Salme 147
1 Lover Herren! thi det er godt at synge vor Gud Psalmer; thi det er lifligt, Lovsang sømmer sig.
Halleluja! Hyvä on veisata kiitosta meidän Jumalallemme. Se on suloista; ylistäminen on soveliasta.
2 Herren bygger Jerusalem, han samler de fordrevne af Israel.
Herra rakentaa Jerusalemin, hän kokoaa Israelin karkoitetut.
3 Han helbreder dem, som have et sønderbrudt Hjerte, og forbinder deres Saar.
Hän parantaa ne, joilla on särjetty sydän, ja sitoo heidän haavansa.
4 Han sætter Tal paa Stjernerne, han nævner dem alle sammen ved Navn.
Hän on määrännyt tähtien luvun, hän kutsuu niitä kaikkia nimeltä.
5 Stor er vor Herre og vældig i Kraft, der er intet Maal paa hans Forstand.
Meidän Herramme on suuri, suuri voimassansa, hänen ymmärryksensä on mittaamaton.
6 Herren oprejser de sagtmodige; de ugudelige fornedrer han til Jorden.
Herra pitää pystyssä nöyrät, mutta jumalattomat hän painaa maahan.
7 Svarer Herren med Taksigelse, synger vor Gud Psalmer til Harpe;
Veisatkaa Herralle kiitosvirsi, soittakaa kanteleilla kiitosta meidän Jumalallemme.
8 ham, som bedækker Himmelen med Skyer, ham, som beskikker Regn paa Jorden, ham, som lader Græs gro paa Bjergene;
Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa sateen maalle; hän kasvattaa ruohon vuorille
9 ham, som giver Føde til Kvæget, til Ravnens Unger, som skrige.
ja antaa ruuan eläimille, kaarneen pojillekin, kun ne huutavat.
10 Hans Lyst er ikke Hestens Styrke; han har ikke Behag i Mandens raske Ben.
Ei kelpaa hänelle hevosen voima, ei hän mielisty miehen jalkojen nopeuteen:
11 Behag har Herren til dem, som ham frygte, som haabe paa hans Miskundhed.
Herra mielistyy niihin, jotka häntä pelkäävät, jotka panevat toivonsa hänen armoonsa.
12 O, Jerusalem! pris Herren; o, Zion! lov din Gud.
Kiitä Herraa, Jerusalem. Ylistä Jumalaasi, Siion.
13 Thi han har gjort dine Portes Stænger stærke, han har velsignet dine Børn i din Midte.
Sillä hän tekee lujiksi sinun porttiesi salvat; hän siunaa sinun lapsesi sinun keskelläsi.
14 Han beskikker Fred i dine Landemærker, han mætter dig med den bedste Hvede.
Hän hankkii rauhan sinun rajojesi sisälle, ravitsee sinut parhaalla nisulla.
15 Han sender sit Ord til Jorden, hans Beføling løber saare hastelig.
Hän lähettää sanansa maahan, nopeasti kiitää hänen käskynsä.
16 Han lader Sne lægge sig som Uld, han udstrør Rimfrost som Aske.
Hän antaa sataa lunta niinkuin villaa ja sirottaa härmää niinkuin tuhkaa.
17 Han udkaster sin Is som Billinger; hvo kan staa for hans Kulde?
Hän viskaa rakeitansa niinkuin leivänmuruja; kuka voi kestää hänen pakkastansa?
18 Han sender sit Ord og smelter den; han lader sit Vejr blæse, saa flyde Vandene hen.
Hän lähettää sanansa ja sulattaa rakeet; hän panee tuulensa puhaltamaan, ja vedet virtaavat.
19 Han kundgør Jakob sine Ord, Israel sine Skikke og sine Love.
Hän ilmoittaa sanansa Jaakobille, käskynsä ja oikeutensa Israelille.
20 Saaledes har han ikke gjort ved noget andet Folk, og Lovene dem kende de ikke. Halleluja!
Niin hän ei ole tehnyt yhdellekään pakanakansalle, ja hänen oikeuksiansa ne eivät tunne. Halleluja!
