Salme 119
1 Salige ere de fuldkomne i Vandel, de, som vandre i Herrens Lov.
Autuaat ne, joiden tie on nuhteeton, jotka Herran laissa vaeltavat!
2 Salige ere de, som bevare hans Vidnesbyrd, de, som søge ham af ganske Hjerte;
Autuaat ne, jotka ottavat vaarin hänen todistuksistaan, jotka etsivät häntä kaikesta sydämestänsä,
3 og de, som ikke øve Uretfærdighed, men vandre paa hans Veje.
jotka eivät vääryyttä tee, vaan vaeltavat hänen teillään!
4 Du har givet dine Bud, for at de nøje skulle holdes.
Sinä olet asetuksesi säätänyt, että niitä tarkasti noudatettaisiin.
5 Gid mine Veje maatte stadfæstes, at jeg kan holde dine Skikke;
Oi, jospa minun vaellukseni olisi vakaa, niin että noudattaisin sinun käskyjäsi!
6 da skal jeg ikke beskæmmes, naar jeg ser hen til alle dine Bud.
Silloin minä en joudu häpeään, kun katselen kaikkia sinun käskyjäsi.
7 Jeg vil prise dig af et oprigtigt Hjerte, naar jeg lærer din Retfærdigheds Domme at kende.
Minä kiitän sinua vilpittömällä sydämellä, kun opin sinun vanhurskautesi oikeudet.
8 Jeg vil holde dine Skikke, forlad mig ikke aldeles.
Minä noudatan sinun käskyjäsi, älä minua peräti hylkää.
9 Hvormed skal en ung holde sin Sti ren? Derved at han holder sig efter dit Ord.
Kuinka voi nuorukainen pitää tiensä puhtaana? Siten, että hän noudattaa sinun sanaasi.
10 Jeg søgte dig af mit ganske Hjerte, lad mig ikke fare vild fra dine Bud!
Minä etsin sinua kaikesta sydämestäni, älä salli minun eksyä pois sinun käskyistäsi.
11 Jeg gemte dit Ord i mit Hjerte, paa det jeg ikke skulde synde imod dig.
Minä kätken sinun sanasi sydämeeni, etten tekisi syntiä sinua vastaan.
12 Lovet være du, Herre! lær mig dine Skikke.
Kiitetty ole sinä, Herra, opeta minulle käskysi.
13 Jeg forkyndte med mine Læber alle din Munds retfærdige Domme.
Huulillani minä julistan kaikki sinun suusi oikeudet.
14 Jeg glædede mig ved dine Vidnesbyrds Vej som over alle Skatte.
Minä iloitsen sinun todistustesi tiestä, niinkuin kaikkinaisesta rikkaudesta.
15 Jeg vil grunde paa dine Befalinger og se til dine Stier.
Minä tutkistelen sinun asetuksiasi ja katselen sinun polkujasi.
16 Jeg finder min Lyst i dine Skikke, jeg vir ikke glemme dit Ord.
Minä iloitsen sinun käskyistäsi enkä sinun sanaasi unhota.
17 Gør vel imod din Tjener, at jeg maa leve, og jeg vil holde dit Ord.
Tee palvelijallesi hyvin, että minä eläisin ja noudattaisin sinun sanaasi.
18 Aabn mine Øjne, at jeg maa se de underfulde Ting i din Lov.
Avaa minun silmäni näkemään sinun lakisi ihmeitä.
19 Jeg er fremmed paa Jorden, skjul ikke dine Bud for mig!
Minä olen muukalainen maan päällä; älä salaa minulta käskyjäsi.
20 Min Sjæl er knust, saa at jeg længes efter dine Domme alle Tider.
Minun sieluni hiukeaa ikävöidessäni alati sinun oikeuksiasi.
21 Du skældte paa de hovmodige, de bleve forbandede, de, som fore vild fra dine Bud.
Sinä nuhtelet julkeita, kirotuita, jotka poikkeavat pois sinun käskyistäsi.
22 Vælt Forhaanelse og Foragt fra mig; thi jeg har bevaret dine Vidnesbyrd.
Poista minun päältäni häväistys ja ylenkatse, sillä minä otan sinun todistuksistasi vaarin.
23 Endog Fyrster have sat sig ned og holdt Raad imod mig; men din Tjener grunder paa dine Skikke.
Ruhtinaatkin istuvat ja pitävät neuvoa minua vastaan, mutta palvelijasi tutkistelee sinun käskyjäsi.
