Ordsprogene 31
1 Lemuels, en Konges, Ord; et varslende Ord, hvormed hans Moder underviste ham.
Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä kasvatti häntä.
2 Hvad? min Søn! og hvad? mit Livs Søn! og hvad? mine Løfters Søn!
Mitä, poikani; mitä, kohtuni poika; mitä, lupausteni poika?
3 Giv ikke Kvinderne din Kraft, og giv dig ikke ind paa en Vej, der ødelægger Konger.
Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi kuningasten turmelijatarten valtaan.
4 Det bør ikke Konger, Lemuel! det bør ikke Konger at drikke Vin, ej heller Fyrster at drikke stærk Drik,
Ei sovi kuningasten, Lemuel, ei sovi kuningasten viiniä juoda eikä ruhtinasten kysellä: "Missä väkijuomaa?"
5 at han ikke skal drikke og glemme det, som er Lov, og forvende alle elendige Folks Ret.
Muutoin hän juodessaan unhottaa, mitä saädetty on, ja vääntelee kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6 Giver stærk Drik til den, som er ved at omkomme, og Vin til den, som er beskelig bedrøvet i Sjælen,
Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7 at han maa drikke og glemme sin Armod og ikke mere komme sin Møje i Hu.
Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8 Oplad din Mund for den stumme til alle forladte Børns Ret.
Avaa suusi mykän hyväksi, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9 Oplad din Mund, døm Retfærdighed, og skaf den elendige og fattige Ret!
Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10 Hvo finder en duelig Hustru? hun er langt mere værd end Perler.
Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11 Hendes Mands Hjerte forlader sig paa hende, og Indtægt mangler ikke.
Hänen miehensä sydän häneen luottaa, eikä siltä mieheltä riistaa puutu.
12 Hun gør ham godt og intet ondt i alle sit Livs Dage.
Hän tekee miehellensä hyvää, ei pahaa, kaikkina elinpäivinänsä.
13 Hun søger efter Uld og Hør og arbejder gerne med sine Hænder.
Hän puuhaa villat ja pellavat ja halullisin käsin askartelee.
14 Hun er ligesom en Købmands Skibe, hun lader sit Brød komme langvejs fra.
Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15 Og hun staar op, medens det endnu er Nat, og giver sit Hus Mad og sine Piger deres bestemte Arbejde.
Kun yö vielä on, hän nousee ja antaa ravinnon perheellensä, piioilleen heidän osansa.
16 Hun tænker paa Agerland og faar det; af sine Hænders Frugt planter hun en Vingaard.
Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä hedelmällä.
17 Hun omgjorder sine Lænder med Kraft og gør sine Arme stærke.
Hän voimalla vyöttää kupeensa ja käsivartensa vahvistaa.
18 Hun skønner, at hendes Handel er god; hendes Lampe slukkes ikke om Natten.
Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19 Hun udstrækker sine Hænder til Rokken, og hendes Hænder tage fat paa Tenen.
Hän ojentaa kätensä kehrävarteen ja käyttelee värttinää kämmenissään.
20 Hun udbreder sin Haand til den elendige og udstrækker sine Hænder til den fattige.
Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21 Hun frygter ikke for sit Hus, naar der er Sne; thi hele hendes Hus er klædt i karmesinrødt Tøj.
Ei pelkää hän perheensä puolesta lunta, sillä koko hänen perheensä on puettu purppuravillaan.
22 Hun gør sig Tæpper; fint Linned og Purpur er hendes Klædning.
Hän valmistaa itsellensä peitteitä; hienoa pellavaa ja punapurppuraa on hänen pukunsa.
23 Hendes Mand er navnkundig i Portene, naar han sidder sammen med de ældste i Landet.
Hänen miehensä on tunnettu porteissa, maanvanhinten seassa istuessansa.
24 Hun gør kosteligt Linklæde og sælger det og bringer Købmanden Bælter til Salgs.
Hän aivinapaitoja tekee ja myy, vöitä hän kauppiaalle toimittaa.
25 Kraft og Herlighed er hendes Klædebon, og hun ler ad den kommende Tid.
Vallalla ja kunnialla hän on vaatetettu, ja hän nauraa tulevalle päivälle.
26 Hun oplader sin Mund med Visdom, og Kærligheds Lov er paa hendes Tunge.
Suunsa hän avaa viisauden sanoihin, hänen kielellään on lempeä opetus.
27 Hun ser efter, hvorledes det gaar til i hendes Hus, og æder ikke Ladheds Brød.
Hän tarkkaa talonsa menoa, eikä hän laiskan leipää syö.
28 Hendes Sønner staa op og prise hende; hendes Husbond roser hende ogsaa:
Hänen poikansa nousevat ja kiittävät hänen onneansa; hänen miehensä nousee ja ylistää häntä:
29 „Mange Døtre forhverve Formue; men du staar over dem alle sammen‟.
"Paljon on naisia, toimellisia menoissaan, mutta yli niitten kaikkien kohoat sinä".
30 Yndighed er Bedrag, og Skønhed er Forfængelighed; men en Kvinde, som frygter Herren, hun skal roses.
Pettävä on sulous, kauneus katoavainen; ylistetty se vaimo, joka Herraa pelkää!
31 Giver hende af hendes Hænders Frugt, og hendes Gerninger skulle prise hende i Portene.
Suokaa hänen nauttia kättensä hedelmiä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.
