Job 27
1 Job vedblev at fremsætte sit Tankesprog:
Ja Job puhui vielä sananlaskunsa ja sanoi:
2 Saa sandt Gud lever, som satte min Ret til Side, den Almægtige, som gjorde mig mod i Hu:
Niin totta kuin Jumala elää, joka minun oikeuteni kieltää, ja Kaikkivaltias, joka minun sieluni murheelliseksi saattaa:
3 Saa længe jeg drager Aande og har Guds Aande i Næsen,
Niinkauvan kuin minun henkeni on minussa, ja Jumalalta puhallus minun sieraimissani,
4 skal mine Læber ej tale Uret, min Tunge ej fare med Svig!
Ei pidä minun huuleni vääryyttä puhuman, ja minun kieleni ei pidä petosta ottaman eteensä.
5 Langt være det fra mig at give jer Ret; til jeg udaander, opgiver jeg ikke min Uskyld.
Pois se minusta, että minä sanoisin teidät hurskaaksi, siihenasti kuin minun loppuni tulee, en minä luovu jumalisuudestani.
6 Jeg hævder min Ret, jeg slipper den ikke, ingen af mine Dage piner mit Sind.
Minun oikeudestani, jonka minä pidän, en minä luovu. Minun omatuntoni ei kalva minua koko elinaikani.
7 Som den gudløse gaa det min Fjende, min Modstander som den lovløse!
Mutta minun viholliseni löydetään jumalattomaksi, ja minun vastahakoiseni vääräksi.
8 Thi hvad er den vanhelliges Haab, naar Gud bortskærer og kræver hans Sjæl?
Sillä mikä on ulkokullatun toivo, että hän niin ahne on, koska Jumala ottaa hänen sielunsa pois?
9 Hører mon Gud hans Skrig, naar Angst kommer over ham?
Luuletkos Jumalan kuulevan hänen huutoansa, kuin hänelle ahdistus tulee?
10 Mon han kan fryde sig over den Almægtige, føjer han ham, naar han paakalder ham?
Kuinka hänellä taitaa olla ilo Kaikkivaltiaalta? ja rukoilla Jumalaa joka aika?
11 Jeg vil lære jer om Guds Haand, den Almægtiges Tanker dølger jeg ikke;
Minä opetan teitä Jumalan kädestä, ja mitä Kaikkivaltiaalle kelpaa, en minä salaa.
12 se, selv har I alle set det, hvi har I saa tomme Tanker?
Katso, te olette kaikki taitavinanne; miksi siis te senkaltaisia turhia asioita otatte eteenne?
13 Det er den gudløses Lod fra Gud, Arven, som Voldsmænd faar fra den Almægtige:
Tämä on Jumalalta jumalattoman palkka, ja tyrannein perimys, jonka he Kaikkivaltiaalta saavat:
14 Vokser hans Sønner, er det for Sværdet, hans Afkom mættes ikke med Brød;
Jos hän saa paljon lapsia, niin ne hukataan miekalla, ja hänen sikiänsä ei ravita leivällä.
15 de øvrige bringer Pesten i Graven, deres Enker kan ej holde Klage over dem.
Hänen jälkeenjääneensä pitää haudattaman kuolemaan, ja hänen leskensä ei pidä itkemän.
16 Opdynger han Sølv som Støv og samler sig Klæder som Ler —
Jos hän kokoo rahaa niinkuin tuhkaa, ja valmistaa hänellensä vaatteita niinkuin lokaa,
17 han samler, men den retfærdige klæder sig i dem, og Sølvet arver den skyldfri;
Niin hänen pitää kyllä valmistaman, mutta hurskas pukee ne yllensä, ja viatoin jakaa rahan.
18 han bygger sit Hus som en Edderkops, som Hytten, en Vogter gør sig;
Hän rakentaa huoneensa niinkuin toukka, ja niinkuin vartia tekee itsellensä lakan.
19 han lægger sig rig, men for sidste Gang, han slaar Øjnene op, og er det ej mer;
Rikas kuolee, vaan ei koota: koska joku silmänsä avaa, niin ei häntä enää löydetä.
20 Rædsler naar ham som Vande, ved Nat river Stormen ham bort;
Hänen päällensä lankee pelko niinkuin vesi; rajuilma ottaa varkain hänen yöllä pois.
21 løftet af Østenstorm farer han bort, den fejer ham væk fra hans Sted.
Itätuuli vie hänen pois, että hän hukkuu, ja tuulispää siirtää hänen sialtansa.
22 Skaanselsløst skyder han paa ham, i Hast maa han fly fra hans Haand;
Nämät Jumala hänelle lähettää, ja ei säästä häntä: kaikki pitää hänen kädestänsä puuttuman.
23 man klapper i Hænderne mod ham og piber ham bort fra hans Sted!
Hänen tähtensä pitää käsiä paukutettaman ja vihellettämän, kussa hän on ollut.