24 Jeg finder min Lyst i dine Vidnesbyrd, de ere mit Raads Mænd.
Sinun todistuksesi ovat minun iloni, ne ovat minun neuvonantajani.
25 Min Sjæl hænger ved Støvet; hold mig i Live efter dit Ord!
Minun sieluni on vaipunut tomuun; virvoita minua sanasi jälkeen.
26 Jeg opregnede mine Veje, og du bønhørte mig; lær mig dine Skikke!
Minä kerron vaellukseni, ja sinä vastaat minulle; opeta minulle käskysi.
27 Lad mig forstaa dine Befalingers Vej, og jeg vil grunde paa dine underfulde Gerninger.
Saata minut ymmärtämään asetustesi tie, niin minä tutkistelen sinun ihmeitäsi.
28 Min Sjæl svinder hen af Bedrøvelse; oprejs mig efter dit Ord!
Minun sieluni itkee murheesta; vahvista minua sanasi jälkeen.
29 Vend Løgnens Vej fra mig, og skænk mig Naade i din Lov!
Käännä minusta pois valheen tie, ja anna armostasi minulle lakisi.
30 Jeg udvalgte Trofastheds Vej; jeg satte dine Domme for mig.
Minä olen valinnut totuuden tien, olen asettanut eteeni sinun oikeutesi.
31 Jeg hang ved dine Vidnesbyrd; Herre! lad mig ikke beskæmmes.
Minä riipun kiinni sinun todistuksissasi, Herra, älä anna minun joutua häpeään.
32 Jeg vil løbe dine Buds Vej; thi du giver mit Hjerte at aande frit.
Minä juoksen sinun käskyjesi tietä, sillä sinä avarrat minun sydämeni.
33 Lær mig, Herre! dine Skikkes Vej, og jeg vil bevare den indtil Enden.
Opeta minulle, Herra, käskyjesi tie, niin minä seuraan sitä loppuun asti.
34 Undervis mig, at jeg maa bevare din Lov og holde den af ganske Hjerte.
Anna minulle ymmärrys ottaakseni sinun laistasi vaarin ja noudattaakseni sitä kaikesta sydämestäni.
35 Led mig frem ad dine Buds Sti; thi til den har jeg Lyst;
Anna minun vaeltaa sinun käskyjesi polkua, sillä sitä minä halajan.
36 Bøj mit Hjerte til dine Vidnesbyrd og ikke til ulovlig Vinding.
Anna minun sydämeni taipua sinun todistuksiisi, ei väärän voiton puoleen.
37 Bortvend mine Øjne, at de ikke se til Forfængelighed; hold mig i Live paa din Vej!
Käännä silmäni pois turhuutta katselemasta, anna minun saada virvoitus sinun teilläsi.
38 Opfyld for din Tjener dit Ord, som er knyttet til Frygt for dig.
Anna palvelijallesi toteutua lupauksesi, joka on annettu sinua pelkääville.
39 Bortvend min Forsmædelse, som jeg frygtede for; thi dine Domme ere gode.
Poista minusta häväistys, jota pelkään, sillä sinun oikeutesi ovat hyvät.
40 Se, jeg har Længsel efter dine Befalinger; hold mig i Live ved din Retfærdighed!
Katso, minä ikävöitsen sinun asetuksiasi; virvoita minua vanhurskaudellasi.
41 Lad din Miskundhed, o Herre! komme over mig, din Frelse, efter dit Ord.
Tulkoon minulle sinun armosi, Herra, sinun apusi, sinun lupauksesi jälkeen,
42 Og jeg vil svare den, som forhaaner mig, et Ord; thi jeg har sat min Lid til dit Ord.
että minä voisin vastata herjaajalleni; sillä sinun sanaasi minä turvaan.
43 Og tag ikke Sandheds Ord aldeles fra min Mund; thi jeg har ventet paa dine Domme.
Älä ota peräti pois minun suustani totuuden sanaa, sillä sinun oikeuteesi minä panen toivoni.
44 Og jeg vil stedse holde din Lov, evindelig og altid.
Minä tahdon alati noudattaa sinun lakiasi, aina ja iankaikkisesti.
45 Og lad mig vandre i det fri; thi jeg har søgt dine Befalinger.
Silloin minä vaellan avaralla paikalla; sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
46 Og jeg vil tale om dine Vidnesbyrd for Konger og skal ikke beskæmmes.
Minä puhun sinun todistuksistasi kuningasten edessä, enkä häpeään joudu.
