Salme 116
1 Jeg elsker Herren; thi han hører min Røst, mine ydmyge Begæringer.
Minä rakastan Herraa, sillä hän kuulee minun ääneni ja rukoukseni;
2 Thi han har bøjet sit Øre til mig, og hele mit Liv igennem vil jeg paakalde ham.
sillä hän on kallistanut korvansa minun puoleeni, ja minä huudan häntä avuksi kaiken elinaikani.
3 Dødens Reb have omspændt mig, og Helvedes Angest har fundet mig; jeg finder Angest og Bedrøvelse. (Sheol h7585)
Kuoleman paulat piirittivät minut, tuonelan ahdistukset kohtasivat minua; minä jouduin hätään ja murheeseen. (Sheol h7585)
4 Men jeg paakalder Herrens Navn: Kære Herre! udfri min Sjæl!
Mutta minä huusin avukseni Herran nimeä: "Oi Herra, pelasta minun sieluni!"
5 Herren er naadig og retfærdig, og vor Gud er barmhjertig.
Herra on armollinen ja vanhurskas, meidän Jumalamme on laupias.
6 Herren bevarer de enfoldige; jeg var ringe, dog frelste han mig.
Herra varjelee yksinkertaiset; minä olin viheliäinen, mutta hän auttoi minua.
7 Min Sjæl! kom tilbage til din Ro; thi Herren har gjort vel imod dig.
Palaja, sieluni, takaisin lepoosi, sillä Herra on tehnyt sinulle hyvin.
8 Thi du udfriede min Sjæl fra Døden, mit Øje fra Graad, min Fod fra Stød.
Sillä sinä olet pelastanut minun sieluni kuolemasta, minun silmäni kyynelistä, jalkani kompastumasta.
9 Jeg vil vandre for Herrens Ansigt i de levendes Lande.
Minä saan vaeltaa Herran kasvojen edessä elävien maassa.
10 Jeg troede, derfor talte jeg; jeg var saare plaget.
Minä uskon, sentähden minä puhun, minä, joka olin kovin vaivattu.
11 Jeg sagde, der jeg forfærdedes: Hvert Menneske er en Løgner.
Minä sanoin hädässäni: "Kaikki ihmiset ovat valhettelijoita".
12 Hvorledes skal jeg betale Herren alle hans Velgerninger imod mig?
Kuinka minä maksan Herralle kaikki hänen hyvät tekonsa minua kohtaan?
13 Frelsens Kalk vil jeg tage og paakalde Herrens Navn.
Minä kohotan pelastuksen maljan ja huudan avukseni Herran nimeä.
14 Jeg vil betale Herren mine Løfter, og det for alt hans Folks Øjne.
Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä.
15 Kostbar i Herrens Øjne er hans helliges Død.
Kallis on Herran silmissä hänen hurskaittensa kuolema.
16 Ak, Herre —! thi jeg er din Tjener; jeg er din Tjener, din Tjenestekvindes Søn, du har løst mine Baand.
Oi Herra, minä olen sinun palvelijasi, sinun palvelijasi minä olen, sinun palvelijattaresi poika! Sinä päästit minun siteeni.
17 Dig vil jeg ofre Takoffer og paakalde Herrens Navn.
Sinulle minä uhraan kiitosuhrin ja huudan avukseni Herran nimeä.
18 Jeg vil betale Herren mine Løfter og det for alt hans Folks Øjne,
Minä täytän lupaukseni Herralle kaiken hänen kansansa edessä
19 i Herrens Hus's Forgaarde, midt i dig, Jerusalem! Halleluja!
Herran huoneen esikartanoissa, sinun keskelläsi, Jerusalem. Halleluja!
