelle tien,
27 da skued og mønstred han den, han stilled den op og ransaged den.
silloin hän sen näki ja ilmoitti, toi sen esille ja sen myös tutki.
28 Men til Mennesket sagde han: »Se, HERRENS Frygt, det er Visdom, at sky det onde er Indsigt.«
Ja ihmiselle hän sanoi: 'Katso, Herran pelko-se on viisautta, ja pahan karttaminen on ymmärrystä'."