47 Og jeg vil søge min Lyst i dine Bud, hvilke jeg elsker.
Minä iloitsen sinun käskyistäsi, jotka ovat minulle rakkaat.
48 Og jeg vil opløfte mine Hænder til dine Bud, hvilke jeg elsker, og grunde paa dine Skikke.
Minä kohotan käteni sinun käskyjesi puoleen, jotka ovat minulle rakkaat, ja tutkistelen sinun säädöksiäsi.
49 Kom Ordet til din Tjener i Hu, efterdi du lod mig haabe.
Muista sana, jonka olet palvelijallesi puhunut, sillä sinä olet antanut minulle toivon.
50 Dette er min Trøst i min Elendighed; thi dit Ord har holdt mig i Live.
Se on minun lohdutukseni kurjuudessani, että sinun lupauksesi minua virvoittaa.
51 De hovmodige have spottet mig saa saare, jeg bøjede ikke af fra din Lov.
Julkeat pilkkaavat minua kovin, mutta sinun laistasi minä en poikkea.
52 Herre! dine Domme af Evighed kom jeg i Hu og blev trøstet.
Herra, minä ajattelen sinun tuomioitasi, tuomioitasi hamasta ikiajoista asti, ja minä saan lohdutuksen.
53 Der betog mig en heftig Harme over de ugudelige, som forlade din Lov.
Minut valtaa palava vihastus jumalattomien tähden, jotka hylkäävät sinun lakisi.
54 Dine Bud have været mine Sange i min Udlændigheds Hus.
Sinun käskysi ovat minun ylistysvirteni minun muukalaisuuteni majassa.
55 Om Natten kom jeg dit Navn i Hu, o Herre! og holdt din Lov.
Yöllä minä ajattelen sinun nimeäsi, Herra, ja minä noudatan sinun lakiasi.
56 Dette skete mig; thi dine Befalinger har jeg holdt.
Tämä on minun osakseni suotu: että otan vaarin sinun asetuksistasi.
57 Jeg sagde: Herren er min Del, jeg vil holde dine Ord.
Herra on minun osani; minä olen päättänyt noudattaa sinun sanojasi.
58 Jeg bad ydmygt for dit Ansigt af ganske Hjerte: Vær mig naadig efter dit Ord!
Minä etsin sinun mielisuosiotasi kaikesta sydämestäni; ole minulle armollinen lupauksesi mukaan.
59 Jeg betænkte mine Veje, og jeg vil vende mine Fødder tilbage til dine Vidnesbyrd.
Minä tutkin teitäni, ja käännän askeleeni sinun todistustesi puoleen.
60 Jeg hastede og tøvede ikke med at holde dine Bud.
Minä riennän viivyttelemättä noudattamaan sinun käskyjäsi.
61 De ugudeliges Garn omspændte mig; din Lov glemte jeg ikke.
Jumalattomain paulat piirittävät minua, mutta minä en unhota sinun lakiasi.
62 Midt om Natten staar jeg op, at prise dig for din Retfærdigheds Domme.
Puoliyöstä minä nousen kiittämään sinua sinun vanhurskautesi oikeuksista.
63 Jeg har Samkvem med alle dem, som frygte dig, og med dem, som holde dine Befalinger.
Minä olen kaikkien niiden ystävä, jotka sinua pelkäävät ja noudattavat sinun asetuksiasi.
64 Jorden er fuld af din Miskundhed, Herre! lær mig dine Skikke.
Maa on täynnä sinun laupeuttasi, Herra; opeta minulle käskysi.
65 Du gjorde vel imod din Tjener, Herre! efter dit Ord.
Sinä osoitat palvelijallesi hyvyyttä sanasi jälkeen, Herra.
66 Lær mig at faa god Sans og Forstand; thi jeg tror paa dine Bud.
Opeta minulle hyvä ymmärrys ja tieto, sillä sinun käskyihisi minä panen uskallukseni.
67 Før jeg blev ydmyget, for jeg vild, men nu holder jeg dit Ord.
Ennenkuin minut nöyryytettiin, minä eksyin, mutta nyt minä noudatan sinun sanaasi.
68 Du er god og gør godt; lær mig dine Skikke!
Sinä olet hyvä, ja hyvin sinä teet; opeta minulle käskysi.
69 De hovmodige have opspundet Løgn imod mig; men jeg vil holde dine Befalinger af ganske Hjerte.
Julkeat tahraavat minua valheillansa, mutta minä otan sinun asetuksistasi vaarin kaikesta sydämestäni.
