Salme 147
1 Lover Herren! thi det er godt at synge vor Gud Psalmer; thi det er lifligt, Lovsang sømmer sig.
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 Herren bygger Jerusalem, han samler de fordrevne af Israel.
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 Han helbreder dem, som have et sønderbrudt Hjerte, og forbinder deres Saar.
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 Han sætter Tal paa Stjernerne, han nævner dem alle sammen ved Navn.
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 Stor er vor Herre og vældig i Kraft, der er intet Maal paa hans Forstand.
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 Herren oprejser de sagtmodige; de ugudelige fornedrer han til Jorden.
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 Svarer Herren med Taksigelse, synger vor Gud Psalmer til Harpe;
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 ham, som bedækker Himmelen med Skyer, ham, som beskikker Regn paa Jorden, ham, som lader Græs gro paa Bjergene;
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 ham, som giver Føde til Kvæget, til Ravnens Unger, som skrige.
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 Hans Lyst er ikke Hestens Styrke; han har ikke Behag i Mandens raske Ben.
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 Behag har Herren til dem, som ham frygte, som haabe paa hans Miskundhed.
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 O, Jerusalem! pris Herren; o, Zion! lov din Gud.
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 Thi han har gjort dine Portes Stænger stærke, han har velsignet dine Børn i din Midte.
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 Han beskikker Fred i dine Landemærker, han mætter dig med den bedste Hvede.
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 Han sender sit Ord til Jorden, hans Beføling løber saare hastelig.
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 Han lader Sne lægge sig som Uld, han udstrør Rimfrost som Aske.
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 Han udkaster sin Is som Billinger; hvo kan staa for hans Kulde?
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 Han sender sit Ord og smelter den; han lader sit Vejr blæse, saa flyde Vandene hen.
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 Han kundgør Jakob sine Ord, Israel sine Skikke og sine Love.
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 Saaledes har han ikke gjort ved noget andet Folk, og Lovene dem kende de ikke. Halleluja!
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
