Salme 37
1 Af David. Lad din Vrede ikke optændes imod de onde; vær ikke nidkær imod dem, som gøre Uret;
Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.
2 thi de skulle hastelig falme som Græs, og visne som grønne Urter.
Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.
3 Forlad dig paa Herren og gør godt; bo i Landet og nær dig trolig;
Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.
4 og forlyst dig i Herren, saa skal han give dig dit Hjertes Begæring.
Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.
5 Vælt din Vej paa Herren og forlad dig paa ham, han skal gøre det.
Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.
6 Og han skal føre din Retfærdighed frem som Lyset og din Ret som Middagsglansen.
Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.
7 Ti for Herren og forvent ham; lad din Vrede ikke optændes imod den Mand, hvis Vej lykkes, imod den Mand, som øver Underfundighed.
Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.
8 Lad af fra Vrede og lad Heftighed fare, lad din Vrede ikke optændes, den er kun til at gøre ondt.
Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.
9 Thi de onde skulle udryddes, men de, som bie efter Herren, de skulle arve Landet.
Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.
10 Og endnu et lidet, saa er den ugudelige ikke mere; og naar du giver Agt paa hans Sted, da er han borte.
Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.
11 Men de sagtmodige skulle arve Landet og forlyste sig over stor Fred.
Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.
12 Den ugudelige optænker Skalkhed imod den retfærdige og skærer Tænder imod ham.
Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.
13 Herren skal le ad ham; thi han ser, at hans Dag er kommen.
Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14 De ugudelige have uddraget Sværd og spændt deres Bue at fælde en elendig og fattig, at tage Livet af dem, som vandre i Oprigtighed.
Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.
15 Deres Sværd skal komme i deres eget Hjerte, og deres Buer skulle sønderbrydes.
Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.
16 Det lidet, som den retfærdige har, er bedre end mange ugudeliges Gods.
Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.
17 Thi de ugudeliges Arme skulle sønderbrydes; men Herren opholder de retfærdige.
Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.
18 Herren kender de retsindiges Dage, og deres Arv skal blive evindelig.
Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.
19 De skulle ikke beskæmmes i den onde Tid, og de skulle mættes i Hungers Dage.
Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.
20 Thi de ugudelige skulle omkomme, ja, Herrens Fjender, som Engenes Pragt; de ere forsvundne, i Røg forsvundne.
Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.
21 En ugudelig maa tage til Laans, og kan ikke betale; men en retfærdig kan forbarme sig og giver.
Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.
22 Thi Herrens velsignede skulle arve Landet; men hans forbandede skulle udryddes.
Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.
23 Af Herren stadfæstes en Mands Gang, og han vil have Velbehag til hans Vej.
Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.
24 Naar han falder, bliver han ikke liggende; thi Herren holder fast ved hans Haand.
Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.
25 Jeg har været ung og er bleven gammel; men jeg har ikke set en retfærdig forladt eller hans Sæd at søge efter Brødet.
Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.
26 Han forbarmer sig den ganske Dag og laaner ud, og hans Sæd skal blive til en Velsignelse.
Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.
27 Vig fra ondt, og gør godt, saa skal du blive boende evindelig.
Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.
28 Thi Herren elsker Ret og forlader ikke sine hellige, de ere bevarede evindelig; men de ugudeliges Sæd er udryddet.
Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.
29 De retfærdige skulle arve Landet og bo der evindelig.
Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.
30 En retfærdigs Mund skal tale Visdom, og hans Tunge skal forkynde Ret.
Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.
31 Hans Guds Lov er i hans Hjerte; hans Trin skulle ikke glide.
Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.
32 En ugudelig lurer paa den retfærdige og søger efter at dræbe ham.
Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;
33 Herren skal ikke overlade ham i hans Haand og ej kende ham skyldig, naar han dømmes.
Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.
34 Bi efter Herren og var paa hans Vej, saa skal han ophøje dig til at arve Landet; du skal se paa de ugudeliges Udryddelse.
Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.
35 Jeg saa en ugudelig, en Voldsmand; han udbredte sig som et grønt Rodskud.
Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.
36 Men han forsvandt og se, han var ikke mere; og jeg søgte efter ham, men han fandtes ikke.
Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.
37 Tag Vare paa den retsindige, og se hen til den oprigtige, thi Fredens Mand har en Fremtid.
Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;
38 Men Overtrædere skulle ødelægges til Hobe; de ugudeliges Fremtid er borte.
Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.
39 Men de retfærdiges Frelse er af Herren, han er deres Styrke i Nødens Tid.
Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.
40 Og Herren skal hjælpe dem og udfri dem; han skal udfri dem fra de ugudelige og frelse dem; thi de have forladt sig paa ham.
Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.