70 Deres Hjerte er følesløst som Fedt; men jeg forlyster mig ved din Lov.
Heidän sydämensä on turta kuin ihra, mutta minä iloitsen sinun laistasi.
71 Det var mig godt, at jeg blev ydmyget, at jeg kunde lære dine Skikke.
Hyvä oli minulle, että minut nöyryytettiin: niin minä opin sinun käskysi.
72 Din Munds Lov er mig bedre end tusinde Stykker Guld og Sølv.
Sinun suusi laki on minulle kalliimpi kuin tuhannet kappaleet kultaa ja hopeata.
73 Dine Hænder have skabt mig og beredt mig; giv mig Forstand, at jeg kan lære at kende dine Bud.
Sinun kätesi ovat minut tehneet ja valmistaneet; anna minulle ymmärrys oppiakseni sinun käskysi.
74 De, som frygte dig, skulle se mig og glæde sig; thi jeg haaber paa dit Ord.
Sinua pelkääväiset näkevät minut ja iloitsevat, sillä minä panen toivoni sinun sanaasi.
75 Herre! jeg ved, at dine Domme ere Retfærdighed, og at du af Trofasthed ydmygede mig.
Herra, minä tiedän, että sinun tuomiosi ovat vanhurskaat, ja uskollisuudessasi sinä olet minut nöyryyttänyt.
76 Lad dog din Miskundhed være mig til Trøst efter dit Ord til din Tjener.
Sinun armosi olkoon minun lohdutukseni, niinkuin sinä olet palvelijallesi luvannut.
77 Lad din Barmhjertighed komme over mig, at jeg maa leve; thi din Lov er min Lyst.
Tulkoon minulle sinun laupeutesi, että minä eläisin; sillä sinun lakisi on minun iloni.
78 Lad de hovmodige beskæmmes, thi uden Skel have de forurettet mig; men jeg vil grunde paa dine Befalinger.
Joutukoot julkeat häpeään, sillä he sortavat minua syyttä; minä tutkistelen sinun asetuksiasi.
79 Lad dem vende tilbage til mig, som frygte dig, og som kende dine Vidnesbyrd.
Kääntykööt minun puolelleni ne, jotka sinua pelkäävät ja jotka sinun todistuksesi tuntevat.
80 Lad mit Hjerte være fuldkomment efter dine Skikke, at jeg ikke skal beskæmmes.
Pysyköön sydämeni vakaana sinun käskyissäsi, etten minä häpeään joutuisi.
81 Min Sjæl forsmægter af Længsel efter din Frelse; jeg haaber paa dit Ord.
Sinun apuasi minun sieluni ikävöitsee, sinun sanaasi minä panen toivoni.
82 Mine Øjne forsmægtede af Længsel efter dit Ord, idet jeg sagde: Naar vil du trøste mig?
Minun silmäni ikävöitsevät sinun sanaasi; minä kysyn: "Milloin lohdutat minua?"
83 Thi jeg var ligesom en Læderflaske i Røg; dine Skikke glemte jeg ikke.
Sillä minä olen kuin nahkaleili savussa, mutta sinun käskyjäsi minä en unhota.
84 Hvor mange ere vel din Tjeners Dage? naar vil du holde Dom over dem, som forfølge mig?
Kuinka harvat ovat palvelijasi päivät! Milloin sinä tuomitset minun vainoojani?
85 De hovmodige grove Grave for mig, og de skikke sig ikke efter din Lov.
Julkeat kaivavat minulle kuoppia, ne, jotka eivät elä sinun lakisi mukaan.
86 Alle dine Bud ere Trofasthed; uden Grund forfølger man mig; hjælp mig!
Kaikki sinun käskysi ovat todet; syyttä he minua vainoavat; auta minua.
87 De havde paa et lidet nær ødelagt mig i Landet; men jeg forlod ikke dine Befalinger.
He ovat minut miltei tuhonneet tässä maassa, mutta minä en ole hyljännyt sinun asetuksiasi.
88 Hold mig i Live efter din Miskundhed, saa vil jeg bevare din Munds Vidnesbyrd.
Virvoita minua armosi jälkeen, niin minä noudatan sinun suusi todistuksia.
89 Herre! dit Ord bestaar evindelig i Himlene.
Iankaikkisesti pysyy sinun sanasi, Herra, vahvana taivaissa.
