Højsangen 1
1 Højsangen, som er af Salomo.
Salomon korkea veisu.
2 Han kysse mig med Kys af sin Mund; thi din Kærlighed er bedre end Vin.
Hän suuta antakoon minun, suunsa antamisella; sillä sinun rakkautesi on suloisempi kuin viina,
3 Dine Salver ere gode at lugte, dit Navn er som en Salve, der udgydes; derfor elske unge Piger dig.
Sinun hyväin voidettes hajuin tähden. Sinun nimes on vuodatettu öljy; sen piikaiset sinua rakastavat.
4 Drag mig! efter dig ville vi løbe; Kongen førte mig ind i sine inderste Kamre; vi ville fryde os og glæde os i dig, vi ville prise din Kærlighed mere end Vin; de oprigtige elske dig.
Vedä minua, niin me juoksemme perässäs: Kuningas vie minun kammioonsa: Me iloitsemme ja riemuitsemme sinusta, me muistamme sinun rakkauttas enempi kuin viinaa: hurskaat rakastavat sinua.
5 Jeg er sort, dog yndig, I Jerusalems Døtre! som Kedars Pauluner, som Salomos Telte.
Minä olen musta, mutta sangen otollinen, te Jerusalemin tyttäret, niinkuin Kedarin majat, niinkuin Salomon kirjoiteltu vaate.
6 Ser ikke paa mig, at jeg er sort; thi Solen har brændt mig; min Moders Sønner ere blevne vrede paa mig, de have sat mig til Vingaardenes Vogterinde; min Vingaard, som jeg havde, har jeg ikke bevogtet.
Älkäät sitä katsoko, että minä niin musta olen; sillä päivä on minun polttanut: minun äitini lapset vihastuivat minun päälleni: he ovat asettaneet minun viinamäen vartiaksi, mutta en minä varjellut viinamäkeäni.
7 Giv mig til Kende, du, hvem min Sjæl elsker! hvor du vogter, hvor du lader Hjorden ligge om Middagen, at jeg ikke skal være som en Kvinde, der gaar tilhyllet ved dine Medbrødres Hjorde.
Sano minulle sinä, jota minun sieluni rakastaa: kussas laidunta pidät, ja kussas lounaalla lepäät? ettei minun pitäisi poikkeeman kumppanies lauman tykö.
8 Dersom du ikke ved det, du dejligste iblandt Kvinderne! da gak ud i Faarenes Spor, og vogt dine Kid ved Hyrdernes Boliger!
Jos et sinä sinuas tunne, sinä kaikkein ihanaisin vaimoin seassa, niin mene lammasten jäljille, ja kaitse vohlias paimenien huonetten tykönä.
9 Ved Hestene for Faraos Vogn ligner jeg dig, min Veninde!
Minä vertaan sinun, ystäväni, ratsaskaluihini, Pharaon vaunuihin.
10 Dine Kinder ere yndige under Kæderne og din Hals under Perlesnorene.
Sinun sasupääs ovat ihanat pankkuin keskellä, ja sinun kaulas kultakäädyissä.
11 Vi ville gøre dig Guldkæder med Sølvprikker.
Me teemme sinulle kultaiset pankut, hopianastoilla.
12 Saa længe Kongen var i sin Kreds, gav min Nardus sin Lugt.
Kuin kuningas istui pöytänsä tykönä, antoi nardukseni hajunsa.
13 Min elskede er mig en Myrrakugle, som forbliver imellem mine Bryster.
Ystäväni on minun mirrhamkimppuni, joka minun rinnoillani riippuu.
14 Min elskede er mig en Koferdrue, i Vingaardene, udi En-Gedi.
Minun ystäväni on minulle Kyprin viinamarjan rypäle, Engeddin viinamäessä.
15 Se, du, min Veninde! er dejlig; se, du er dejlig, dine Øjne ere Duer.
Katso, armaani, sinä olet ihana: katso, sinä olet ihana, silmäs ovat niinkuin kyhkyläisen silmät.
16 Se, du, min elskede! er yndig, ja yndig, ja, vort Leje er grønt.
Katso, ystäväni, sinä olet ihana ja suloinen, ja meidän vuoteemme myös viheriöitsee.
17 Vore Huses Bjælker ere Cedre, vort Loft er Cypresser.
Meidän huoneemme kaaret ovat sedripuusta, vuolteet hongasta.
