< Salme 126 >
1 Der Herren hjemførte Zions Folk, som vendte tilbage, da vare vi som drømmende,
Veisu korkeimmassa Kuorissa. Koska Herra päästää Zionin vangit, niin me olemme niinkuin unta näkeväiset.
2 da blev vor Mund fyldt med Latter og vor Tunge med Frydesang, da sagde man iblandt Hedningerne: Herren har gjort store Ting imod disse.
Silloin meidän suumme naurulla täytetään, ja kielemme on täynnä riemua; silloin sanotaan pakanoissa: Herra on suuria heidän kohtaansa tehnyt.
3 Herren har gjort store Ting imod os; vi bleve glade.
Herra on suuria tehnyt meidän kohtaamme: siitä me olemme iloiset.
4 Hjemfør, Herre! vore fangne, lig Sydlandets Strømme.
Herra! käännä meidän vankiutemme, niinkuin virrat etelässä.
5 De, som saa med Graad, skulle høste med Frydesang.
Jotka kyyneleillä kylvävät, ne ilolla niittävät.
6 Den, som bærer Sæden, der saas, gaar sin Gang med Graad; men han skal komme med Frydesang, naar han hjembærer sine Neg.
He menevät matkaan ja itkevät, ja vievät ulos kalliin siemenen, ja tulevat riemulla, ja tuovat lyhteensä.