90 Din Trofasthed varer fra Slægt til Slægt; du befæstede Jorden, og den stod fast.
Sinun uskollisuutesi kestää polvesta polveen, sinä perustit maan, ja se pysyy.
91 De bestaa endnu denne Dag efter dine Domme; thi de ere alle dine Tjenere.
Sinun järjestyksesi mukaan ne pysyvät vielä tänä päivänä, sillä ne kaikki ovat sinun palvelijoitasi.
92 Dersom ikke din Lov havde været min Lyst, da var jeg omkommen udi min Elendighed.
Ellei sinun lakisi olisi ollut minun iloni, olisin menehtynyt kurjuuteeni.
93 Jeg skal i Evighed ikke forglemme dine Befalinger; thi ved dem holdt du mig i Live.
En minä ikinä unhota sinun asetuksiasi, sillä niillä sinä minua virvoitat.
94 Din er jeg; frels mig; thi jeg søger efter dine Befalinger.
Sinun omasi minä olen, pelasta minut, sillä sinun asetuksiasi minä kysyn.
95 De ugudelige biede paa mig for at lægge mig øde; jeg vil give Agt paa dine Vidnesbyrd.
Jumalattomat väijyvät minua, tuhotakseen minut, mutta minä tarkkaan sinun todistuksiasi.
96 Jeg har set Ende paa al Fuldkommenhed; men dit Bud strækker sig saare vidt.
Kaikella täydellisellä on rajansa-sen olen nähnyt-mutta sinun käskysi ovat ylen avarat.
97 Hvor kær har jeg din Lov! den er min Tanke den ganske Dag.
Kuinka sinun lakisi onkaan minulle rakas! Kaiken päivää minä sitä tutkistelen.
98 Dine Bud gøre mig visere end mine Fjender; thi de ere for mig evindelig.
Sinun käskysi tekevät minut vihollisiani viisaammaksi, sillä ne ovat minun omani iankaikkisesti.
99 Jeg blev klogere end alle mine Lærere; thi dine Vidnesbyrd ere min Tanke.
Minä olen kaikkia opettajiani taitavampi, sillä minä tutkistelen sinun todistuksiasi.
100 Jeg er bleven forstandigere end de gamle; thi jeg har bevaret dine Befalinger.
Minä olen ymmärtäväisempi kuin vanhat, sillä minä otan vaarin sinun asetuksistasi.
101 Jeg holdt mine Fødder tilbage fra al Ondskabens Sti, at jeg kunde holde dit Ord.
Minä pidätän jalkani kaikilta pahoilta teiltä, noudattaakseni sinun sanaasi.
102 Jeg afveg ikke fra dine Domme; thi du har lært mig det.
Minä en poikkea sinun oikeuksistasi, sillä sinä neuvot minua.
103 Hvor vare dine Ord søde for min Gane, mere end Honning for min Mund.
Kuinka makeat ovat minulle sinun lupauksesi! Ne ovat hunajaa makeammat minun suussani.
104 Jeg er bleven forstandig af dine Befalinger; derfor hader jeg al Løgnens Sti.
Sinun asetuksistasi minä saan ymmärrystä; sentähden minä vihaan kaikkia valheen teitä.
105 Dit Ord er en Lygte for min Fod og et Lys paa min Sti.
Sinun sanasi on minun jalkaini lamppu ja valkeus minun tielläni.
106 Jeg har svoret og holdt det, at jeg vilde bevare din Retfærdigheds Domme.
Minä olen vannonut ja tahdon sen täyttää: noudattaa sinun vanhurskautesi oikeuksia.
107 Jeg er saare plaget; Herre! hold mig i Live efter dit Ord.
Minä olen kovin vaivattu; Herra, virvoita minua sanasi jälkeen.
108 Lad min Munds frivillige Ofre behage dig, Herre! og lær mig dine Domme.
Kelvatkoot sinulle, Herra, minun suuni vapaaehtoiset uhrit, ja opeta minulle oikeutesi.
109 Jeg gaar altid med Livet i Hænderne; dog har jeg ikke glemt din Lov.
Minun henkeni häälyy alati kämmenelläni, mutta sinun lakiasi minä en unhota.
110 De ugudelige lagde Snarer for mig; dog for jeg ikke vild fra dine Befalinger.
Jumalattomat virittävät pauloja minun eteeni, mutta sinun asetuksistasi minä en eksy.
111 Jeg fik dine Vidnesbyrd til Arv evindelig; thi de ere mit Hjertes Glæde.
Sinun todistuksesi ovat minun ikuinen perintöosani, sillä ne ovat minun sydämeni ilo.
