< Salme 126 >

1 Der Herren hjemførte Zions Folk, som vendte tilbage, da vare vi som drømmende,
Matkalaulu. Kun Herra käänsi Siionin kohtalon, niin me olimme kuin unta näkeväiset.
2 da blev vor Mund fyldt med Latter og vor Tunge med Frydesang, da sagde man iblandt Hedningerne: Herren har gjort store Ting imod disse.
Silloin oli meidän suumme naurua täynnä, ja kielemme riemua täynnä; silloin sanottiin pakanain keskuudessa: "Herra on tehnyt suuria heitä kohtaan".
3 Herren har gjort store Ting imod os; vi bleve glade.
Niin, Herra on tehnyt suuria meitä kohtaan; siitä me iloitsemme.
4 Hjemfør, Herre! vore fangne, lig Sydlandets Strømme.
Herra, käännä meidän kohtalomme, niinkuin sadepurot Etelämaassa.
5 De, som saa med Graad, skulle høste med Frydesang.
Jotka kyynelin kylvävät, ne riemuiten leikkaavat.
6 Den, som bærer Sæden, der saas, gaar sin Gang med Graad; men han skal komme med Frydesang, naar han hjembærer sine Neg.
He menevät itkien, kun kylvösiemenen vievät; he palajavat riemuiten, kun lyhteensä tuovat.

< Salme 126 >