Salme 122

1 Jeg glædede mig ved dem, som sagde til mig: Vi ville gaa til Herrens Hus.

Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,

2 Vore Fødder stode i dine Porte, Jerusalem!

Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.

3 Jerusalem, du, som er bygget op som en Stad, der er tæt sammenbygget,

Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,

4 hvorhen Stammerne droge op, Herrens Stammer efter Israels Lov, for at prise Herrens Navn.

Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.

5 Thi der var Stole satte til Dom, Stole for Davids Hus.

Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.

6 Beder om Jerusalems Fred; Ro finde de, som elske dig.

Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!

7 Der være Fred paa din Mur, Ro i dine Paladser!

Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!

8 For mine Brødres og mine Venners Skyld vil jeg sige: Fred være i dig!

Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!

9 For Herrens vor Guds Hus's Skyld vil jeg søge dit Bedste.

Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.