112 Jeg bøjede mit Hjerte til at gøre efter dine Skikke evindelig indtil Enden.
Minä olen taivuttanut sydämeni pitämään sinun käskysi, aina ja loppuun asti.
113 De tvesindede hader jeg; men din Lov elsker jeg.
Kaksimielisiä minä vihaan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
114 Du er mit Skjul og mit Skjold; jeg haaber paa dit Ord.
Sinä olet minun suojani ja kilpeni, sinun sanaasi minä panen toivoni.
115 Viger fra mig, I onde! og jeg vil bevare min Guds Bud.
Luopukaa minusta, te pahantekijät, minä tahdon ottaa Jumalani käskyistä vaarin.
116 Ophold mig efter dit Ord, at jeg maa leve, og lad mig ikke blive til Skamme med mit Haab!
Tue minua lupauksesi jälkeen, että minä eläisin, äläkä anna minun joutua toivossani häpeään.
117 Styrk mig, at jeg maa blive frelst, og jeg vil altid se hen til dine Skikke.
Vahvista minua, että minä pelastuisin, niin minä katselen alati sinun käskyjäsi.
118 Du forkaster alle dem, som fare vild fra dine Skikke; thi deres Svig er Løgn.
Sinä hylkäät kaikki, jotka sinun käskyistäsi eksyvät, sillä heidän kavaluutensa on turha.
119 Du lod alle de ugudelige paa Jorden svinde bort som Skum; derfor elsker jeg dine Vidnesbyrd.
Kaikki maan jumalattomat sinä heität pois niinkuin kuonan; sentähden minä rakastan sinun todistuksiasi.
120 Af Frygt for dig gyste min Krop, og jeg frygtede for dine Domme.
Sinun peljättävyytesi edessä minun ruumiini vapisee, ja minä pelkään sinun tuomioitasi.
121 Jeg gjorde Ret og Retfærdighed; du vil ikke overgive mig til dem, som gøre mig Vold!
Minä teen oikeuden ja vanhurskauden, älä jätä minua sortajaini käsiin.
122 Vær Borgen for din Tjener, ham til Bedste; lad de hovmodige ikke gøre mig Vold.
Ole palvelijasi puolusmies hänen parhaaksensa, älä salli julkeain minua sortaa.
123 Mine Øjne forsmægte af Længsel efter din Frelse og efter din Retfærdigheds Ord.
Minun silmäni hiueten halajavat sinun apuasi ja sinun vanhurskaita lupauksiasi.
124 Gør med din Tjener efter din Miskundhed, og lær mig dine Skikke!
Tee palvelijallesi armosi jälkeen ja opeta minulle käskysi.
125 Jeg er din Tjener; undervis mig, at jeg maa kende dine Vidnesbyrd.
Minä olen sinun palvelijasi, anna minulle ymmärrys, että minä sinun todistuksesi tuntisin.
126 Det er Tid, at Herren gør noget; de have brudt din Lov.
On aika Herran tehdä tekonsa: he ovat rikkoneet sinun lakisi.
127 Derfor elsker jeg dine Bud mere end Guld og mere end fint Guld.
Sentähden minä rakastan sinun käskyjäsi enemmän kuin kultaa, enemmän kuin puhtainta kultaa.
128 Derfor holder jeg alle dine Befalinger om alle Ting for at være rette; jeg hader al Løgnens Vej.
Sentähden minä vaellan kaikessa suoraan, kaikkien sinun asetuksiesi mukaan; kaikkia valheen teitä minä vihaan.
129 Dine Vidnesbyrd ere underfulde; derfor bevarer min Sjæl dem.
Ihmeelliset ovat sinun todistuksesi, sentähden minun sieluni ottaa niistä vaarin.
130 Dine Ords Aabenbaring spreder Lys og gør de enfoldige forstandige.
Kun sinun sanasi avautuvat, niin ne valaisevat ja antavat yksinkertaiselle ymmärrystä.
131 Jeg oplod min Mund og higede; thi jeg havde Længsel efter dine Bud.
Minä avaan suuni ja huohotan, sillä minä halajan sinun käskyjäsi.
132 Vend dig til mig, og vær mig naadig efter din Vis imod dem, der elske dit Navn.
Käänny minun puoleeni, ole minulle armollinen, niinkuin on oikein niitä kohtaan, jotka sinun nimeäsi rakastavat.
