< Salme 21 >
1 Til Sangmesteren; en Psalme af David.
Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi. Herra, sinun voimastasi kuningas iloitsee; kuinka suuresti hän riemuitseekaan sinun avustasi!
2 Herre! Kongen glæder sig i din Kraft, og hvor saare fryder han sig ved din Frelse!
Mitä hänen sydämensä halasi, sen sinä hänelle annoit, et kieltänyt, mitä hänen huulensa anoivat. (Sela)
3 Du har givet ham hans Hjertes Begæring og ikke nægtet ham det, hans Læber ønskede. (Sela)
Sinä suot hänelle onnen ja siunauksen, panet hänen päähänsä kultaisen kruunun.
4 Thi du kommer ham i Møde med Velsignelser af godt, du sætter en Krone af Guld paa hans Hoved.
Hän anoi sinulta elämää, sen sinä hänelle annoit: iän pitkän, ainaisen, iankaikkisen.
5 Han begærede Liv af dig, du gav ham det, et langt Levned, evindelig og altid.
Suuri on hänen kunniansa, kun sinä häntä autoit; sinä peität hänet loistolla ja kirkkaudella.
6 Han har stor Ære ved din Frelse; du lægger Majestæt og Hæder paa ham.
Sillä sinä asetat hänet suureksi siunaukseksi ikuisiin aikoihin asti; sinä ilahutat häntä riemulla kasvojesi edessä.
7 Thi du sætter ham til Velsignelser altid, du fryder ham med Glæde for dit Ansigt.
Sillä kuningas luottaa Herraan, ja Korkeimman armo tekee hänet horjumattomaksi.
8 Thi Kongen forlader sig paa Herren, og ved den Højestes Miskundhed skal han ikke rokkes.
Sinun kätesi saavuttaa kaikki sinun vihollisesi, sinun oikea kätesi saavuttaa sinun vihamiehesi.
9 Din Haand skal finde alle dine Fjender; din højre Haand skal finde dine Avindsmænd.
Sinä panet heidät hehkumaan kuin pätsin, kun sinä kasvosi näytät; Herra nielee heidät vihassansa, tuli kuluttaa heidät.
10 Du skal stille dem som for en gloende Ovn, naar du viser dit Ansigt; Herren skal opsluge dem i sin Vrede, og Ild skal fortære dem.
Sinä hävität maan päältä heidän hedelmänsä ja heidän jälkeläisensä ihmislasten keskuudesta.
11 Du skal udslette deres Frugt af Jorden og deres Sæd iblandt Menneskens Børn.
Vaikka he hankkivat pahaa sinua vastaan, miettivät juonia, eivät he mitään voi;
12 Thi de paaførte dig ondt; de udtænkte Anslag, men de kunde ikke fuldkomme det.
sillä sinä ajat heidät pakoon, tähtäät heitä kasvoihin jousesi jänteellä.
13 Thi du skal gøre, at de fly; du sigter med dine Buestrenge imod deres Ansigt. Herre! ophøj dig i din Kraft; vi ville synge og love din Magt.
Nouse voimassasi, Herra! Laulaen ja veisaten me ylistämme sinun väkevyyttäsi.