Salme 37
1 Af David. Lad din Vrede ikke optændes imod de onde; vær ikke nidkær imod dem, som gøre Uret;
Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
2 thi de skulle hastelig falme som Græs, og visne som grønne Urter.
Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
3 Forlad dig paa Herren og gør godt; bo i Landet og nær dig trolig;
Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
4 og forlyst dig i Herren, saa skal han give dig dit Hjertes Begæring.
silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
5 Vælt din Vej paa Herren og forlad dig paa ham, han skal gøre det.
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
6 Og han skal føre din Retfærdighed frem som Lyset og din Ret som Middagsglansen.
Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
7 Ti for Herren og forvent ham; lad din Vrede ikke optændes imod den Mand, hvis Vej lykkes, imod den Mand, som øver Underfundighed.
Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
8 Lad af fra Vrede og lad Heftighed fare, lad din Vrede ikke optændes, den er kun til at gøre ondt.
Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
9 Thi de onde skulle udryddes, men de, som bie efter Herren, de skulle arve Landet.
Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
10 Og endnu et lidet, saa er den ugudelige ikke mere; og naar du giver Agt paa hans Sted, da er han borte.
Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
11 Men de sagtmodige skulle arve Landet og forlyste sig over stor Fred.
Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
12 Den ugudelige optænker Skalkhed imod den retfærdige og skærer Tænder imod ham.
Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
13 Herren skal le ad ham; thi han ser, at hans Dag er kommen.
mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14 De ugudelige have uddraget Sværd og spændt deres Bue at fælde en elendig og fattig, at tage Livet af dem, som vandre i Oprigtighed.
Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
15 Deres Sværd skal komme i deres eget Hjerte, og deres Buer skulle sønderbrydes.
Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
16 Det lidet, som den retfærdige har, er bedre end mange ugudeliges Gods.
Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
17 Thi de ugudeliges Arme skulle sønderbrydes; men Herren opholder de retfærdige.
Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
18 Herren kender de retsindiges Dage, og deres Arv skal blive evindelig.
Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
19 De skulle ikke beskæmmes i den onde Tid, og de skulle mættes i Hungers Dage.
Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20 Thi de ugudelige skulle omkomme, ja, Herrens Fjender, som Engenes Pragt; de ere forsvundne, i Røg forsvundne.
Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
21 En ugudelig maa tage til Laans, og kan ikke betale; men en retfærdig kan forbarme sig og giver.
Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
22 Thi Herrens velsignede skulle arve Landet; men hans forbandede skulle udryddes.
Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
23 Af Herren stadfæstes en Mands Gang, og han vil have Velbehag til hans Vej.
Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
24 Naar han falder, bliver han ikke liggende; thi Herren holder fast ved hans Haand.
Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
25 Jeg har været ung og er bleven gammel; men jeg har ikke set en retfærdig forladt eller hans Sæd at søge efter Brødet.
Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
26 Han forbarmer sig den ganske Dag og laaner ud, og hans Sæd skal blive til en Velsignelse.
Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
27 Vig fra ondt, og gør godt, saa skal du blive boende evindelig.
Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
28 Thi Herren elsker Ret og forlader ikke sine hellige, de ere bevarede evindelig; men de ugudeliges Sæd er udryddet.
Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
29 De retfærdige skulle arve Landet og bo der evindelig.
Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
30 En retfærdigs Mund skal tale Visdom, og hans Tunge skal forkynde Ret.
Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
31 Hans Guds Lov er i hans Hjerte; hans Trin skulle ikke glide.
Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
32 En ugudelig lurer paa den retfærdige og søger efter at dræbe ham.
Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
33 Herren skal ikke overlade ham i hans Haand og ej kende ham skyldig, naar han dømmes.
Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
34 Bi efter Herren og var paa hans Vej, saa skal han ophøje dig til at arve Landet; du skal se paa de ugudeliges Udryddelse.
Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
35 Jeg saa en ugudelig, en Voldsmand; han udbredte sig som et grønt Rodskud.
Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
36 Men han forsvandt og se, han var ikke mere; og jeg søgte efter ham, men han fandtes ikke.
Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
37 Tag Vare paa den retsindige, og se hen til den oprigtige, thi Fredens Mand har en Fremtid.
Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
38 Men Overtrædere skulle ødelægges til Hobe; de ugudeliges Fremtid er borte.
mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
39 Men de retfærdiges Frelse er af Herren, han er deres Styrke i Nødens Tid.
Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
40 Og Herren skal hjælpe dem og udfri dem; han skal udfri dem fra de ugudelige og frelse dem; thi de have forladt sig paa ham.
Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.
