< Salme 67 >
1 Til Sangmesteren; med Strengeleg; en Psalme, en Sang.
Psalmi ja veisu, edelläveisaajalle, kanteleilla. Jumala olkoon meille armollinen, ja siunatkoon meitä! hän valistakoon kasvonsa aina meidän päällemme, (Sela)
2 Gud være os naadig og velsigne os; han lade sit Ansigt lyse for os (Sela)
Että me maan päällä tuntisimme sinun ties, ja kaikkein pakanain seassa sinun autuutes.
3 at man maa kende din Vej paa Jorden, din Frelse iblandt alle Hedninger!
Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.
4 Dig skulle Folkestammerne prise, o Gud! dig skulle Folkestammerne prise alle tilsammen.
Kansat iloitkaan ja riemuitkaan, ettäs kansat oikein tuomitset, ja hallitset kansat maan päällä, (Sela)
5 Folkeslag skulle glæde sig og synge med Fryd; thi du dømmer Folkestammer med Ret, og Folkeslag paa Jorden dem fører du. (Sela)
Sinua, Jumala, kansat kiittäköön: sinua kaikki kansat kiittäköön.
6 Dig skulle Folkestammerne prise, o Gud! dig skulle Folkestammerne prise alle tilsammen.
Maa antaa hedelmänsä; siunatkoon meitä Jumala, meidän Jumalamme.
7 Landet har givet sin Grøde; Gud, vor Gud, vil velsigne os. Gud vil velsigne os, og alle Jordens Grænser skulle frygte ham.
Siunatkoon meitä Jumala, ja kaikki maailma peljätköön häntä.