133 Befæst mine Trin ved dit Ord, og lad ingen Uret herske over mig!
Tee minun askeleeni vakaviksi sanallasi äläkä salli minkään vääryyden minua hallita.
134 Udløs mig af Menneskers Vold, saa vil jeg holde dine Befalinger.
Päästä minut ihmisten sorrosta, niin minä noudatan sinun asetuksiasi.
135 Lad dit Ansigt lyse over din Tjener, og lær mig dine Skikke!
Kirkasta kasvosi palvelijallesi ja opeta minulle käskysi.
136 Der nedflød Vandstrømme af mine Øjne, fordi man ikke holdt din Lov.
Minun silmistäni vuotavat kyynelvirrat, kun sinun lakiasi ei noudateta.
137 Du er retfærdig, Herre! og dine Domme ere retvise.
Sinä olet vanhurskas, Herra, ja sinun tuomiosi ovat oikeat.
138 Du har sat dine Vidnesbyrd som Retfærdighed og Trofasthed overmaade.
Sinä olet säätänyt todistuksesi vanhurskaudessa ja suuressa uskollisuudessa.
139 Min Nidkærhed har lagt mig øde; thi mine Modstandere have glemt dine Ord.
Minun kiivauteni kuluttaa minut, sillä minun vihamieheni unhottavat sinun sanasi.
140 Dit Ord er saare lutret, og din Tjener elsker det.
Sinun sanasi on hyvin koeteltu, ja sinun palvelijasi rakastaa sitä.
141 Jeg er liden og foragtet; men jeg glemmer ikke dine Befalinger.
Minä olen vähäinen ja halveksittu, mutta minä en unhota sinun asetuksiasi.
142 Din Retfærdighed er Ret evindelig, og din Lov er Sandhed.
Sinun vanhurskautesi on iankaikkinen vanhurskaus, ja sinun lakisi on totuus.
143 Angest og Trængsel ramte mig; dine Bud ere min Lyst.
Hätä ja ahdistus ovat minut saavuttaneet, mutta sinun käskysi ovat minun iloni.
144 Dine Vidnesbyrd ere Ret evindelig; undervis mig, saa lever jeg.
Sinun todistuksesi ovat iankaikkisesti vanhurskaat; anna minulle ymmärrys, että minä eläisin.
145 Jeg har raabt af ganske Hjerte; bønhør mig, Herre! jeg vil bevare dine Skikke.
Kaikesta sydämestäni minä huudan; vastaa minulle, Herra. Minä tahdon ottaa sinun käskyistäsi vaarin.
146 Jeg har raabt til dig; frels mig, og jeg vil holde fast ved dine Vidnesbyrd.
Minä huudan sinua, pelasta minut, niin minä noudatan sinun todistuksiasi.
147 Jeg kom aarle i Daggry og raabte; jeg har haabet paa dit Ord.
Jo ennen aamun valkenemista minä huudan, sinun sanoihisi minä panen toivoni.
148 Mine Øjne vare vaagne før Nattevagterne for at grunde paa dit Ord.
Jo ennen yön vartiohetkiä minun silmäni tutkistelevat sinun puhettasi.
149 Hør min Røst efter din Miskundhed; Herre! hold mig i Live efter dine Domme;
Kuule minun ääneni armosi jälkeen; Herra, virvoita minua oikeutesi mukaan.
150 De nærmede sig, som jage efter Skændselsgerninger; de vare langt borte fra din Lov.
Lähellä ovat ilkeät vainoojat, jotka ovat kaukana sinun laistasi.
151 Nær er du, o Herre! og alle dine Bud ere Sandhed.
Lähellä olet sinä, Herra, ja kaikki sinun käskysi ovat todet.
152 Jeg har forlængst hentet Kundskab af dine Vidnesbyrd; thi du har grundfæstet dem evindelig.
Jo aikoja minä olen tiennyt sinun todistuksistasi, että sinä olet ne perustanut iäti pysyviksi.
153 Se min Elendighed, og udfri mig; thi din Lov har jeg ikke glemt.
Katso minun kurjuuttani ja pelasta minut, sillä minä en unhota sinun lakiasi.
154 Udfør min Sag, og genløs mig; hold mig i Live efter dit Ord.
Aja minun asiani ja lunasta minut, virvoita minua lupauksesi jälkeen.
155 Frelsen er fjern fra de ugudelige; thi de søge ikke dine Skikke.
Kaukana on pelastus jumalattomista, sillä he eivät kysy sinun käskyjäsi.
