Salme 33
1 Synger med Fryd, I retfærdige, i Herren! Lovsang sømmer sig for de oprigtige.
Riemuitkaat, te vanhurskaat, Herrassa; vakain pitää häntä kauniisti kiittämän.
2 Takker Herren med Harpe; og leger for ham paa Psaltre med ti Strenge.
Kiittäkäät Herraa kanteleilla, veisatkaat hänelle kiitosta kymmenkielisellä psaltarilla.
3 Synger ham en ny Sang, leger lifligt paa Strengeleg med Frydeklang.
Veisatkaat hänelle uusi virsi: veisatkaat jalosti kielten leikissä, helisemisellä.
4 Thi Herrens Ord er ret, og al hans Gerning er trofast.
Sillä Herran sana on totinen, ja mitä hän lupaa, sen hän vahvana pitää.
5 Han elsker Retfærdighed og Dom; Jorden er fuld af Herrens Miskundhed.
Hän rakastaa vanhurskautta ja tuomiota; maa on täynnänsä Herran laupiutta.
6 Himlene ere gjorte ved Herrens Ord og al deres Hær ved hans Munds Aande.
Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki heidän joukkonsa hänen suunsa hengellä.
7 Han holder Vandet sammen i Havet som en Dynge; han lægger de dybe Vande i Forraadskamre.
Hän pitää koossa veden meressä niinkuin roukkiossa, ja kätkee syvyydet.
8 Al Jorden frygte Herren! alle Verdens Indbyggere bæve for ham!
Peljätköön Herraa kaikki maa; häntä peljätköön kaikki maan piirin asuvaiset.
9 Thi han talte, og det skete; han bød, saa stod det der.
Sillä koska hän sanoo, niin se tapahtuu; jos hän käskee, niin se on tehty.
10 Herren gjorde Hedningernes Raad til intet, han forstyrrede Folkenes Tanker.
Herra tekee pakanain neuvot tyhjäksi; hän saattaa kansain ajatukset turhaksi.
11 Herrens Raad bestaar evindelig, hans Hjertes Tanker fra Slægt til Slægt.
Mutta Herran neuvo pysyy ijankaikkisesti, hänen sydämensä ajatukset sukukunnasta sukukuntaan.
12 Saligt er det Folk, hvis Gud Herren er, det Folk, som han udvalgte sig til Arv.
Autuas on se kansa, jonka Herra on Jumala, se kansa, jonka hän itsellensä on perinnöksi valinnut.
13 Herren skuede ud fra Himmelen, han saa alle Menneskens Børn.
Herra katsoi taivaasta alas, ja näki kaikki ihmisten lapset.
14 Han saa ned fra sit Højsæde til alle Jordens Indbyggere.
Vahvalta istuimeltansa katsoi hän kaikkia, jotka maan päällä asuvat.
15 Han er den, som danner deres Hjerter til Hobe, som agter paa alle deres Gerninger.
Hän valmistaa kaikkein heidän sydämensä: hän ymmärtää kaikki heidän työnsä.
16 En Konge frelses ikke ved stor Magt, en vældig fries ikke ved stor Kraft.
Ei kuningasta auta hänen suuri väkensä, eikä sankari vapahdeta suurella voimallansa.
17 Hesten slaar fejl til Frelse og kan ikke redde ved sin store Styrke.
Orhiit ei myös auta; ja heidän suuri väkevyytensä ei pelasta.
18 Se, Herrens Øje er til dem, som ham frygte, som haabe paa hans Miskundhed,
Katso, Herran silmät katsovat niitä, jotka häntä pelkäävät, jotka hänen laupiuteensa toivovat,
19 for at fri deres Sjæl fra Død og holde dem i Live i Hungersnøden.
Että hän pelastais heidän sielunsa kuolemasta, ja elättäis heitä nälän aikana.
20 Vor Sjæl bier efter Herren, han er vor Hjælp og vort Skjold.
Meidän sielumme odottaa Herraa, joka on meidän apumme ja kilpemme!
21 Thi i ham glædes vort Hjerte; thi vi forlade os paa hans hellige Navn.
Sillä meidän sydämemme iloitsee hänessä, ja me toivomme hänen pyhään nimeensä.
22 Herre! din Miskundhed være over os, ligesom vi haabe paa dig!
Olkoon sinun laupiutes, Herra, meidän päällämme, niinkuin me sinuun uskallamme!
