Salme 25
1 En Psalme af David. Til dig, Herre! opløfter jeg min Sjæl.
Davidin Psalmi. Sinun tykös, Herra, ylennän minä sieluni.
2 Jeg forlader mig paa dig, min Gud! lad mig ikke beskæmmes, at mine Fjender ikke skulle fryde sig over mig.
Minun Jumalani! sinuun minä turvaan, älä salli minua häväistä, ettei minun viholliseni iloitsisi minusta.
3 Ja, ingen, som bier efter dig, skal beskæmmes; beskæmmes skulle de, som handle troløst uden Aarsag.
Sillä ei yksikään tule häpiään, joka sinua odottaa; mutta irralliset pilkkaajat saavat häpiän.
4 Herre! lad mig kende dine Veje, lær mig dine Stier.
Herra, osoita minulle sinun ties, ja opeta minulle sinun polkus.
5 Gør, at jeg gaar frem i din Sandhed, og lær mig den; thi du er min Frelses Gud, jeg bier efter dig den ganske Dag.
Johdata minua totuudessas, ja opeta minua; sillä sinä olet Jumala, joka minua autat, yli päivää minä odotan sinua.
6 Herre! kom din Barmhjertighed og din Miskundhed i Hu; thi de have været fra Evighed.
Muista, Herra, laupiuttas ja hyvyyttäs, joka maailman alusta on ollut.
7 Kom ikke mine Ungdoms Synder eller mine Overtrædelser i Hu; men kom du mig i Hu efter din Miskundhed for din Godheds Skyld, Herre!
Älä muista nuoruuteni syntejä ja ylitsekäymistäni; mutta muista minua sinun laupiutes jälkeen, sinun hyvyytes tähden, Herra!
8 Herren er god og oprigtig, derfor underviser han Syndere om Vejen.
Herra on hyvä ja vakaa, sentähden saattaa hän syntiset tielle.
9 Han skal gøre, at de ydmygede komme til Ret, og han skal lære de ydmygede sin Vej.
Hän johdattaa oikeudella raadollisen, ja opettaa siveille hänen tiensä.
10 Alle Herrens Stier ere Miskundhed og Sandhed for dem, som bevare hans Pagt og hans Vidnesbyrd.
Kaikki Herran tiet ovat hyvyys ja totuus niille, jotka hänen liittonsa ja todistuksensa pitävät.
11 For dit Navns Skyld, Herre, forlad mig dog min Misgerning; thi den er stor.
Sinun nimes tähden, Herra, ole armollinen minun pahalle teolleni, joka suuri on.
12 Hvo er den Mand, som frygter Herren? han skal undervise ham om den Vej, som han skal udvælge.
Kuka on se mies, joka Herraa pelkää? sillä hän opettaa parhaan tien.
13 Hans Sjæl skal bo i Lyksalighed, og hans Sæd skal arve Landet.
Hänen sielunsa asuu hyvyydessä, ja hänen sikiänsä omistaa maan.
14 Herrens Omgang er med dem, som frygte ham, og hans Pagt er med dem, til at lade dem kende den.
Herran salaisuus on niillä, jotka häntä pelkäävät, ja liittonsa ilmoittaa hän heille.
15 Mine Øjne ere stedse til Herren; thi han skal drage mine Fødder ud af Garnet.
Minun silmäni katsovat alati Herraa, sillä hän kirvoittaa minun jalkani verkosta.
16 Vend dit Ansigt til mig og vær mig naadig; thi jeg er enlig og elendig.
Käännä sinuas minun puoleeni, ja ole minulle armollinen; sillä minä olen yksinäinen ja raadollinen.
17 Mit Hjertes Ængstelser have vidt udbredt sig; før mig ud af mine Trængsler!
Minun sydämeni murheet ovat moninaiset: vie siis minua ulos tuskistani.
18 Se hen til min Elendighed og min Møje, og forlad mig alle mine Synder!
Katsos minun vaivaisuuteni ja raadollisuuteni puoleen, ja anna kaikki minun syntini anteeksi.
19 Se hen til mine Fjender, thi de ere mange; og de hade mig med uretfærdigt Had.
Katsos, kuinka monta vihollista minulla on? ja sulasta kateudesta he minua vihaavat.
20 Bevar min Sjæl og red mig, at jeg ikke beskæmmes, thi jeg tror paa dig.
Varjele minun sieluni ja vapahda minua, älä laske minua häpiään; sillä sinuun minä turvaan.
21 Lad Retsindighed og Oprigtighed bevare mig; thi jeg bier efter dig.
Vakuus ja oikeus varjelkoon minua; sillä minä odotan sinua.
22 Forløs, o Gud, Israel af al dets Nød!
Jumala, vapahda Israel kaikista tuskistansa.