156 Stor er din Barmhjertighed, o Herre! hold mig i Live efter dine Domme!
Herra, sinun armahtavaisuutesi on suuri, virvoita minua oikeutesi mukaan.
157 Mine Forfølgere og Modstandere ere mange; jeg har ikke bøjet mig fra dine Vidnesbyrd.
Monta on minulla vainoojaa ja vihamiestä, mutta sinun todistuksistasi minä en poikkea.
158 Jeg har set de troløse og væmmedes ved dem; thi de holde ikke dit Ord.
Minä näen uskottomat, ja minua iljettää, sillä he eivät noudata sinun sanaasi.
159 Se, hvor jeg har elsket dine Befalinger; Herre! hold mig i Live efter din Miskundhed.
Huomaa, että minä rakastan sinun asetuksiasi. Herra, virvoita minua armosi jälkeen.
160 Summen af dit Ord er Sandhed, og evig er al din Retfærdigheds Dom.
Sinun sanasi on kokonansa totuus, ja kaikki sinun vanhurskautesi oikeudet pysyvät iankaikkisesti.
161 Fyrster forfulgte mig uden Aarsag, men mit Hjerte frygtede for dit Ord.
Ruhtinaat vainoavat minua syyttä, mutta minun sydämeni pelkää sinun sanojasi.
162 Jeg glæder mig over dit Ord som den, der finder et stort Bytte.
Minä riemuitsen sinun puheestasi, niinkuin suuren saaliin saanut.
163 Jeg hader Løgn og har Vederstyggelighed dertil; din Lov elsker jeg.
Valhetta minä vihaan ja inhoan, mutta sinun lakiasi minä rakastan.
164 Jeg lovede dig syv Gange om Dagen for din Retfærdigheds Dommes Skyld.
Seitsemästi päivässä minä ylistän sinua sinun vanhurskautesi oikeuksien tähden.
165 Der er stor Fred for dem, som elske din Lov, og der er ikke Anstød for dem.
Suuri rauha on niillä, jotka rakastavat sinun lakiasi, eikä heille kompastusta tule.
166 Jeg ventede paa din Frelse, Herre! og jeg udførte dine Bud.
Minä odotan sinulta pelastusta, Herra, ja täytän sinun käskysi.
167 Min Sjæl holdt dine Vidnesbyrd, og jeg elskede dem saare.
Minun sieluni noudattaa sinun todistuksiasi, ja suuresti minä niitä rakastan.
168 Jeg holdt dine Befalinger og dine Vidnesbyrd; thi alle mine Veje ere aabenbare for dig.
Minä noudatan sinun asetuksiasi ja sinun todistuksiasi, sillä kaikki minun tieni ovat sinun edessäsi.
169 Lad mit Raab komme nær for dit Ansigt, Herre! og undervis mig efter dit Ord!
Herra, suo minun valitukseni tulla sinun kasvojesi eteen, anna minulle ymmärrys sanasi jälkeen.
170 Lad min ydmyge Begæring komme for dit Ansigt; fri mig efter dit Ord!
Tulkoon minun anomiseni sinun kasvojesi eteen, pelasta minut lupauksesi mukaan.
171 Mine Læber skulle udgyde Lovsang; thi du lærer mig dine Skikke.
Vuodattakoot minun huuleni ylistystä, sillä sinä opetat minulle käskysi.
172 Min Tunge skal genlyde af dit Ord; thi alle dine Bud ere Retfærdighed.
Minun kieleni veisatkoon sinun lupauksistasi, sillä kaikki sinun käskysi ovat vanhurskaat.
173 Lad din Haand være mig til Hjælp; thi jeg har udvalgt dine Befalinger.
Sinun kätesi olkoon minun apuni, sillä minä olen valinnut sinun asetuksesi.
174 Jeg har Længsel efter din Frelse, Herre! og din Lov er min Lyst.
Minä ikävöitsen pelastusta sinulta, Herra, ja sinun lakisi on minun iloni.
175 Maatte min Sjæl dog leve og love dig, og dine Domme hjælpe mig!
Saakoon minun sieluni elää ja ylistää sinua, ja sinun oikeutesi minua auttakoot.
176 Jeg har faret vild; opsøg din Tjener som det fortabte Faar; thi dine Bud har jeg ikke glemt.
Minä olen eksyksissä kuin kadonnut lammas; etsi palvelijaasi, sillä minä en unhota sinun käskyjäsi.
