< Salme 80 >
1 Til Sangmesteren; til „Lillierne‟; et Vidnesbyrd; af Asaf, en Psalme.
Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Aasafin todistus; virsi. Kuuntele, Israelin paimen. Sinä, joka johdat Joosefia niinkuin lammaslaumaa, sinä, jonka valtaistuinta kerubit kannattavat, ilmesty kirkkaudessasi.
2 Du Israels Hyrde! vend dine Øren hid, du, der leder Josef som en Hjord, du, som sidder over Keruber, aabenbar dig herligt!
Efraimin, Benjaminin ja Manassen edessä herätä voimasi, tule meidän avuksemme.
3 Rejs din Magt for Efraim og Benjamin og Manasse og kom os til Frelse!
Jumala, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
4 Gud! hjælp os op igen og lad dit Ansigt lyse, saa blive vi frelste!
Herra, Jumala Sebaot, kuinka kauan sinä annat vihasi suitsuta, kun sinun kansasi rukoilee?
5 Herre, Gud Zebaoth! hvor længe har du ladet Vreden ryge uagtet dit Folks Bøn?
Sinä olet syöttänyt heille kyynelten leipää, olet juottanut heille maljoittain kyyneleitä;
6 Du har bespist dem med Taarebrød og givet dem Taarer at drikke i fulde Maal.
olet pannut meidät riidaksi naapureillemme, meidän vihollisemme pilkkaavat meitä.
7 Du sætter os til en Trætte for vore Naboer, og vore Fjender spotte os.
Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.
8 Gud Zebaoth! hjælp os op igen og lad dit Ansigt lyse, saa blive vi frelste.
Sinä siirsit viinipuun Egyptistä, sinä karkoitit pakanat ja istutit sen.
9 Du førte en Vinstok fra Ægypten, du uddrev Hedningerne og plantede den.
Sinä raivasit sille sijan, ja se juurtui ja täytti maan.
10 Du ryddede for den, og den lod sine Rødder rodfæstes og opfyldte Landet.
Se peitti vuoret varjollansa ja oksillansa Jumalan setrit.
11 Bjerge bleve skjulte med dens Skygge, og dens Grene vare som Guds Cedre.
Se levitti köynnöksensä mereen asti ja vesansa Eufrat-virtaan saakka.
12 Den udbreder sine Grene til Havet og sine unge Kviste til Floden.
Miksi sinä särjit aidan sen ympäriltä, niin että kaikki tienkulkijat sitä repivät?
13 Hvorfor har du nedrevet Gærdet om den, saa at alle de, som gaa forbi ad Vejen, plukke i den?
Metsäkarju sitä jyrsii, ja kedon eläimet sitä syövät.
14 Svinet fra Skoven roder om den, og vilde Dyr paa Marken afæde den.
Jumala Sebaot, käänny takaisin, katso alas taivaasta ja näe; ota hoitaaksesi tämä viinipuu
15 Gud Zebaoth! vend dog om; sku ned af Himmelen og se til og besøg denne Vinstok
ja suojaa se, minkä sinun oikea kätesi istutti, tämä taimi, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
16 og den Pode, som din højre Haand plantede, og den Søn, som du gjorde stærk for dig.
Se on tulen polttama, se on karsittu. He hukkuvat sinun kasvojesi uhkauksesta.
17 Den er brændt med Ild, den er omhugget; de omkomme for dit Ansigts Trusel.
Kätesi suojelkoon sinun oikean kätesi miestä, ihmislasta, jonka kasvatit suureksi itseäsi varten.
18 Lad din Haand være over, din højre Haands Mand, over den Menneskens Søn, som du gjorde stærk for dig.
Silloin me emme sinusta luovu. Suo meidän elää, niin me huudamme sinun nimeäsi avuksemme.
19 Saa ville vi ikke vige fra dig; lad du os leve, og vi ville paakalde dit Navn. Herre, Gud Zebaoth; hjælp os op igen, lad dit Ansigt lyse, saa blive vi frelste.
Herra, Jumala Sebaot, saata meidät entisellemme, valista kasvosi, niin me autetuiksi tulemme.