< Salme 26 >
1 Af David. Herre! skaf mig Ret, thi jeg har vandret i min Uskyldighed; og jeg forlader mig paa Herren, jeg skal ikke snuble.
Daavidin virsi. Auta minut oikeuteeni, Herra, sillä minä olen vaeltanut nuhteettomasti ja turvaan horjumatta Herraan.
2 Prøv mig, Herre! og forsøg mig, lutre mine Nyrer og mit Hjerte;
Tutki minua, Herra, ja pane minut koetukselle, koettele minun munaskuuni ja sydämeni.
3 thi din Miskundhed er for mine Øjne, og jeg vandrer i din Sandhed.
Sillä sinun armosi on minun silmäini edessä, ja minä olen vaeltanut sinun totuudessasi.
4 Jeg sidder ikke hos falske Folk og kommer ikke hos underfundige.
En minä istu valheen miesten seurassa enkä kulje salakavalain kanssa.
5 Jeg hader de ondes Forsamling og sidder ikke hos de ugudelige.
Minä vihaan pahojen seuraa enkä istu jumalattomien parissa.
6 Jeg tor mine Hænder i Uskyldighed og holder mig omkring dit Alter, Herre!
Minä pesen käteni viattomuudessa, ja astun kulkueessa sinun alttarisi ympäri, Herra,
7 for at lade mig høre med Taksigelses Røst og for at fortælle alle dine underfulde Gerninger.
antaakseni kuulua kiitokseni äänen ja julistaakseni kaikkia sinun ihmeitäsi.
8 Herre! jeg elsker dit Hus's Bolig og din Æres Tabernakels Sted.
Herra, minä rakastan sinun huonettasi, sinun asuinsijaasi, sitä paikkaa, jossa sinun kirkkautesi asuu.
9 Bortryk ikke min Sjæl med Syndere, eller mit Liv med blodgerrige Folk,
Älä tempaa pois minun sieluani syntisten kanssa äläkä minun henkeäni verenvuodattajain kanssa,
10 i hvis Hænder der er Skændsel, og hvis højre Haand er fuld af Skænk.
joiden käsiä ilkityö tahraa, joiden oikea käsi on lahjuksia täynnä.
11 Men jeg vil vandre i min Uskyldighed; forløs mig og vær mig naadig!
Mutta minä vaellan nuhteettomasti; vapahda minut ja ole minulle armollinen.
12 Min Fod staar paa det jævne; i Forsamlinger vil jeg love Herren.
Minun jalkani seisoo tasaisella maalla; seurakunnan kokouksissa minä kiitän Herraa.