< Salme 51 >
1 Til Sangmesteren; en Psalme af David,
Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, Kuin propheta Natan tuli hänen tykönsä, sittekuin hän Batseban tykönä käynyt oli. Jumala, ole minulle armollinen sinun hyvyytes tähden: pyyhi pois minun syntini suuren laupiutes tähden.
2 der Profeten Nathan var kommen til ham, efter at han var gaaet ind til Bathseba.
Pese minua hyvin vääryydestäni, ja puhdista minua synnistäni.
3 Gud! vær mig naadig efter din Miskundhed, udslet mine Overtrædelser efter din store Barmhjertighed.
Sillä minä tunnen pahat tekoni, ja minun syntini on aina edessäni.
4 To mig vel af min Misgerning og rens mig Ira min Synd;
Sinua, sinua ainoaa vastaan minä syntiä tein, ja pahasti tein sinun edessäs, ettäs olisit oikia sanoissas ja puhdas tuomitessas.
5 thi mine Overtrædelser kender jeg, og min Synd er altid for mig.
Katso, minä olen synnissä syntynyt, ja minun äitini on synnissä minun siittänyt.
6 Imod dig, imod dig alene har jeg syndet og gjort det onde for dine Øjne, paa det du skal være retfærdig, naar du taler, være ren, naar du dømmer.
Katso, sinä halajat totuutta, joka salaudessa on, ja ilmoitat salatun viisauden minulle.
7 Se, jeg er født i Skyld, og min Moder har undfanget mig i Synd.
Puhdista minua isopilla, että minä puhdistuisin: pese minua, että minä lumivalkiaksi tulisin.
8 Se, til Sandhed i det inderste Hjerte har du Lyst; Visdommen i Hjertedybet lære du mig!
Anna minun kuulla iloa ja riemua, että ne luut ihastuisivat, jotka särkenyt olet.
9 Rens mig fra Synd med Isop, saa jeg bliver ren; to mig, saa jeg bliver hvidere end Sne.
Peitä kasvos minun synneistäni, ja pyyhi pois kaikki pahat tekoni.
10 Lad mig høre Fryd og Glæde; lad de Ben fryde sig, som du har sønderstødt.
Jumala, luo minuun puhdas sydän, ja anna minulle uusi vahva henki.
11 Skjul dit Ansigt for mine Synder og udslet alle mine Misgerninger!
Älä heitä minua pois kasvois edestä, ja älä minulta ota pois sinun Pyhää Henkeäs.
12 Gud! skab mig et rent Hjerte og forny en stadig Aand inden i mig.
Anna minulle taas sinun autuutes ilo, ja sillä hyvällä hengelläs tue minua.
13 Bortkast mig ikke fra dit Ansigt og tag ikke din Helligaand fra mig!
Minä tahdon väärille opettaa sinun ties, että syntiset tykös palajaisivat.
14 Giv mig igen at glædes over din Frelse og ophold mig med en villig Aand!
Päästä minua veren vioista, Jumala, minun autuuteni Jumala, että minun kieleni ylistäis sinun vanhurskauttas.
15 Saa vil jeg lære Overtrædere dine Veje, og Syndere skulle omvende sig til dig.
Avaa, Herra, minun huuleni, että minun suuni ilmoittais sinun kiitokses.
16 Fri mig fra Blodskyld, Gud, min Frelses Gud! saa skal min Tunge synge med Fryd om din Retfærdighed.
Sillä ei sinulle kelpaa uhri, että minä sen antaisin; ja ei polttouhri sinulle ensinkään kelpaa.
17 Herre! oplad mine Læber, saa skal min Mund kundgøre din Pris.
Ne uhrit, jotka Jumalalle kelpaavat, ovat murheellinen henki: ahdistettua ja särjettyä sydäntä et sinä, Jumala, hylkää.
18 Thi du har ikke Lyst til Slagtoffer, ellers vilde jeg give dig det; til Brændoffer har du ikke Behagelighed.
Tee Zionille hyvästi sinun armos jälkeen; rakenna Jerusalemin muurit.
19 Ofre for Gud er en sønderbrudt Aand; et sønderbrudt og sønderstødt Hjerte skal du, o Gud! ikke foragte. Gør vel imod Zion efter din Velbehagelighed, byg Jerusalems Mure, da vil du have Lyst til Retfærdigheds Ofre, Brændofre og Helofre; da skulle de ofre Øksne paa dit Alter.
Silloin sinulle kelpaavat vanhurskauden uhrit, polttouhrit ja muut uhrit: silloin sinun alttarillas härkiä uhrataan.