< Salme 25 >
1 En Psalme af David. Til dig, Herre! opløfter jeg min Sjæl.
Daavidin virsi. Sinun tykösi, Herra, minä ylennän sieluni,
2 Jeg forlader mig paa dig, min Gud! lad mig ikke beskæmmes, at mine Fjender ikke skulle fryde sig over mig.
Jumalani, sinuun minä turvaan; älä salli minun joutua häpeään, älkööt viholliseni saako riemuita minusta.
3 Ja, ingen, som bier efter dig, skal beskæmmes; beskæmmes skulle de, som handle troløst uden Aarsag.
Ei yksikään, joka sinua odottaa, joudu häpeään; häpeään joutuvat ne, jotka ovat syyttä uskottomat.
4 Herre! lad mig kende dine Veje, lær mig dine Stier.
Herra, neuvo minulle tiesi, opeta minulle polkusi.
5 Gør, at jeg gaar frem i din Sandhed, og lær mig den; thi du er min Frelses Gud, jeg bier efter dig den ganske Dag.
Johdata minua totuutesi tiellä ja opeta minua, sillä sinä olet minun pelastukseni Jumala. Sinua minä odotan kaiken päivää.
6 Herre! kom din Barmhjertighed og din Miskundhed i Hu; thi de have været fra Evighed.
Muista laupeuttasi, Herra, ja armoasi, sillä ne ovat olleet hamasta iankaikkisuudesta.
7 Kom ikke mine Ungdoms Synder eller mine Overtrædelser i Hu; men kom du mig i Hu efter din Miskundhed for din Godheds Skyld, Herre!
Älä muista minun nuoruuteni syntejä, älä minun rikoksiani; muista minua armosi mukaan, hyvyytesi tähden, Herra.
8 Herren er god og oprigtig, derfor underviser han Syndere om Vejen.
Hyvä ja vakaa on Herra; sentähden hän neuvoo syntiset tielle.
9 Han skal gøre, at de ydmygede komme til Ret, og han skal lære de ydmygede sin Vej.
Hän johdattaa nöyriä oikein, hän opettaa nöyrille tiensä.
10 Alle Herrens Stier ere Miskundhed og Sandhed for dem, som bevare hans Pagt og hans Vidnesbyrd.
Kaikki Herran polut ovat armo ja totuus niille, jotka pitävät hänen liittonsa ja todistuksensa.
11 For dit Navns Skyld, Herre, forlad mig dog min Misgerning; thi den er stor.
Nimesi tähden, Herra, anna anteeksi minun syntivelkani, sillä se on suuri.
12 Hvo er den Mand, som frygter Herren? han skal undervise ham om den Vej, som han skal udvælge.
Kuka on se mies, joka Herraa pelkää-sen hän neuvoo tielle, joka hänen on valittava.
13 Hans Sjæl skal bo i Lyksalighed, og hans Sæd skal arve Landet.
Hänen sielunsa saa nauttia hyvää, ja hänen jälkeläisensä perivät maan.
14 Herrens Omgang er med dem, som frygte ham, og hans Pagt er med dem, til at lade dem kende den.
Herran neuvo on tunnettu niille, jotka häntä pelkäävät, ja hän ilmoittaa heille liittonsa.
15 Mine Øjne ere stedse til Herren; thi han skal drage mine Fødder ud af Garnet.
Minun silmäni katsovat alati Herraan, sillä hän päästää minun jalkani verkosta.
16 Vend dit Ansigt til mig og vær mig naadig; thi jeg er enlig og elendig.
Käänny minun puoleeni, armahda minua, sillä minä olen yksinäinen ja kurja.
17 Mit Hjertes Ængstelser have vidt udbredt sig; før mig ud af mine Trængsler!
Minun sydämeni pakahtuu tuskasta; päästä minut ahdistuksistani.
18 Se hen til min Elendighed og min Møje, og forlad mig alle mine Synder!
Katso minun kurjuuttani ja vaivaani, anna kaikki minun syntini anteeksi.
19 Se hen til mine Fjender, thi de ere mange; og de hade mig med uretfærdigt Had.
Katso minun vihollisiani, kuinka heitä on paljon, ja he vihaavat minua väkivaltaisella vihalla.
20 Bevar min Sjæl og red mig, at jeg ikke beskæmmes, thi jeg tror paa dig.
Varjele minun sieluni ja pelasta minut. Älä salli minun tulla häpeään, sillä sinuun minä turvaan.
21 Lad Retsindighed og Oprigtighed bevare mig; thi jeg bier efter dig.
Nuhteettomuus ja oikeamielisyys varjelkoon minua, sillä sinua minä odotan.
22 Forløs, o Gud, Israel af al dets Nød!
Jumala, vapahda Israel kaikista ahdistuksistansa.